mitä jumalalla tekee

Onneksi asia on niin, ettei sinun tarvitse tehdä mitään Jumalalla. Et edes voisi, vaikka haluaisit. Kysymys on ennemmin siitä, mitä Jumala tekee sinulle.

Tietokone on ihmisen luoma Jumala, jonka laskentateho on biljoona kertaa ihmistä nopeampi. Käytät tietokonetta sangen usein ja moneen eri tarkoitukseen.
Samoin Jumala on - kenen tahansa luoma onkaan - biljoonia kertoja ihmistä parempi monilla aloilla.
Tietokonetta vaivaa virukset ja hakkerit. Samoin Jumalan työtä kalvaa monet eri viholliset.

Lisäksi Jumala on tavallaan itse itsensä vihollinen kun on sitonut kätensä toimimaan tietyn aikatalulun mukaan. Yhtenä aikana opiskellaan lakia eikä muuta, toisena aikana kirjoitetaan 2000 tieteen teosta mutta ei muuta, yhtenä aikana viljellään hedelmäpuita mutta ei muuta.

Jumala on monin tavoin paradoxi.

Uskonnot ja kirkot keksineet ja kehittäneet ovat ilmeisestikin sitten olleet sinua kekseliäämpiä. Mikä mahtava vallankäytön ja hallinnan väline uskonto ja kirkko onkaan!

Toisaalta, ehkä toisten ihmisten raaka alistaminen ei olekaan "järkevää". Tehokasta ja tuottoisaa se näyttää kyllä vuosituhansien ajan olleen.

Kyllä mielikuvituksen tuotetta voi käyttää tyhmän jymäyttämiseen yhä. Hyvin myy yhä. Poistaa järjenkäytön kuin Vim rasvatahrat. Eikä tässä vielä kaikki.... Sanoo uskonnollinen helppoheikki.

Jumaliahan käytetään ainakin koriste-esineinä. Pastasiivilällä on oikeaakin käyttöä.

Jumala loi kielet, Hän manifestoi antiikin filosofian, Hän toi oikeudenmukaisuuden Valistuksen myötä. Yms. Hän suosii joitakin paljon, mutta kohtelee joitakin pesuvatina tai ylimielisesti.

Ei hänestä pääse selvyyteen helposti. Jotta saisi jonkin kuvan hänestä pitäisi oppia puhumaan eläinten kieltä. Kaikkien eläinlajien ominaisuudet tutkia. Mutta monet lajit ovat jo sukupuuttoon kuolleet.

Tarkoititko jotain tiettyä jumalaa vai niitä kaikkia?

Jumala survaistaan saappaalla turpeen alle piiloon.

Jos on vaikkapa puujumala tai virnuileva Budha niin käy se ovenpönkästä. Jotain hyötyä sentään.

Ihminen voi elää elämäänsä ihan hyvin uskomatta mihinkään jumalaan tai jumaliin tai jumaluuksiin. Ihminen ei tarvitse Jumalaa mihinkään tämän elämän aikana. Asiat etenevät, vaikka ihminen ei turvaisi Jumalaan, ei luottaisi Jumalaan, ei riippuisi kiinni Jumalasta, ei tottelisi Jumalaa eikä uskoisi, että Jumala on olemassa. Uskoa Jumalaan ei tarvita tämän elämän elämiseksi.

Uskovaisen kannalta asiat voivat olla toisin. Uskovainen turvautuu Jumalaan ja hänen armoonsa, riippuu kiinni hänen hyvyydessään, tottelee Jumalaa, luottaa Jumalaan ja uskoo hänen toimivan aktiivisesti tässä maailmassa ja sen ulkopuolella. Uskovaisen mielestä Jumala pitää elossa eläviä olentoja ja koossa tätä universumia voimallaan ja viisaudellaan. Ilman Jumalaa ei olisi mitään elävää eikä universumia, joka toimii järjestelmällisesti ja "lakien" mukaan.

Uskovainen kristitty ei usko Jumalaan vain tämän elämän vuoksi vaan myös tulevan ja nimenomaan tulevan ikuisen elämän vuoksi, saadakseen sen Jumalan lahjana hänen armostaan. Tämä on sikäli omituinen väite, että monet nimeltään kristityt tekevät hyvää ja karttavat pahaa saadakseen palkinnon: päästäkseen perille Jumalan valtakuntaan ikuisuudessa. He toisin sanoen etsivät palkkiota ja ovat ansiohakuisia: siinä motiivi heidän "pyhälle elämälleen". Ei kiitos!

Jumala syntyy vain käsitteenä tarvitsijalleen vahvan mielikuvituksen avulla, tai sitten heikon itsetunnon vuoksi.
Jumala on siihen uskovalle kuin kainalosauva, johon nojata kun oma henkinen sekä ruumiillinen taito ole riittävä.
Näitä vajaita tekeleitä muodostuu aina kun jotain tehdään huonojen työkalujen avulla.