Einsteinin mukaan nykyisyys on suhteellista. Jos esimerkiksi avaruusolento joka on galaksissa joka on miljoona valovuotta täältä, pudottaa pallon nyt, se tapahtuu logiikan mukaan nyt, vaikka me emme voikaan nähdä sitä, ja voimme teoreettisesti nähdä sen vasta miljoonan vuoden päästä, koska valolla kestää niin kauan saapua tänne. Mutta eihän sillä ole mitään väliä että kuinka kauan valolla kestää, kaikkihan kuitenkin tapahtuu aina nykyisyydessä, ja nykyisyys on sama kaikille.
Mitä se Einstein oikein tarkoitti kun se sanoi että nykyisyys on suhteellista? Ei kai siitä ole mitään todisteita, niin miksi se hyväksytään totuudeksi?
Miten nykyisyys voi olla eri eri havaitsijoille?
13
245
Vastaukset
Miten määrittelet nykyisyyden?
"Nyt" on hetki, jossa eri paikkojen aikakoordinaatti on sama, mutta jo sekunti voi eri aika-avaruuskoordinaateissa olla eri pituinen.
Miksi edes keskustella eri paikkojen virtuaalisesta yhteisestä ajasta, kun se ei kestä hetkeäkään? Kuin kaksi avaruusalusta, joista toinen selvästi nopeampana saavuttaa toisen ja painelee ohi. Onko se hetki, jolloin alukset ovat rinnakkain jotenkin merkittävä? Olivatko alukset juuri silloin saman nopeuksisia?
Jos alusten nopeusero on relativistinen, eivät alukset oman mittaustensa mukaan ole rinnakkain edes samalla hetkellä, eikä kummankaan aluksen mittaaja ole samaa mieltä ulkopuolisen tarkkailijan kanssa.Mahdollisimman yksinkertaisesti:
Luulimme vuoteen 1905 asti, että kun liikkuvassa junassa heittää palloa liikkeen suuntaan, näyttää pallon nopeus olevan junan vauhti pallon vauhti junan sisällä laskettuna myös
sama, kuin junan pallon vauhti, kun mitataan sama junan ulkopuolelta käsin.
Samoin luulimme, että pallon lentoaika on sama molemmilta puolilta laskettuna.
Mutta 1905 jälkeen tiedämme, ettei kumpikaan ole totta - sekä aika, että paikka ovat
suhteellisia ja jotta ymmärtäisit koko jutun, sinun pitänee opiskella fysiikkaaKatsoin muutaman YouTube videon, niin ymmärrän nyt miten nykyisyys voi olla eri eri havaitsijoille. Mutta en löytänyt videoo missä ne heittää pallon junan liikkeen suuntaan. Mutta jos heität pallon junassa, sen pitäisi logiikan mukaan tietysti mennä juna pallon vauhtia ulkopuolisella katsojalle. Lentoajan pitäisi myös olla sama, koska me elämme kaikki samassa todellisuudessa, eikä jossain rinnakkaistodellisuuksissa jossa pallo lentää vähemmän aikaa ilmassa.
Trexnonar kirjoitti:
Katsoin muutaman YouTube videon, niin ymmärrän nyt miten nykyisyys voi olla eri eri havaitsijoille. Mutta en löytänyt videoo missä ne heittää pallon junan liikkeen suuntaan. Mutta jos heität pallon junassa, sen pitäisi logiikan mukaan tietysti mennä juna pallon vauhtia ulkopuolisella katsojalle. Lentoajan pitäisi myös olla sama, koska me elämme kaikki samassa todellisuudessa, eikä jossain rinnakkaistodellisuuksissa jossa pallo lentää vähemmän aikaa ilmassa.
Kyse ei ole niin paljon rinnakkaistodellisuudesta, kuin siitä miten suuri vaikutus prespektiivillä loppujen lopuksi on. Ohessa hyvä video joka pyrkii selittämään ja havainnollistamaan juuri tämän tapauksen.
https://www.youtube.com/watch?v=wteiuxyqtoMNo tuo oli juuri yksiä niitä videoita joita katsoin YouTubesta, ja ymmärrän kyllä tuon, mutta en sitä että pallo junassa muka lentäisi eri vauhtia eri katsojille. Jossain kuvitteellisessa valonnopeusjunassa, voin ymmärtää että todellisuus alkaa sekoamaan, mutta tavallisessa aidossa junassa pallon pitäisi lentää junan pallon nopeudella junan sisällä ulkopuoliselle katsojalle.
- ohan_se
ottaen huomioon, että v << c, on v(juna) v(pallo) juurikin tavanomaisilla nopeuksilla hyvin tarkasti samat suhteellisuudesta huolimatta sekä asemalla että junassa. Sen sijaan jos ammut (lähes)valon nopeudella liikkuvassa avaruusaluksessa laserilla eteen tai taaksepäin, valon nopeus silti säilyy. Sen sijaan taajuudessa tapahtuu muutoksia. Eli avaruuden voi ajatella kankaana, joka lipuu joka hetki aluksen ohi ja tuotettu valo aiheuttaa kankaaseen värähtelyjä, kuin väreitä lammen pintaan. Aluksessa olijasta nuo väreet etenevät nopeudella c. Heti kun siirrytään tarkastelemaan "paikallaan" olevaa tarkkailijaa, astuu kuvaan muuttuva etäisyys ja aika, eli valon lähde ei ole enää samassa liiketilassa tarkkailijan kanssa. Toisaalta paikallaan olijasta tilanne on analoginen aluksessa olijan kanssa: jos paikallaan olija tuottaa valopulssin, näkee hänkin etenevän sen itsensä suhteen paikallaan olevilla mittalaitteilla mitattuna valon nopeudella c. Michelson-Morley:n koe auttaa ehkä ymmärtämään tätä, kun samalla muistetaan, että ollaan pyristelemässä ulos aiemmasta eetterin täyttämästä avaruudesta. Eli tuota kangasta yllä ei ole olemassa, vaan se pitää nähdä yksinkertaisesti tyhjiössä etenevänä aaltorintamana.
Ja samalla yrittää miettiä, miltä lähes valon nopeudella liikkuvassa junassa tuotettu valopulssi asemalla(ja seuraavalla asemalla) oikein voisi näyttää, koska se mahtaisi saavuttaa aseman ja minkälaisella taajuudella? - LähtiKuValoPöntöstä
Trexnonar kirjoitti:
No tuo oli juuri yksiä niitä videoita joita katsoin YouTubesta, ja ymmärrän kyllä tuon, mutta en sitä että pallo junassa muka lentäisi eri vauhtia eri katsojille. Jossain kuvitteellisessa valonnopeusjunassa, voin ymmärtää että todellisuus alkaa sekoamaan, mutta tavallisessa aidossa junassa pallon pitäisi lentää junan pallon nopeudella junan sisällä ulkopuoliselle katsojalle.
Mun mielestä on erinomaisen epäonnistunutta verrata valoa PALLOON! Koska: Pallolla on massa, ja kiihtyvyys! Valolla taas EI OLE kumpaakaan! Valo (l. fotoni) kuten mikä tahansa muukin massaton hiukkanen (jos sellaisia muitakin on, koska ainoa tunnettu taitaa olla just toi fotoni?) liikkuu AINA, ja VAIN, nimenomaan tolla maailmankaikkeden maksiminopeudella, eli valon nopeudella! Se ei voi pysähtyä, hidastua, tai kiihtyä, kuten pallo voi. Ja ajatusleikkinäkin valon nopeudella kulkeva junakin on helvetin surkea vertaus, koska massallinen junakaan ei tule olemaan kuuna päivänä kykeneväinen saavuttamaan valon nopeutta. Mutta helpoimmalla pääset, kun kuvittelet valon liikkumisen olemaan nopeus (aikana, ei matkana) joka fotonin kahden eri tapahtuman (liikkuminen paikasta toiseen on vain tapahtuma, jossa kohteen paikkatieto muuttuu) välillä tapahtuu. Ja koska valon nopeus on samalla kahden yksittäisen tapahtuman maksiminopeus, niin: Jos katselet sitä valonnopeusjunaasi sen valonnopeusjunan ULKOpuolelta, olematta samalla itse samassa aikatapahtuma-avaruudessa sen itse valon kanssa, niin et voi millään saada samalla hetkellä samaa informatiota siitä kuin se itse valo kokee, koska SEN ja oman aikavinkkelisi välillä on vaihe-ero, jonka takia havaitset sen tapahtumat vasta viiveellä (erittäin pienellä, mutta silti!) siihen itse valonsäteeseen nähden! Ja mitä kauempaa sitä tarkkailet, sen pidempi viive.
No nyt yritän olla niin yleistajuinen, kuin vain voin.
Ymmärrätte, että valonsäteeltä kestää tulla Auringosta monta minuuttia meidän
silmiimme - kaukotähystimiimme. Koska valolla on rajallinen nopeus.
Ajattele sitten olevasi kaukana, kaukana eräässä galaksissa.
Mitä näkisit todella tarkalla kaukoputkella Maasta NYT?
Näkisitkö elottoman taivaankappaleen, ensimmäisen solun, tai kuulisitko
jo Mozartin Requiemin ensi-illan?Mutta kun tiedemiehet katsovat kaukoputkilla galakseja, ne ei väitä että ne näkee nykyisyyttä, vaan he sanovat että he näkevät menneisyyteen.
- epäsamanaikainen
Erikoisen suhteellisuusteorian puitteissa kaksi tapahtumaa eivät voi olla yksikäsitteisesti samanaikaisia elleivät ne tapahdu avaruuden samassa pisteessä.
Katso aikakoordinaatin Lorentzin muunnosta. Siinä on mukana termi, jossa on liikkeen suuntaisen nopeuden ja liikkeen suuntaisen etäisyyden tulo jaettuna valon nopeuden neliöllä. Mitä kauempana ollaan sitä pienempi suhteellinen nopeus riittää tuottamaan ajanhetkelle eri havainnot.
Nykyisyys on siis yksikäsitteisesti olemassa vain siinä pisteessä, jossa joku nykyisyyttä havainnoi. Tuokin joudutaan huomioimaan GPS - satelliittien toiminnassa. - epäsamanaikainen
epäsamanaikainen kirjoitti:
Erikoisen suhteellisuusteorian puitteissa kaksi tapahtumaa eivät voi olla yksikäsitteisesti samanaikaisia elleivät ne tapahdu avaruuden samassa pisteessä.
Katso aikakoordinaatin Lorentzin muunnosta. Siinä on mukana termi, jossa on liikkeen suuntaisen nopeuden ja liikkeen suuntaisen etäisyyden tulo jaettuna valon nopeuden neliöllä. Mitä kauempana ollaan sitä pienempi suhteellinen nopeus riittää tuottamaan ajanhetkelle eri havainnot.
Nykyisyys on siis yksikäsitteisesti olemassa vain siinä pisteessä, jossa joku nykyisyyttä havainnoi. Tuokin joudutaan huomioimaan GPS - satelliittien toiminnassa.Tässä siis selitettynä suomeksi:
http://www.astro.utu.fi/zubi/phys/specrel.htm
Kun t = (t' (v / c ²) *x') / sqrt(1 - (v / c)² ) niin tuosta heti näkee yksikäsitteisen samanaikaisuuden olevan mahdotonta silloin kun etäisyys x' on muuta kuin nolla. Ajan Lorentz-muunnos nollasta poikkeavalla etäisyyden arvolla x' riippuu siitä, mikä on nopeus v. - SimppeliäEiköTotta
Trexnonar kirjoitti:
Mutta kun tiedemiehet katsovat kaukoputkilla galakseja, ne ei väitä että ne näkee nykyisyyttä, vaan he sanovat että he näkevät menneisyyteen.
EIPÄS! ;)
Kun se tähtitieteilijöiden pällistelemä galaksi on kyllä ihan MEIDÄN nykyisyyttäämme, mutta HEIDÄN menneisyyttään! :P
- Hallaahon.äänestäjä44
"Mitä se Einstein oikein tarkoitti kun se sanoi että nykyisyys on suhteellista"
en heti usko, että Einstein on erehtynyt laukomaan tällaista
suhteellisuusteoria on vain koominen nimi vähän samaan tapaan kuin entropia,
eikä sitä voi enää muuttaa,
mutta mitään kaiken suhteellisuutta se ei tarkoita
Trotski ehkä sanoi että kaikki on suhteellista?
https://quotefancy.com/quote/23583/Leon-Trotsky-Everything-is-relative-in-this-world-where-change-alone-endures
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S607474- 1304218
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.313575- 212918
- 272513
- 232462
- 252060
- 472050
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3732032- 321968