Miten nykyisyys voi olla eri eri havaitsijoille?

Einsteinin mukaan nykyisyys on suhteellista. Jos esimerkiksi avaruusolento joka on galaksissa joka on miljoona valovuotta täältä, pudottaa pallon nyt, se tapahtuu logiikan mukaan nyt, vaikka me emme voikaan nähdä sitä, ja voimme teoreettisesti nähdä sen vasta miljoonan vuoden päästä, koska valolla kestää niin kauan saapua tänne. Mutta eihän sillä ole mitään väliä että kuinka kauan valolla kestää, kaikkihan kuitenkin tapahtuu aina nykyisyydessä, ja nykyisyys on sama kaikille.

Mitä se Einstein oikein tarkoitti kun se sanoi että nykyisyys on suhteellista? Ei kai siitä ole mitään todisteita, niin miksi se hyväksytään totuudeksi?

13

296

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Miten määrittelet nykyisyyden?

      "Nyt" on hetki, jossa eri paikkojen aikakoordinaatti on sama, mutta jo sekunti voi eri aika-avaruuskoordinaateissa olla eri pituinen.

      Miksi edes keskustella eri paikkojen virtuaalisesta yhteisestä ajasta, kun se ei kestä hetkeäkään? Kuin kaksi avaruusalusta, joista toinen selvästi nopeampana saavuttaa toisen ja painelee ohi. Onko se hetki, jolloin alukset ovat rinnakkain jotenkin merkittävä? Olivatko alukset juuri silloin saman nopeuksisia?

      Jos alusten nopeusero on relativistinen, eivät alukset oman mittaustensa mukaan ole rinnakkain edes samalla hetkellä, eikä kummankaan aluksen mittaaja ole samaa mieltä ulkopuolisen tarkkailijan kanssa.

    • Mahdollisimman yksinkertaisesti:

      Luulimme vuoteen 1905 asti, että kun liikkuvassa junassa heittää palloa liikkeen suuntaan, näyttää pallon nopeus olevan junan vauhti pallon vauhti junan sisällä laskettuna myös
      sama, kuin junan pallon vauhti, kun mitataan sama junan ulkopuolelta käsin.

      Samoin luulimme, että pallon lentoaika on sama molemmilta puolilta laskettuna.
      Mutta 1905 jälkeen tiedämme, ettei kumpikaan ole totta - sekä aika, että paikka ovat
      suhteellisia ja jotta ymmärtäisit koko jutun, sinun pitänee opiskella fysiikkaa

      • Katsoin muutaman YouTube videon, niin ymmärrän nyt miten nykyisyys voi olla eri eri havaitsijoille. Mutta en löytänyt videoo missä ne heittää pallon junan liikkeen suuntaan. Mutta jos heität pallon junassa, sen pitäisi logiikan mukaan tietysti mennä juna pallon vauhtia ulkopuolisella katsojalle. Lentoajan pitäisi myös olla sama, koska me elämme kaikki samassa todellisuudessa, eikä jossain rinnakkaistodellisuuksissa jossa pallo lentää vähemmän aikaa ilmassa.


      • Trexnonar kirjoitti:

        Katsoin muutaman YouTube videon, niin ymmärrän nyt miten nykyisyys voi olla eri eri havaitsijoille. Mutta en löytänyt videoo missä ne heittää pallon junan liikkeen suuntaan. Mutta jos heität pallon junassa, sen pitäisi logiikan mukaan tietysti mennä juna pallon vauhtia ulkopuolisella katsojalle. Lentoajan pitäisi myös olla sama, koska me elämme kaikki samassa todellisuudessa, eikä jossain rinnakkaistodellisuuksissa jossa pallo lentää vähemmän aikaa ilmassa.

        Kyse ei ole niin paljon rinnakkaistodellisuudesta, kuin siitä miten suuri vaikutus prespektiivillä loppujen lopuksi on. Ohessa hyvä video joka pyrkii selittämään ja havainnollistamaan juuri tämän tapauksen.
        https://www.youtube.com/watch?v=wteiuxyqtoM


      • No tuo oli juuri yksiä niitä videoita joita katsoin YouTubesta, ja ymmärrän kyllä tuon, mutta en sitä että pallo junassa muka lentäisi eri vauhtia eri katsojille. Jossain kuvitteellisessa valonnopeusjunassa, voin ymmärtää että todellisuus alkaa sekoamaan, mutta tavallisessa aidossa junassa pallon pitäisi lentää junan pallon nopeudella junan sisällä ulkopuoliselle katsojalle.


      • ohan_se

        ottaen huomioon, että v << c, on v(juna) v(pallo) juurikin tavanomaisilla nopeuksilla hyvin tarkasti samat suhteellisuudesta huolimatta sekä asemalla että junassa. Sen sijaan jos ammut (lähes)valon nopeudella liikkuvassa avaruusaluksessa laserilla eteen tai taaksepäin, valon nopeus silti säilyy. Sen sijaan taajuudessa tapahtuu muutoksia. Eli avaruuden voi ajatella kankaana, joka lipuu joka hetki aluksen ohi ja tuotettu valo aiheuttaa kankaaseen värähtelyjä, kuin väreitä lammen pintaan. Aluksessa olijasta nuo väreet etenevät nopeudella c. Heti kun siirrytään tarkastelemaan "paikallaan" olevaa tarkkailijaa, astuu kuvaan muuttuva etäisyys ja aika, eli valon lähde ei ole enää samassa liiketilassa tarkkailijan kanssa. Toisaalta paikallaan olijasta tilanne on analoginen aluksessa olijan kanssa: jos paikallaan olija tuottaa valopulssin, näkee hänkin etenevän sen itsensä suhteen paikallaan olevilla mittalaitteilla mitattuna valon nopeudella c. Michelson-Morley:n koe auttaa ehkä ymmärtämään tätä, kun samalla muistetaan, että ollaan pyristelemässä ulos aiemmasta eetterin täyttämästä avaruudesta. Eli tuota kangasta yllä ei ole olemassa, vaan se pitää nähdä yksinkertaisesti tyhjiössä etenevänä aaltorintamana.
        Ja samalla yrittää miettiä, miltä lähes valon nopeudella liikkuvassa junassa tuotettu valopulssi asemalla(ja seuraavalla asemalla) oikein voisi näyttää, koska se mahtaisi saavuttaa aseman ja minkälaisella taajuudella?


      • LähtiKuValoPöntöstä
        Trexnonar kirjoitti:

        No tuo oli juuri yksiä niitä videoita joita katsoin YouTubesta, ja ymmärrän kyllä tuon, mutta en sitä että pallo junassa muka lentäisi eri vauhtia eri katsojille. Jossain kuvitteellisessa valonnopeusjunassa, voin ymmärtää että todellisuus alkaa sekoamaan, mutta tavallisessa aidossa junassa pallon pitäisi lentää junan pallon nopeudella junan sisällä ulkopuoliselle katsojalle.

        Mun mielestä on erinomaisen epäonnistunutta verrata valoa PALLOON! Koska: Pallolla on massa, ja kiihtyvyys! Valolla taas EI OLE kumpaakaan! Valo (l. fotoni) kuten mikä tahansa muukin massaton hiukkanen (jos sellaisia muitakin on, koska ainoa tunnettu taitaa olla just toi fotoni?) liikkuu AINA, ja VAIN, nimenomaan tolla maailmankaikkeden maksiminopeudella, eli valon nopeudella! Se ei voi pysähtyä, hidastua, tai kiihtyä, kuten pallo voi. Ja ajatusleikkinäkin valon nopeudella kulkeva junakin on helvetin surkea vertaus, koska massallinen junakaan ei tule olemaan kuuna päivänä kykeneväinen saavuttamaan valon nopeutta. Mutta helpoimmalla pääset, kun kuvittelet valon liikkumisen olemaan nopeus (aikana, ei matkana) joka fotonin kahden eri tapahtuman (liikkuminen paikasta toiseen on vain tapahtuma, jossa kohteen paikkatieto muuttuu) välillä tapahtuu. Ja koska valon nopeus on samalla kahden yksittäisen tapahtuman maksiminopeus, niin: Jos katselet sitä valonnopeusjunaasi sen valonnopeusjunan ULKOpuolelta, olematta samalla itse samassa aikatapahtuma-avaruudessa sen itse valon kanssa, niin et voi millään saada samalla hetkellä samaa informatiota siitä kuin se itse valo kokee, koska SEN ja oman aikavinkkelisi välillä on vaihe-ero, jonka takia havaitset sen tapahtumat vasta viiveellä (erittäin pienellä, mutta silti!) siihen itse valonsäteeseen nähden! Ja mitä kauempaa sitä tarkkailet, sen pidempi viive.


    • No nyt yritän olla niin yleistajuinen, kuin vain voin.

      Ymmärrätte, että valonsäteeltä kestää tulla Auringosta monta minuuttia meidän
      silmiimme - kaukotähystimiimme. Koska valolla on rajallinen nopeus.

      Ajattele sitten olevasi kaukana, kaukana eräässä galaksissa.
      Mitä näkisit todella tarkalla kaukoputkella Maasta NYT?
      Näkisitkö elottoman taivaankappaleen, ensimmäisen solun, tai kuulisitko
      jo Mozartin Requiemin ensi-illan?

      • Mutta kun tiedemiehet katsovat kaukoputkilla galakseja, ne ei väitä että ne näkee nykyisyyttä, vaan he sanovat että he näkevät menneisyyteen.


      • epäsamanaikainen

        Erikoisen suhteellisuusteorian puitteissa kaksi tapahtumaa eivät voi olla yksikäsitteisesti samanaikaisia elleivät ne tapahdu avaruuden samassa pisteessä.

        Katso aikakoordinaatin Lorentzin muunnosta. Siinä on mukana termi, jossa on liikkeen suuntaisen nopeuden ja liikkeen suuntaisen etäisyyden tulo jaettuna valon nopeuden neliöllä. Mitä kauempana ollaan sitä pienempi suhteellinen nopeus riittää tuottamaan ajanhetkelle eri havainnot.

        Nykyisyys on siis yksikäsitteisesti olemassa vain siinä pisteessä, jossa joku nykyisyyttä havainnoi. Tuokin joudutaan huomioimaan GPS - satelliittien toiminnassa.


      • epäsamanaikainen
        epäsamanaikainen kirjoitti:

        Erikoisen suhteellisuusteorian puitteissa kaksi tapahtumaa eivät voi olla yksikäsitteisesti samanaikaisia elleivät ne tapahdu avaruuden samassa pisteessä.

        Katso aikakoordinaatin Lorentzin muunnosta. Siinä on mukana termi, jossa on liikkeen suuntaisen nopeuden ja liikkeen suuntaisen etäisyyden tulo jaettuna valon nopeuden neliöllä. Mitä kauempana ollaan sitä pienempi suhteellinen nopeus riittää tuottamaan ajanhetkelle eri havainnot.

        Nykyisyys on siis yksikäsitteisesti olemassa vain siinä pisteessä, jossa joku nykyisyyttä havainnoi. Tuokin joudutaan huomioimaan GPS - satelliittien toiminnassa.

        Tässä siis selitettynä suomeksi:

        http://www.astro.utu.fi/zubi/phys/specrel.htm

        Kun t = (t' (v / c ²) *x') / sqrt(1 - (v / c)² ) niin tuosta heti näkee yksikäsitteisen samanaikaisuuden olevan mahdotonta silloin kun etäisyys x' on muuta kuin nolla. Ajan Lorentz-muunnos nollasta poikkeavalla etäisyyden arvolla x' riippuu siitä, mikä on nopeus v.


      • SimppeliäEiköTotta
        Trexnonar kirjoitti:

        Mutta kun tiedemiehet katsovat kaukoputkilla galakseja, ne ei väitä että ne näkee nykyisyyttä, vaan he sanovat että he näkevät menneisyyteen.

        EIPÄS! ;)

        Kun se tähtitieteilijöiden pällistelemä galaksi on kyllä ihan MEIDÄN nykyisyyttäämme, mutta HEIDÄN menneisyyttään! :P


    • Hallaahon.äänestäjä44

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Trump muka öljyn takia Venezuelaan? Pelkää mustamaalausta

      Kertokaapa mistä tuollainen uutisankka on saanut alkunsta? Näyttäkääpä ne alkuperäiset lähteet, minä en löytänyt mitään
      Maailman menoa
      191
      17956
    2. Kun Arman Alizad puolusti hiihtäjä Vilma Nissilää sanomalla

      "älä välitä sekopäistä Vilma", ja kun siitä kerrottiin täällä, niin sekopäinen mukasuvaitsevainen teki siitä valituksen
      Maailman menoa
      90
      3805
    3. Lataus pakkaskelissä

      En olisi koskaan ostanut sähköautoa jos olisin tajunnut että ne eivät lataa pakkasissa suurteholatauksella vaan istut tu
      Hybridi- ja sähköautot
      33
      1934
    4. Martinalta vahva viesti

      "Suuret unelmat venyttävät sinua, pelottavat vähän ja vievät mukavuusalueen ulkopuolelle. Juuri siellä kasvu tapahtuu. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      280
      1530
    5. Miksei Trump ole kiinnostunut Suomen valloittamisesta?

      Täällähän on enemmän turvetta kuin Norjalla öljyä. Eikö Ttump ole turvenuija?
      Maailman menoa
      67
      1519
    6. Akateemikko Martti Koskenniemi vertaa Trumpia Putiniin

      "-Suomalaisena on syytä olla huolissaan siitä, että Yhdysvallat näin vahvistaa 1800-luvun alkupuolella julistamansa etup
      Maailman menoa
      162
      1431
    7. Jos mies olet oikeasti...?

      Kiinnostunut... Pyydä mut kunnolla treffeille ja laita itsesi likoon. En voi antaa sydäntä jos sinä olet epävarma ja eh
      Ikävä
      115
      1324
    8. Esko Eerikäinen paljastaa järkyttävän muiston lapsuudesta - Isä löytyi alastomana slummista

      Esko Eerikäisen tausta on monikulttuurinen, hän muutti vain 10-vuotiaana yksin kotoaan Kolumbiasta isovanhempiensa luo S
      Suomalaiset julkkikset
      14
      1304
    9. Temutatko ?

      Ostatko kiinalaisista verkkokaupoista halpaa tavaraa tai vaatteita ja miksi? Siksi että on kiva ostaa kun halvalla saa?
      60 plus
      108
      1112
    10. Pitäisikö meidän

      Sitten nähdä ilman että siitä tehdään ongelmaa?
      Ikävä
      81
      1111
    Aihe