Jälkikirjoituksena nykyisille ja tuleville polville. Älkää jukoliste hurahtako uskomaan sitä skeidaa mitä Väinö Linna, tämä sosialidemokraattinen Taata on julistanut opuksistaan. Suomen kansan herravihan lietsominen, herrojen kelvottomaksi haukkuminen ja kansa kilven kiillottaminen, siis populismi, on helppo laji ja siinä tällaiset henkilöt saavat kiitosta ja pään silitystä. Mutta totuutta tälla metodilla ei kerrota.
Siis: vuoden 1918 kapina oli typerä, rikollinen ja edesvastuuton. Sitä on turha yrittää pestä puhtaaksi keskittymällä valkoisten kostotoimiin ja tehdä punaisista jotain helvetin sankareita.
Ja edelleen: 1944 Suomen armeija oli ainoa Euroopassa jota puna-armeija ei kyennyt kovasta yrityksestä huolimatta nujertamaan. Maailmalla tätä suoritusta on aina hämmästelty olkoonkin että Suomi soti Natsi-Saksan rinnalla (sen kanssa oli kimpassa myös aikansa itse Neuvostoliitto) . Suomen armeijassa upseerien ja sotamiesten välillä ei suinkaan Linnan väitteistä huolimatta vallinnut mikään luokkasota. Uuden polven tutkijat ovat osoittaneet armeijan miehistörungon muodostuneen sittenkin melko lailla kilteistä äidinpojista jotka hirveistä olosuhteista huolimatta pysyivät upseereiden rinnalla vaikka tiltut ja muut opportunistit yrittivät tehdä myyräntyötään.
Kaikkein tärkeintä: älkää ikinä ottako mitään fiktiivistä kirjallisuutta tai elokuvia täytenä historiallisena totuutena. Kusette itseänne silloin vain silmään.
Siis: vuoden 1918 kapina oli typerä, rikollinen ja edesvastuuton. Sitä on turha yrittää pestä puhtaaksi keskittymällä valkoisten kostotoimiin ja tehdä punaisista jotain helvetin sankareita.
Ja edelleen: 1944 Suomen armeija oli ainoa Euroopassa jota puna-armeija ei kyennyt kovasta yrityksestä huolimatta nujertamaan. Maailmalla tätä suoritusta on aina hämmästelty olkoonkin että Suomi soti Natsi-Saksan rinnalla (sen kanssa oli kimpassa myös aikansa itse Neuvostoliitto) . Suomen armeijassa upseerien ja sotamiesten välillä ei suinkaan Linnan väitteistä huolimatta vallinnut mikään luokkasota. Uuden polven tutkijat ovat osoittaneet armeijan miehistörungon muodostuneen sittenkin melko lailla kilteistä äidinpojista jotka hirveistä olosuhteista huolimatta pysyivät upseereiden rinnalla vaikka tiltut ja muut opportunistit yrittivät tehdä myyräntyötään.
Kaikkein tärkeintä: älkää ikinä ottako mitään fiktiivistä kirjallisuutta tai elokuvia täytenä historiallisena totuutena. Kusette itseänne silloin vain silmään.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mutta ilman osasto Kuhlmeyta olis käynyt kalpaten.
Hannu+Valtonen,+Rune+Rautio+sekä+Neuvostoliiton+Suomen+vastaisella+alueella+toimineiden+lentoyksikköjen+(mm.+7.+VA:n+)+vahvuuksia,+tappiokirjauksia+ja+täydennyksiä+tutkinut+venäläistutkija+ovat+yhdessä+selvittäneet+todenperäisyyden+Luftwaffen+lentäjien+ilmavoittoväitteistä.+Tulokset+olivat+murskaavia+eteenkin+vuodesta+1943+lähtien.+Hannu+Valtosen+mukaan+vain+10-15%+Luftwaffen+lentäjien+ilmavoittoväitteistä+piti+paikkaansa+vuonna+1944.+
Aloittaja taitaa olla lukenyt sen oikeistopropagandistisen kolumnin ja luullut että se oli totta
Sinunlaisesi netissä rääkyvän oikeistorääpäleen ulostukset eivät Väinö Linnan suuruutta tai teosten historiallisia tosiseikkoja muuksi muuta.
Mutta koita nyt ymmärtää kaveria. Viikonloppu pian takana, eikä taaskaan löytynyt miestä ja kaiken kukkuraksi häpeää omaa homouttaan. Kyllä siinä järki pakenee kunnon mieheltäkin, saatikka sitten moiselta rääpäleeltä. Luulee että Suomi voitti koko toisen maailmansodan. Säälikäämme häntä mutta älkäämme tuomitko.
Totuus on kaksipuoleinen. Linna kirjoittaa siitä totuudesta, mitä hän on työväen miehenä nähnyt.
Tottakai pappilan perilliset kirjoittaisivat ajan kuvauksen ihan toisin.
Linna oli myös rintamalla, muistaakseni sen ihan 5 vuotta. Hän tietää, mitä kirjoittaa sodasta. Sinulla ei ole kuin omat mielikuvasi, jotka eivät vastaa todellisuutta.
No sellaiset hekottelija-nikit ja muut vasemmistokommarit "luennoivat" täällä kyllä puhdasta sontaa sotahistoriasta, josta heillä ei ole käsitystä - varmaan havaitset senkin -eikö??
Linnan väite että torpparit olivat keskinen voima punakapinassa on tutkimuksin osoitettu hölynpölyksi. Torpparit osallistuivat sisällissotaan huomattavan laimeasti ja todellakin puolet heistäkin taisteli valkoisella puolella. Heillä oli syytäkin: SDP kaavaili torppareille valtion torpparin asemaa, siis neuvostoliittolaista kolhoosimallia.
Linna on kirjoittanut romaanissaan yhden kylän torppareista. Ja heidän vaiheistaan. Yritä nyt lukea edes se kirja.
Hän ei mitään katsausta tehnyt esim,. kaupunkityöläisten osallistumisesta sisällissotaan. Hän tarkastelee yhden kylän torppareita ja muonamiehiä ja renkejä jne.,
Hyvin kapeasta kulmasta kylläkin.
Yhtä kapeasta kulmasta itse olen kuullut sisällissodasta. Maaseudun maalaiskylän. Vanhempani olivat silloin nuoria aikuisia, isä torpparin poika, äiti piikalikka. Kumpikaan ei kyllä osallistunut millään lailla kapinaan, mutta ajan muistavat ja sen,. miten talot jäivät rintamalinjan alla palkollisten haltuun, kun isäntäväet lähtivät sukuloimaan muualle. Siis isännät, jotka myöskin väistivät sotimisen.
Kirjailija Veijo Meri naureskeli sitä kuinka sotaveteraanit alkoivat vuoden 1954 jälkeen muistella jatkosotaa ihan eri tavalla kuin ennen Linnan romaania. Jokaikinen tyyppi alkoi esiintyä kuka Honkajokena, kuka Rahikaisena, kuka Rokkana kuka Koskelana. Eteenkin tuo Koskela on aika epäilyttävä tyyppi: miesten hännystelijä. Upseerit tiesivät tasan tarkkaan että juuri tällaiset liian hyvää pataa sotamiesten kanssa upseerit menettivät tiukassa paikassa otteensa ja juuri näiden porukasta livettiin käpykaartiin.
Koskela ei olllut miesten hännystelijä, luin juuri Tuntemattoman , kun olin kyläilemässä viikon verran ja nappasin sen kirjahyllystä.
Muut olivat koulutettua päällystöä, Koskela oli kansakoulun käynyt sattumavänrikki, siksi hän ei osannut ottaa pesäeroa miehiin.
Tuntemattomassa miehet ainakin ihaililvat häntä, pitivät häntä hyvänä esimiehenä ja pienestäkin viittauksesta tottelivat.
Lue kirja, veikkaan, ettet ole lukenut, filmin olet voinut katsoa, mutta kirja on Linnan. elokuva on Edvin Laineen.
Aloittaja puhuu täyttä asiaa. Kaikki aivotoiminta ei tältä palstalta olekaan näköjään loppunut.
Niin, sen määrällä tosin aloittaja ei voi ylvästellä. Kuten ilmeisesti et sinäkään.
Vähä-älyisiä äärioikeistolaisia on liikaakin maassamme
Onneksi Aku Louhimies otti jo askeleen oikeaan suuntaan ja antoi Lammiosta jo huomattavasti ymmärtävämmän kuvan. Lammiohan oli pätevä upseeri ja paljon parempi tosipaikan tullen johtamaan jotain pataljoonaa kuin Koskela. Konnan roolin sai tällä kertaa Karjula. Mutta kuten S.A. Lingrenin toimintaa eteenkin vuodelta 1944 tutkineet sotatieteilijät ovat päätelleet sotamies Hotin ampunut Lindgren oli eräs parhaimmista pataljoonan komentajista ja hänen joukkonsa pääasiassa aiheutti ennen Ilomantsin taisteluakin Maaselällä vetäytymisvaiheessa viholliselle peräti 5 000 miehen tappiot.
Karjula on fiktiivinen hahmo. Lindgrenillä ei ollut mitään muuta yhteistä Karjulan kanssa muuta kuin se että he käyttivät upseerin aseenkäyttöoikeutta. Hotin tapaus tutkittiin sodan jälkeen ja todettiin selvästi sotilaan kieltäytymisenä tottelemasta upseerin käskyä taistelun ollessa päällä.
Väinö Linnan kaunaprojekti saa ilman muuta änkyröiltä tunnustusta mutta rehellistä historiankuvausta hän ei koskaan kyennyt tarjoamaan.
Ei voi enää puhua Väinö Linnan kirjasta, jos elokuva muokataan ja painotetaan toisin.
Väinö Linna kirjoitti sodasta ja loi henkilöhahmonsa. Louhimies omansa.
Tuossakin oli kysymys yhden joukon, miksi niitä sanotaan, komppania? upseereista ja tarinasta.
Miksi sinua nyppii Linnan luoma Koskela?
Tuntematon ei ole tosikertomus, se on kirjailijan kokemuspohjalta kirjoitettu kirja ihan kuin vaikka Seppo Koskisen (tamperelainen kirjailija) dekkarit. Hän on siinä luonut poliisihahmoja.
Kyllä se on se valkoinen historiankirjoitus johon ei pidä uskoa, sitähän on vuosikymmeniä tuputettu faktana kun taas Linnan teokset ovat tosiasioihin perustuvaa kaunokirjallisuutta. Sekin pitäisi muka jotenkin kieltää jotta oikeiston harjoittama orjuuttaminen ennen sisällissotaa ja kansanmurha sisällissodan jälkeen saisi jonkinlaisen oikeutuksen.
Ja 30-luvulla se natsi-Saksan hännystely oli saanut jo sellaiset mittasuhteet ja oikeiston valtakunnan sisäinen väkivallan käyttö ja suoranainen aseellisen vallankaappausyritys (Mäntsälän kapina) pitäisi varmasti myös unohtaa?
Kokoomusnuoret ja persut ovat elvyttämässä lapuan liikettä. Sairasta menoa.
1918 tapahtumat eivät olleet turhia mutta hinta oli kova. Sodan jälkeen alkoi sovittelun aikakausi ja sota venäjää vastaan olikin sitten yhtenäisempi suomi kuin koskaan. Mutta mitä hyödyimme 1918sodasta? Paljonkin esim. 8tunnin työpäivä ja vapaa lauantai. Ilman sitä sotaa tekisimme 12tunnin työpäivää ja lauantaina myös.
Takaisin koulunpenkille, pellehermanni!
Laki 8 tunnin työajasta säädettiin jo marraskuun 27. päivänä, 1917.
Punaisten vallankumous alkoi vasta 19.1.1918 kun punakaarti valtasi valkoisten asetehtaan Karjalassa. Mannerheim aloitti venäläisen sotaväen aseistariisumisen 27.-28. tammikuuta 1918.
JO ENNEN vallankumousyritystä sosiaalidemokraatit olivat olleet mukana hallituksessa ja torppariasia ja moni muu asia oli ollut työn alla.