Uskonnotttomien syrjinnästä hautaustoimessa

Siviilihautajaisten eli uskonnottomien seremonioiden näkökulma puuttui Helsingin Sanomien tämänpäiväisestä hautausjutusta.

Vallitseva hautajaiskulttuurihan menee niin, että kirkollisella puolella on ensin siunaustilaisuus (kappelissa ennen tuhkaussta tai hautaan laskua) ja sitten muistotilaisuus (esim. ravintolassa) ja uskonnottomalla puolella niin, että ensin on jäähyväis-/saattotilaisuus, jossa vainaja on arkussa, ja sen jälkeen muistotilaisuus. Siviilihautajaisiin saa uskonnottomia hautajaispuhujia.

Missä uskonnottoman jäähyväis-/saattotilaisuuden ennen hautaan laskua tai tuhkausta voi pitää, onkin sitten kinkkisempi kysymys. Helsingissä selvin vaihtoehto on Hietaniemen tunnustukseton krematorion kappeli.

Seurakuntien hautausmaiden osalta tilanne onkin erikoinen, vaikka hautaustoimilailla seurakuntien hautausmaat on monopolisoitu ns. yleisiksi hautausmaiksi, joihin kirkko saa yli 100 miljoonaa euroa valtion budjettirahoitusta.

Kirkkohallituksen ohje on, että kappeleita ei luovutettaisi ilman pappia pidettäviin ei-uskonnollisiin jäähyväis-/saattotilaisuuksiin. Tätä noudatetaankin kymmenillä tai sadoilla seurakuntien hautausmailla. Toisaalta kuitenkin tiettävästi ainakin Helsingin (Malmin) ja Vantaan (Honkanummi) sekä Tampereen ja Turun seurakuntien hautausmaiden kappeleita on sallittu käyttää ei-uskonnollisiin hautaustilaisuuksiin.

Espoo, Järvenpää, Lahti, Pori, Jyväskylä jne. sekä monet pienempien kuntien seurakuntien hautausmaat eivät kappelia luovuteta ei-uskonnollisiin tilaisuuksiin. Tämä tilanne asettaa uskonnottomat ihmiset eriarvoiseen asemaan ns. yleisten hautausmaiden käyttäjinä, vaikka he ovat kuitenkin maksaneet veroja, joilla näitä ns. yleisiä hautausmaita ylläpidetään.

Kun krematointi eli tuhkaus sekä arkkuhautapaikat ovat pääasiallisesti ns. yleisillä hautausmailla, jäähyväisyys-/saattotilaisuutta on hankalaa järjestää hautausmaan ulkopuolella. Sen sijaan hautajaisten jälkimmäisen osan eli muistotilaisuuden paikan osalta ei siviilihautajaisissa ole ongelmia.

Niinpä arkkuhautauksen jäähyväis-/saattotilaisuus saatetaan pitää ulkona, siis haudalla ennen hautaan laskua. Näin on laitettu "pakanat pakkaseen" tai sateen tai helteen alle. Ei kovin yhdenvertaista ns. yleisillä hautausmailla? Jos vainaja on tarkoitus krematoida eli tuhkata, perinteisen siviiliseremonian järjestäminen ennen tuhkausta onkin todella kipeä paikka. Monissa kunnissa sopivaa vaihtoehtoista vuokrattavaa tilaa ei juuri ole tarjolla. Osa uskonnottomista päätyy - yleensä joutuu päätymään - siihen, että hautajaisseremonia toimitetaan tuhkauurnan tai tuhkan hautaamisen tai tuhkan sirottelun yhteydessä.

Tuhkan loppusijoitus on kuitenkin aivan eri asia kuin hautajaisseremonia. Yhä useamman vainajan tuhka haudataan tai sirotellaan hautausmaiden ulkopuolelle - maa- tai vesialueen omistajan luvalla. Kotkalaisista vainajista jo 10 % päätyy tuhkauksen jälkeen mereen. Hautausmaiden merkitys vähenee vähitellen. Kysymys hautajaisseremoniapaikasta on kuitenkin eri, sillä vaikka tuhka olisin tarkoitus laskea mereen, yleensä halutaan kuitenkin järjestää hautajaisseremonia ennen vainajan tuhkausta.