Miksi Sipilä ja Orpo puhuu eduskunnassa aivan muuta, mitä nämä ammatti-ihmiset?
Tänäänkin eduskunnassa Sipilä vakuutteli aivan päinvastoin, että työllisyyden nousu auttaa pienituloisia, toivottavasti hän lukee tämän.
Luuleeko Sipilä, että äänestäjät ovat tyhmiä?
Kauppalehti:
Työllisyyden parantaminen tai edes sen poistaminen ei itsessään riitä tulonjakopolitiikaksi.
Miltä Suomi näyttäisi, jos kaikki työttömät saisivat töitä? kysyy Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen blogikirjoituksessaan.
Koko kansantalouden näkökulmasta kyseessä olisi tietenkin suuri muutos.
Esimerkiksi koko kansantalouden tasolla palkkatulot kasvaisivat 12 miljardilla eurolla ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 4,5 miljardilla. Julkinen sektori saisi noin 2,5 miljardia euroa lisää verotuloja. Sosiaaliturvasäästöjä kertyisi noin 5 miljardia euroa, Kärkkäinen arvioi.
Yksilötasolla työttömyyden poistuminen toisi keskimäärin 1 000 euroa lisää jokaisen työttömän käteen jääviin tuloihin. Vuosittain työttömyys koskettaa noin 650 000 suomalaista, Kärkkäinen kirjoittaa. Koska iso osa työttömyydestä on lyhytaikaista, moni ehtii kokea työttömyyttä vuoden aikana.
Yllättävää kuitenkin on, että työttömyyden poistumisella olisi verrattain pieni vaikutus tuloeroihin ja pienituloisuuteen.
"Vaikutus oli pienempi kuin mitä itse arvioin tai kollegani arvioivat", Kärkkäinen sanoo.
Tuloerojen mittarina käytetty gini-kerroin laskisi vain 1,5 prosenttiyksikköä, jos työttömyys poistuisi. Maailmanpankin arvion mukaan gini-kerroin oli Suomessa vuonna 2014 hieman alle 27 prosenttia.
Kärkkäisen mukaan muutoksen pienuus johtuu siitä, että työllisyyden muutoksilla ei juurikaan ole vaikutusta palkkaeroihin, pääomatulojen jakaumaan tai eläkeläisten asemaan. Eläkeläisiä on jo 33 prosenttia kaikista yli 16-vuotiaista suomalaisista, Eläketurvakeskus kertoi maaliskuun lopussa.
"Eläkeläisten ja vanhusväestön osuus kokonaisväestöstä tulee vielä kasvamaan. Se, mitä tapahtuu eläkeläisten tulotasolle, heiluttelee aika paljon koko kansantalouden jakaumaa."
Pienituloisuusaste pienentyisi noin 1,8 prosenttiyksikköä, jos työttömyys poistuisi. Samaan aikaan noin 40 000 yli 65-vuotiasta siirtyisi pienituloiseksi, sillä työttömyyden poistaminen nostaisi mediaanituloa ja siten pienituloisuusrajaa, Kärkkäinen katsoo. Pienituloisuusaste kertoo, kuinka suurella osalla väestöstä käteen jäävät tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanista.
Työllisyyden poistaminen ei siis itsessään riitä tulonjako- tai köyhyyspolitiikaksi.
"Merkittävämpi tekijä tuloerojen kannalta on, mitä esimerkiksi lisääntyneillä verotuloilla tehdään. Täytyy myös päättää, että varoja käytetään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyväksi."
Todellisuudessa työllisyysreformit eivät pääse lähellekään työttömyyden täyttä poistamista. Jos työttömyys vähenee 10 000 henkilötyövuodella, gini-kerroin pienenee 0,04 prosenttiyksiköllä. Pienituloisuusaste puolestaan laskisi 0,06 prosenttiyksikköä.
Tänäänkin eduskunnassa Sipilä vakuutteli aivan päinvastoin, että työllisyyden nousu auttaa pienituloisia, toivottavasti hän lukee tämän.
Luuleeko Sipilä, että äänestäjät ovat tyhmiä?
Kauppalehti:
Työllisyyden parantaminen tai edes sen poistaminen ei itsessään riitä tulonjakopolitiikaksi.
Miltä Suomi näyttäisi, jos kaikki työttömät saisivat töitä? kysyy Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen blogikirjoituksessaan.
Koko kansantalouden näkökulmasta kyseessä olisi tietenkin suuri muutos.
Esimerkiksi koko kansantalouden tasolla palkkatulot kasvaisivat 12 miljardilla eurolla ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 4,5 miljardilla. Julkinen sektori saisi noin 2,5 miljardia euroa lisää verotuloja. Sosiaaliturvasäästöjä kertyisi noin 5 miljardia euroa, Kärkkäinen arvioi.
Yksilötasolla työttömyyden poistuminen toisi keskimäärin 1 000 euroa lisää jokaisen työttömän käteen jääviin tuloihin. Vuosittain työttömyys koskettaa noin 650 000 suomalaista, Kärkkäinen kirjoittaa. Koska iso osa työttömyydestä on lyhytaikaista, moni ehtii kokea työttömyyttä vuoden aikana.
Yllättävää kuitenkin on, että työttömyyden poistumisella olisi verrattain pieni vaikutus tuloeroihin ja pienituloisuuteen.
"Vaikutus oli pienempi kuin mitä itse arvioin tai kollegani arvioivat", Kärkkäinen sanoo.
Tuloerojen mittarina käytetty gini-kerroin laskisi vain 1,5 prosenttiyksikköä, jos työttömyys poistuisi. Maailmanpankin arvion mukaan gini-kerroin oli Suomessa vuonna 2014 hieman alle 27 prosenttia.
Kärkkäisen mukaan muutoksen pienuus johtuu siitä, että työllisyyden muutoksilla ei juurikaan ole vaikutusta palkkaeroihin, pääomatulojen jakaumaan tai eläkeläisten asemaan. Eläkeläisiä on jo 33 prosenttia kaikista yli 16-vuotiaista suomalaisista, Eläketurvakeskus kertoi maaliskuun lopussa.
"Eläkeläisten ja vanhusväestön osuus kokonaisväestöstä tulee vielä kasvamaan. Se, mitä tapahtuu eläkeläisten tulotasolle, heiluttelee aika paljon koko kansantalouden jakaumaa."
Pienituloisuusaste pienentyisi noin 1,8 prosenttiyksikköä, jos työttömyys poistuisi. Samaan aikaan noin 40 000 yli 65-vuotiasta siirtyisi pienituloiseksi, sillä työttömyyden poistaminen nostaisi mediaanituloa ja siten pienituloisuusrajaa, Kärkkäinen katsoo. Pienituloisuusaste kertoo, kuinka suurella osalla väestöstä käteen jäävät tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanista.
Työllisyyden poistaminen ei siis itsessään riitä tulonjako- tai köyhyyspolitiikaksi.
"Merkittävämpi tekijä tuloerojen kannalta on, mitä esimerkiksi lisääntyneillä verotuloilla tehdään. Täytyy myös päättää, että varoja käytetään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyväksi."
Todellisuudessa työllisyysreformit eivät pääse lähellekään työttömyyden täyttä poistamista. Jos työttömyys vähenee 10 000 henkilötyövuodella, gini-kerroin pienenee 0,04 prosenttiyksiköllä. Pienituloisuusaste puolestaan laskisi 0,06 prosenttiyksikköä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pienituloisten tulot joka tapauksessa kasvaisivat täystyöllisyydessä. Sehän on se pointti, eikä tuloerot. Sitä paitsi täystyöllisyys mahdollistaisi kunnallisveron poistamisen pienituloisilta.