Juhani Putkinen on yrittänyt vääntää Suomen sotahistoriaa mutta jostain kumman syystä hän vaikenee Suomen menestyksekkäämmästä taistelusta II maailmansodassa nimittäin tuosta Suursaaren torjuntavoitosta syyskuun 15.päivänä 1944. Suomalaispuolustajat näet aiheuttivat Natsi-Saksalle noin 1 300 miehen korvaamattomat tappiot (kaatuneet, kadonneet, antautuneet) kun taas omat korvaamattomat tappiot olivat noin 50 sotilasta.
Juhani Putkinen hoh hoi! Eikö olisi aika paikata tuo puute historiantietämyksessäsi? Vai eikö kantti kestä?
Juhani Putkinen hoh hoi! Eikö olisi aika paikata tuo puute historiantietämyksessäsi? Vai eikö kantti kestä?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Putkiselle on aivan liikaa se että Suursaaressa testattiin YYA-sopimuksen sotilaallista artiklaa etuajassa - ja hyvinhän se homma toimi. Tilanteen ollessa kriittinen puolustajille antoi Neuvostoliiton ilmavoimat massiivisella ilmaiskulla tulitukea suomalaisille.
Jos Suomi ylipäätänsä haluaa sotilaallisesti pärjätä sodassa olisikin syytä liittoutua Venäjän kanssa eikä lähteä haahuilemaan noiden länsivaltojen suuntaan Venäjää vastaan. Siellä ei tule muuta kuin rupia perseeseen ja sotilaallinen selkäsauna.
Putkista ei kiinnosta Suomen sotahistoria, vaan Venäjän vihaaminen.
Kyllä kaikesta päätellen Putkinen vihaa natseja ja Hitleriä yli kaiken. Kuulostaa CIA:n megafonilta koko tyyppi
Suursaaren puolustajien tappiot olivat vain 1/30 Natsi-Saksan hyökkääjien tappioista. Ei vain näytä asia kiinnostavan Putkisen tapaisia. Miksiköhän?
Putkinen patsastelee omatekoisessa univormussa ,muuten mies minun makuuni.
Suursaaren taistelussa Neuvostoliitto tuki saarta puolustaneita suomalaisia joukkoja Natsi-Saksan sotilaita vastaan. Saarta puolustaneiden joukkojen komentajalle olisi pitänyt ehdottomasti myöntää Mannerheim-risti. Mannerheim itse halusi että NL osallistuisi myös Suomen apuna karkoittamaan saksalaisia Lapista. NL kuitenkin tarvitsi kaikki joukkonsa Petsamoon lokakuussa tehtävää hyökkäystä varten joten sillä oli rajalliset resurssit Lappia ajatellen. Mutta laajemmalti Lapin sodassakin NL ja Suomi testasivat tulevaa YYA-sopimuksen sotilaallista artiklaa, ja sehän sota päättyi Suomen voittoon. Lauri Törni sen sijaan taas kerran veikkasi väärää hevosta. Ja näin hän teki myös Vietnamin sodan suhteen. Mies kävi neljä sotaa ja hävisi ne kaikki. Suomi sentään voitti edes yhden.
Everstiluutnantti Miettuselle myönnettiin Mannerheim Risti 2.10.1944.
Hän yleni sodan jälkeen kenraaliluutnantiksi, vaikka muu kenraalikunta vieroksui häntä
"Mannerheim itse halusi että NL osallistuisi myös Suomen apuna karkoittamaan saksalaisia Lapista"
Hölynpölyä.
"Mutta laajemmalti Lapin sodassakin NL ja Suomi testasivat tulevaa YYA-sopimuksen sotilaallista artiklaa, ja sehän sota päättyi Suomen voittoon. "
Hölynpölyä. NL painosti Suomea hyökkäämään, vaikka sakut marssivat pois kovinta vauhtia.
Lisäksi armeijaa vaadittiin kotiuttamaan joukot kesken sotatoimien.
Ja mitä Törni tähän kuuluu?
Olet melkoinen sekopää, jopa tämän palstan mittakaavassa.
Ihan tuntuu siltä, kuin ilmassa olisi mahorkan haju. Mutta anna puhaltaa vaan, juttusi ovat ihan hauskoja lueskella.
Ei komentaja ollut mikään Miettunen, vaan Martti Juho Miettinen.
Putkiselle on valtava aukko Suomen sotahistoriassa. Hän kyllä tietää asian mutta koska se hänelle niin kiusallinen tapaus hän vaikenee mielellään tuosta Suomen todellisesta sotilaallisesta torjuntavoitosta.
Putkinen on kirjoittanut valtavasti.
Siitä todellisesta torjuntavoitosta.
Suursaari oli vain yksi sodan loppuvaiheen vähäinen episodi.
Missään muualla ei Suomen armeija saavuttanut moista 1:30 voittosuhdetta kuin Suursaaressa 1944. Putkiselle noin upea suoritus ei vain näytä maittavan.
Suursaaressa torjuttiin heikosti suunniteltu ja toimeenpantu typerä hyökkäys.
"Suursaari oli vain yksi sodan loppuvaiheen vähäinen episodi. "
Suursaari oli Suomen ensimmäinen taistelu vanhaa liittolaista vastaan, ja lisäksi vieläpä yksissä tuumin yhdessä entisen vihollisen kanssa. Kyseessä ei todellakaan ollut mikään vähäinen episodi, vaan eräänlainen käännekohta Suomen sodankäynnissä.
Yrität vain hätäpäissäsi hyssytellä, kun asia on ikävä sakufaneille ja natsimielisille.
Suursaareen hyökänneillä saksalaisilla oli yli kaksinkertainen miehistöylivoima. Suomalaisten puolustuksen avainasiat olivat
1) hyvä tehokas krh-tuli
2) Neuvostoliiton ilmavoimien tulituki kriittisessä vaiheessa
Kyllä vaan, ja neukkuilmavoimien osuudesta taisteluun voisikin kirjoittaa näin:
Lääkintäkapteenin saapuminen oli sen päivän toinen suuri myönteinen yllätys, joka valoi luottamusta siihen, että vielä tässä pärjätään. Ensimmäinen oli Puna-ilmavoimien hyökkäys sillanpäähän. Saksalaisten ilmaherruus oli siihen asti ollut ehdoton. Nyt lähestyi idästä päin selvästikin ison lentolaivueen jylinä. Esikunnan väki hakeutui kuka mihinkin ojaan, mutta laivue painuikin hirveästi vonkuen ohitse. Hetken päästä kuultiin syöksyt ja pommitukset Suursaaren rannoilla. Mitään ennakkotietoa asiasta ei ollut, mutta joku hoksasi huutaa:
Ne on Migejä, ne on Migejä!!
Siitä puhkesi mieletön riemu. Isot miehet, karskit soturit, nousivat kuopistaan, hurrasivat ja heittelivät lakkejaan ilmaan. Sama näytelmä esitettiin melkein kaikkialla suomalaisten linjoilla. Tilanne tuntui valjenneen yhdessä hetkessä: me pommitamme vihollista, me olemmekin niskan päällä!
Kyllähän asia on niin että Suomi soti kesäkuusta 1941 aina syyskuun alkuun 1944 aivan väärällä puolella. Onneksi järki voitti lopulta ja mentiin voittajan leiriin. Tämä olisi pitänyt tehdä paljon aiemmin. Ajatelkaapa sitä kun suomalaiset ja venäläiset rinta rinnan olivat vetäneet natseja turpaan ja suomalaispojat olisi otettu Venäjällä vastaan liittolaissankareina. Joka rahikainen olisi päässyt panolle oikein Stalinin luvalla. Ja kyllä tortussa olisi löytynyt.
Kylläpä pikkupojat jaksavat jauhaa pas kaa!