Miks päättäjät ei näe rumuutta, ett hyväksytään antaa rakentaa rumaa?????
Kaunis on hyväksi ihmisen mielenterveydellekin!! Mikä kumma siinä on että ei nähdä kauneuttaa mutta rumaa kyllä ostaan pykätä. On ne Itikanmäenkin talot liian ahtaasti ja kalskahtavasti tehty. Ja ne pottivalot pihassa käskee juoksemaan karkuun, ei niistä nauti, kärsimystä ne ovat, liian voimakkaita häikäösee silmiä, eikö te nyt tajua mikä on hyvä mikä epämiellyttävää!!!!Pihalla siellä ei voi olla pitää edetä pois valot kamalat.
Miks ei rakenneta kaunista, viihtyisää, värikkäitä taloja kaupunkiin, vanhat talot esim. Helsingissä on kauniita ja niitä ei pureta, ne on Helsinhin suola ja niitä voi jopa katsella, nykymiehen pykäämät on niin tylsiä ja kalseita että ei niissä mitään ihailemista ja pitempään katselemista ole, ja nykymiehen pykäämät puretaan usein, niin huonoja ja rumia. Vanhan miehen rakentamat 1900-luvun alussa ne on ja pysyy ja ne kestää katseen. Voi teitä päättäjät, olette niin paljon vartijoina, päätätte mitä kaupunkilaiset Seinäjoellakin kattelee seuraavat 100 v. Näkymillä on suuri vaikutus ihmisten elämisen miellyttävyyteen, päätätte mitä he katselevat, minkä seassa elävät ja kulkevat, ei ole vain teidän silmissä vaan kaikkien ihmisten. Liian suuri valta.
Hyvä ja tärkee asia kirjoitus Ilkassa oli tänään.
Kaunis on hyväksi ihmisen mielenterveydellekin!! Mikä kumma siinä on että ei nähdä kauneuttaa mutta rumaa kyllä ostaan pykätä. On ne Itikanmäenkin talot liian ahtaasti ja kalskahtavasti tehty. Ja ne pottivalot pihassa käskee juoksemaan karkuun, ei niistä nauti, kärsimystä ne ovat, liian voimakkaita häikäösee silmiä, eikö te nyt tajua mikä on hyvä mikä epämiellyttävää!!!!Pihalla siellä ei voi olla pitää edetä pois valot kamalat.
Miks ei rakenneta kaunista, viihtyisää, värikkäitä taloja kaupunkiin, vanhat talot esim. Helsingissä on kauniita ja niitä ei pureta, ne on Helsinhin suola ja niitä voi jopa katsella, nykymiehen pykäämät on niin tylsiä ja kalseita että ei niissä mitään ihailemista ja pitempään katselemista ole, ja nykymiehen pykäämät puretaan usein, niin huonoja ja rumia. Vanhan miehen rakentamat 1900-luvun alussa ne on ja pysyy ja ne kestää katseen. Voi teitä päättäjät, olette niin paljon vartijoina, päätätte mitä kaupunkilaiset Seinäjoellakin kattelee seuraavat 100 v. Näkymillä on suuri vaikutus ihmisten elämisen miellyttävyyteen, päätätte mitä he katselevat, minkä seassa elävät ja kulkevat, ei ole vain teidän silmissä vaan kaikkien ihmisten. Liian suuri valta.
Hyvä ja tärkee asia kirjoitus Ilkassa oli tänään.
Vastaukset 23
Vanhimmat
no tosiaan, sanokaapa joku alue Seinäjoella säällisen matkan päässä keskustasta, missä on kohtuullisen kivan näköistä, missä voisi asua kuin missä ihmisen kiva viihtyisää elellä, onks se törnävää vai missä, vanhat alueet parhaat, ei ainakaan uudet. Sanokaas mikä kohta Joupissakin, ne uudet kerrostalotko?on kaunista, ne kerrostalot on niin tylsiä, ett ei pysty kauaa kattella, kylmiä ja kalseita. ei ainakaan lämminhenkisiä.
Ähtärin pandatalo on irvokas esimerkki kuinka kaikki voi mennä pieleen kovalla kiireellä . Suomalaisten veljesten suunnitteleman Hotelli Mesikämmenen välittömään läheisyyteen rakennettu pandatalo on kuin varastohalli suurilla ikkunoilla. Järkyttävän suuri tuohon paikkaan ja kolho.
Stadissa nyt Pasilaa rakennetaan lisää, kai ne nyt ymmärtää ett rumiluspytinkejä, miss kenenkää silmä ei lepää vaan kärsimystä katella ne jo piisaa, kai ne jo ymmrtää kun niin paljon väsänneet rumaa hesaan kun tosiaan vanahat miähet kuolleet rakentamsta ja perhän kattomasta.
Mites noi ennenvanhaan miehet ja naiset osasivat tehdä komeita ja tyylikkäitä rakennuksia, vaikka ei ollut edes peliä ja vehkeitä, isoojen kerrostalojenki piirustukset kai Klubi-askin kanthen piirsivät, nynniillon tietokoneet ja kännykät ja jos mikkä laithet, mutta ei sutta ja sekunraa!ja sekin rumaa ja ankeaa, harmaata ja sameaa.
sori seuraava mutten voi mitää ett tuloo miälhen tämä:
https://www.youtube.com/watch?v=KofosWccOBg
Keskustan grynderien rakennukset ovat rumia.
Korkeus on OK, mutta muuten vain rahastusta ykiöillä ja kaksioilla.
Rak.tarkastaja on tai sitten ei oo.
MissäPerheasunnot
Ja missä kauniit talot?
Joita tykkääs ihastella kun kaupungilla käyskenetelöö.
on vaan synkkää ja karua.
Missä perheasuntojen ostajat? Ei täällä perheet halua keskustaan asuman kun on muita parempia vaihtoehtoja samaan hintaan ja halvemmallakin. Turha syyttää gryndereitä, hehän tekevät vain niitä asuntoja joille on kysyntää, tarvittaessa perheasuntojakin.
Silmitön rumuus sekä henkisesti että myös fyysisesti on erottamaton osa paikallista kulttuuriperintöä ei saa mennä puuttumaan
noo ohan tää vähän kaukana Stadin vanhankaupungin osien pytingiistä. kaveri asuu 1900 luvun aluus rakennetussa keltaisessa taloossa. Joupin kerrostaloos on kaikki tip top justiin, mutta mitää henkeä niis ei ole, niin steriiliä ja tylsää ja hengetööntä, kamalaa niissä vaan on, ei viitti sen enempää aikaa ihastella sisällä ei pihalla. Värit on heivattu aivan jonnein huitsin nevadaan.
jos tontit on persläven kokoosia niin ei siihen saa tehtyä komiaa,koska ympäristö ja luonnonmukaiset tontit vasta tekevät kokonaisuuden josta saa inspiroitua jotakin ja talokin pääsee silloin framille.
ei ole tontin koosta kiinni talojen kauneus. Helsingissä talot on letkoina toisissan kiinni ei tonttia nimeksikään ja jossain vanhoissa kaupunginosissa on ne ikiaikaiset komeimmat talot. Kuka ne muuten osasi rakentaa ja suunnnitella, suomipoika vai veli vänäläinen?
Minkä takia noi itikanristin talot on pitäny rakentaa noin tihiään?
Eikö siinä nyt tilaa olisi paremminkin asetella. Tulee vähän kolhoosimainen tunnelma, kun katsot ikkunasta viereisen talon tiiliseinää.
Lakeudella ei ole vielä totuttu tiheään rakentamiseen. Se alussa kehuttu vanha rakentaminen mm. Helsingin keskustassa on juuri tiivistä rakentamista ahtaine sisäpihoineen ja pienine parvekkeineen. Itikanmäellä sentään on avaruutta siihen verrattuna ja vihreämpääkin. Pitäskö olla yhtä aikaa tiivistä ja väljää sekä mataa ja korkiaa, mahdotonta.
Siitä vain itse rakentamaan kaunista kerrostaloa.
Kun arkkitehti sanoo että tämä kaunis versio maksaa 3 kertaa enemmän kuin tämä toinen laatikkomainen niin kummanko rakennatte? Sen laatikon joka tuottaa miljoonia voittoa vai sen kauniin joka tuo miljoonien tappiot?
Se on tää nykyinen "kantti kertaa harmaa"-villitys, jonka takia rakennukset ja sisustuslehdissä esitellyt asunnot on harmaita kolhoja.
Talot sullotaan alamittaisille tonteille kiinni toisiinsa. Asunnoissa keitiötä ei enää ole, vaan olohuoneen nurkkaan tungetaan kylmäkone, tiskikone ja muutama kaappi työtasonpätkän ylle ja alle. Sauna, jos sellainen on, on alamittainen koppi, jonka pesukopissa paskapönttö.
Aika luksus varustus kuitenkin tuo mainitsemasi verrattuna niihin "tyylikkäisiin" 50-luvun ja ennemmin tehtyihin asuntoihin (taloihin). 60-luvulta eteenpäin tulikin sitten vain niitä tasakattorumiluksia, 70-luvulta alkaen haperoa elementtiä...
Olen sitä miältä, että:
70-luvun pytingit olisivat aivan ok, jos ne pidetään kunnossa ja siistiinä, nehän on silimälle jees!!
Mutta tämän päivän kerrostaloot, hyi heleveettti keskustaskin ja Joupis ja joka puoalella, pahaa teköö!!
70-luku on kyllä hyvä, sanoosin näin, välijää, ikkunat taloissa isoot, henki kulkoo, ei pelekästään harmaata ja mustaa. oikeenki hyvää on, onko sitten ajataus ja silimä tottuneet mutta näinpä koethan. pirethän niistä taloosta hyvää hualta. Joupin ja muista uusista, niitä ei pysty eres erempää kattelemahan, saati lähellä olemahan.Ja sisällä niin tylsiä niin tylsiä ettei mitään rajaa!!!!
#Ja sisällä niin tylsiä niin tylsiä ettei mitään rajaa!!!! #
Kaukana korikkaasta ne kaikki on, koleeta kun mikkä. keitiötkin nii kalaseeta että kolisoo.ja parvekkeet net vasta kylmiä on kattella, yleensäkkin parvekkeet on vain ikiaikaasis viimme vuosisaran kerrostaloos jonkinlaasia sidettävän rajoissa kun siistittyinä, oikein nättiä mutta nää nylyajan on putkia ja lasia ja valakoosta. kolokkua.mäkin haen korikkuutta.ei tartte olla uutta mulle, vanaha korikkaampaa, 70 luku paree kun nämä steriilit valakooset.
Moni kakku päältä kaunis. 60-70-luvun elementtitalojen kanssa tulee vielä isoja ongelmia kun elementin ulkopintaa kannattelevat raudat ruostuu poikki rakenteen sisällä. Tietää isoja kuluja omistajilleen, ja tätähän ei maallikko-ostajat tiedosta, harva ”ammattilais” hallituskaan.
Seinäjoki vois ottaa esimerkkiä muualta.. Miksi vanha ratapiha-alue makaa sellaisenaan.?
Radan päälle vois rakentaa mahtavan hienon keskuksen. Liikkeitä ravintoloita ja samalla hoitaa yhteyden pohjan kaupunginosaan!!
Ikuisuuskysymys ei tunnelia ei mitään samaa asiaa vatvottu 60-luvulta lähtien?!!
niin olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. katsokaa miten upeasti on toteutettu radan päälle pitkin eteläsuomen ja nyt jo Tampereellakin. pääkaupunkiseudulla on esimerkkejä vaikka kuinka.
Pohjaan on alikulku ollut vireillä jo vuosikymmeniä mutta mitään tuloksia ei ole saatu aikaan ei sitten millään. tyhjää tyhjää.
mutta sanokaas mikä se kuvas yks päivä Alman vieressä oli se kuutiomianen ei kai sellaista tuu, kammotus se oli, sopimaton siihen vanhan taloon viereen.
Pohjaan vois tehdä ratapihan yli edes semmoisen katetun kävelysillan. Turussa menee semmoinen ruosteinen kävelysilta ratapihan yli. Ei varmaan maltaita maksa, ja yksinkertainen rakentaa, vrt tunneli.