Kristillisen kirkon tehtävä?

Aivan oikein
Vain rakkaudella opetettu on opetamista.
Tee opetuksesi rakastettavaksi, rakastaen.
Onhan väkivallan käyttö jo siviililaissakin kieletty
Ei ole mitään merkitystä mitä suuhusi laitat, kaikki merkitys on siinä mitä sieltä tulee ulos
Peukkuja

Eikös lähimmäisen rakastamiseen aika hyvin sovi tuo uskon markkinoiminen eli evankeliumin julistus? Näen hyvänä sen, että kirkko olisi enemmän esillä niillä hyvillä asioilla, jota sillä on tarjottavana.

Ensinnäkään uskoa ei markkinoida tai ei ainakaan pitäisi markkinoida koska kyseessä on pyhä asia johon tulee suhtautua suurella kunnioituksella. Silloin pelkkä puhuminenkin jostain "markkinoinnista" osoittaa ettei puhuja ole oikein käsittänyt vielä mistä on kysymys.

Toisekseen kirkon tehtävä ei ole julistaa uskoa, vaan evankeliumia, johon ihmisten tulee uskoa pelastuakseen. Tietenkin tähän kuuluu myös laki eli eihän terve tarvitse parantajaa vaan se joka on sairas eli syntinen. Synnintunto on edellytys sille että ihminen tarvitsee armoa.

Kolmanneksi olet käsittänyt väärin kun väität että laki ja profeetat täytetään lähimmäistä rakastamalla. Sinulla on harhaluulo siitä että voit teoillasi pelastua tulemalla hyväksi ihmiseksi. Se ei ole mahdollista sillä sinä olet syntinen ihminen, niin syntinen että et ikinä kykene tekemään niin paljon hyvää että sitä edes huomattaisiin taivaassa siinä laskussa jossa autuaaksi tullaan.

Kolmannski et tunne Raamattua vaan vääntelet sitä omaan skorvasyyhyysi luulemalla että pelkkä lähimmäisenrakkaus on laki ja profeetat. Nimittäin jos olisit joskus Raamattua edes tutkinut, tietäisit ettei siinä niin sanota vaan että rakkauden kaksoiskäskyn ensimmäinen ja tärkein osa: "Rakasta Jumalaa yli KAIKEN!" on ennen lähimmäisen rakastamista, tärkeämpää kuin lähimmäisenrakastaminen ja että kok oasia on niinpäin että jos et ensin rakasta Jumalaa enemmän kuin lähimmäistäsi, eli tottele Hänen sanaansa, ole kuuliainen koko Raamatulle, tunnusta itseäsi syntiseksi ja rakasta koko sydämestäsi Jumalaa niin että antaisit vaikka henkesi oikean usko tähden, niin turhaa on silloin kuviteltu lähimmäisenrakkautesikaan! Se lasketaan sinulle siinä tapauksessa ainoastaan kiroukseksi ja lisää kaikkien muiden syntiesi päälle, jos rakastat lähimmäistä tai mitä tahansa tässä maailmassa enemmän kuin Jumalaa.

Neljänneksi voit koetella itseäsi, oletko edes oikeassa kristillisessä uskossa sillä että oletko kuuliainen Jumalan sanalle, Raamatulle? Jos mielessäsi hylkäät siitä tieten tahtoen MINKÄ TAHANSA pienenkin piirron, menetät Jeesuksen sanojen mukaan kok oautuutesi mahdollisuuden, olet pelkkä kirottu ja eksyksissä oleva paholaisen lapsi joka vain kuvittelee olevansa Jumalan ystävä.

Viidenneksi ihminen joko on uskossa tai ei ole uskossa. Koetelkaa itseänne, sanoo raamattu. MOnet ensimmäiset tulevat viimeiseksi, jotka luulevat täällä olevansa suuriakin lähimmäisenrakastajia ja hyväntekijöitä, mutta ne joita te itse mielestänne hyvät-ihmiset halveksitte, menevät taivasten valtakuntaan ja te jäätte sieltä ulos jotka mielestänne itse kelvollisia olette pahojen tekojenne kautta joita luulette hyviksi ja kuljette kello kaulassa itseänne krostaen ja torvea edellänne soittaen kun annatte almuja.

IHminen joka puhuu paljon lähimmäisen rakastamisesta ja Jeesuksen seuraamisesta siinä mielessä, on kuin Raamatun fariseus joka kulki torvea edellään soittaen kun antoi almuja että kaikki hänen ulkokullatut hyvät työnsä huomaisivat.

Mutta mitä Jeesus sanoikaan sellaisten kohtalosta?

He jäävät ulos, mutta syntinsä tuntevat katuvat pienet köyhät uskovaiset menevät sisälle taivasten valtakuntaan. Jotka rakastavat Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niinkuin itseään. Joilla tämä asia on oikeinpäin eikä itsenskorostamisen välikappaleena niinkuin ulkokullatuilla liberaaliuskoisilla ja leipäpapeilla.

Eräs mies kysyi rabbi Hilleliltä, (fariseus, hepr. perushim ) voitko selittää minulle Tooran siinä ajassa, kun jaksan seisoa yhdellä jalalla. Rabbi vastasi; ' Kyllä voin.' Mies sanoi: "Tee se sitten" ja seisoi yhdellä jalalla: Hillel vastasi : " Älä tee toiselle sitä mitä et halua itsellesi tehtävän, siinä koko Toora ja profeetat "

Olemme ehkä kaikki täällä väärässä ja helvetin tulimeri meitä kuitenkin odottaa.

Tuskinpa uskon marlkinointi, mutta evankeliumin julistus. Usko kun voi ihmisellä olla mitä tahansa.
Ja tuskinpa se lähiäisen rakastaminenkaan yksistään, siten mitä ihminen rakastamisella tarkoittaa. Ihmisestä lähtevä rakkaus kun on hyvin puutteellista.
Mutta jos ajatellaan, että rakkaus on Jumalasta, se antaa paljon voimaa ja tahtoa rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään.

Minusta on aivan turhaa kiistää siitä, kumpi on tärkeämpää rakastaa Jumalaa, vaiko ihmistä. Rakkauden kaksoiskäsky on kokonaisuus, ja se velvoittaa meitä rakastamaan niin Jumalaa yli kaiken kuin lähimmäistään niinkuin itseään. Ne käskyt ovat toistensa vertaisia ja kuuluvat yhteen.
Meidän tulee rakastaa rakkaudella, mikä auttaa näkemään lähimmäisen Jumalan kuvana, ja arvon ihmisenä rakkauden kohteena.

Uskon markkinoijat tähtäävät Jumalan valtakuntaa ja Tuhatvuotiseen valtakuntaan sekä ensimmäiseen ylösnousemukseen tai Uuteen Jerusalemiin. He toivovat, että joku pääsisi osalliseksi niistä.

Diakoniaa hoitavat pienemmät kirkot tähtäävät enemmän viimeiseen tuomioon ja kaikkien ylösnousemukseen. Siihen hetkeen kun lampaat ja pukit erotellaan toisistaan, että olisi lampaiden puolella.

Onhan tuo tähtääminen parasta ja nöyrintä diakoniaan suuntautuvana. Mutta Heenokin kirja kertoo myös paljon asioita tulevista tuomioista ja valtakunnista. Sen tuntemisen laiminlyöminen pitää meitä epätietoisina ja tietämättöminä.