Miten päästä töihin, kun on ujo?

Hae varastoille esim kesko, sen homman oppii kyllä, palkka on ihan ok ja työkaverit yleensä suht kivoja. pääset ainakin kiinni työelämään

Hei
Se ettei ole korkeakoulututkintoa, ei kyllä kerro tyhmyydestä mitään. Kaikki eivät ole samanlaisia lukijoita, on monia tapoja oppia. Muutenkin kuulostaa aika vahvoilta nuo ajatuksesi esim. kassatyöntekijän persoonallisuuden piirteistä, joita vaadittaisiin.
Jonkinlainen koulutus on hyväksi, muuten se työhön pääsy ei niin helppoa olekaan. On olemassa oppisopimuskoulutusta, jossa pääsee tekemällä oppimaan.
Kerrot olevasi tyhmänpuoleinen ja ujo. Mistä nämä käsitykset nousevat, etenkin tuo tyhmyys? On haitallista itsellesi jos ajattelet noin. Miksi olisit sen tyhmempi kuin muutkaan? Olet ainutlaatuinen ja arvokas ihminen, toista sinua ei ole maan päällä. Ujous taas ei ole este oikeastaan millekään alalle. Moni näyttelijäkin on kertonut olevansa nuorempana ujo, mutta oppinut sosiaalisuutta ja esiintymistä ajan mittaan.
Millainen työ sinua kiinnostaisi? Jos voisit vähitellen muuttaa negatiivista käsitystä itsestäsi, se olisi minun mielestäni hieno juttu.

Lämmöllä,
pappi Elisabet

olen kyllä ihan aikuinen ihminen ja vanhemmat kuolleet, ja juuri siivoustöitä olen tehnyt kun en muuallekaan ole päässyt. varastohommiinkin tarvitsee trukkikortin ja lihasta nostaa tavaroita, ei tällainen 45kg semmoista pysty. ääh arvasin että turha kirjoittaa mihinkään suomi24. no täytyy vaan yrittää päästä semmoisiin siivoustöihin, joihin on mahdollista julkisilla päästä. kiitoksia kirkon vastaukselle.

Tsemppiä alottajalle! Kyllä ujoudesta påääsee yli kun pikku hiljaa rohkeasti puhuu ihmisille.

Ensinnäkin kannattaa lakata sanomasta itseään tyhmänpuoleiseksi. Ei kuulostanut musta oikein kivalta. Sitten toisekseen ajokortiton ei ole tyhmä eikä se, ettei ole korkeakoulututkintoa. Itsekään en pidä itseäni tyhmänä, vaikka en ole tosi korkeasti koulutettu eikä ole autoa ja ajokorttia, vaan linja-autolla ajelen. Kai ihan fiksu tyyppi olen ja ainakin osaan keskustella monesta eri asiasta, on ihan maalaisjärkeä päässä, mielikuvitustakin löytyy ja lempeyttä, ystävällisyyttä ja empatiakykyä. Lisäksi olen aika herkkä (itken helposti ja nauran helposti ja joskus myös innostus asioista helposti, esim. vaikka musiikki saattaa joskus saada niin iloiseksi, että tekee mielei tansia tai saatan innostua nähdessäni vaikka kauniita kukkia) ja se on myös voimavara, ainakin sikäli, että olen herkkävaistoinen ja vaistoan helposti asioita ihmisistä ja ympäristöstä ja herkkyyden ansiosta mulla juurikin on esim. tuota empatiakykyä. Yritä etsiä itsestäsi niitä positiivisia ominaisuuksia ja keskity enemmän niihin. Tosin kyllä kai jokainen joskus etsii niitä niinsanottuja vikoja itsestään ja ajattelee mistä ei itsessään pidä, niin olen tehnyt minäkin ja vielä silloin tällöin saatan, mutta nykyään yritän ajatella enemmän positiivisemmin. Positiivisempaa ajattelua tarvitaan tässä maailmassa, mutta myös sitä herkkyyttä ja empatiakykyä.

Eikä kaikki kassalla olevat ole mitään supliikki-ihmisiä Aku Hirviniemen tai Jethro Rostedtin tapaan eikä kaikki muutkaan myyjät. Jos myyjäksi ja ylipäätään asiakaspalvelualalle pääsisi vain ne kaikkein supliikimmat, niin paljon vähemmän olisi työntekijöitä sillä alalla. Esim.monetkaan naispuoliset myyjät/kassatyöntekijät ei kyllä ole mitään supliikkityyppejä, jotkut ei edes kauheasti juttele, mutta kai he muuten on ihan hyviä työssään. Tosin löytyy kyllä niitä puheliaitakin, jopa todella rempseitä tyyppejä. Meitä ihmisiä on niin moneksi.

Kaikkiin siivoushommiin ei vaadita ajokorttia.
Varastoon jos hakee töihin, niin kyllä he perehdyttävät hommiin, ja saattavat opettaa ajamaan trukkia tai jotain vastaavaa.
Ja jos tekee varastohommia jonkin koneen kanssa, niin ei välttämättä joudu nostelemaan painavimpia tavaroita.

Olisiko mikään keittiötyö mahdollista ? Keittiöissä työskentelee muitakin kuin jotain huippukokkeja.

Ja tulihan tuolla yhtenä vaihtoehtona oppisopimuskoulutus.

Eiköhän ujoillekin ihmisille työpaikkoja löydy. Siis sellaisiakin, mihin ei vaadita korkeakoulutusta.

Vielä vaikeampi on päästä ujona töihin vaikka on korkeakoulututkinto. Siihen kun sisältyy oletus, että osaa puhua ja esiintyä hyvin. Edes tutkija ei saa nykyään olla hiljainen, vaan pitää osata markkinoida itseään ja työtään suurelle yleisöllekin. :*(

On kai niitä jotain toimistotöitäkin olemassa, kun koulutustakin reilusti taustalla.
Tosin eri asia, missä niitä olisi tarjolla, virastoissa tms.

Nuo vaatimukset ovat omassa päässäsi.
Tekevä ja etsivä kyllä löytää.

Jankuttavat te virkailijat tuputtavat kuntouttavaa työtoimintaa siinä 1 suurista kusetuksista.

Ainakin loukkaava nimi sillä kuten työkokeilullakin.

Työtoiminta ja kokeilu on haitaksi palkkatyön hakijalle. Jos on joutunut tuollaiseen puuhasteluun joskus niin kannattaa työhaastattelussa sanoa, että on ollut vain työttömänä. Nuo puuhastelussa olijat leimataan vajaaälyisiksi.

Niinpä, ei niistä kyllä ansioluettelossa voi mainita. Mitä tulee tuohon älyyn, niin kyllä pitkä masennus/masennuslääkkeiden käyttö ja muut sairastamiseen liittyvät elämänvalinnat/elinolot ja elintavat ovat siihen älykkyyteen negatiivisesti vaikuttaneet, valitettavasti. Eikä nää psykoottiset episoditkaan tilannetta ainakaan ole parantaneet.

Ujo voittaa kaikki jethrot ja akuhirviniemet 100 - 0. Kannattaa vaalia sellaista ominaisuutta mahdollisimman pitkään. Miksi niin, sen huomaa kun on ujoutensa menettänyt. Jos joku pitäää kyseisiä julkkiksia ihanteena, kannattaa pysähtyä ja ajatella uudestaan.

Kaikki työkokeilut, kuntouttava työtoiminta, työharjoittelu on ehdottomasti jätettävä pois cv:stä. Sinua pidetään vammaisena, jos noita on taustalla. Pitää sanoa että on ollut työttömänä.

Itse olen korkeakoulut käynyt (AMK ja yliopisto) ja ujo, mutta työnsaanti on siltikin hyvin vaikeaa. Työhakemuksen kirjoittaminen on hankalaa, ja usein tuntuu siltä, että tulee oltua liiankin nöyrä, mutta toisaalta taas ujona haluan myös varoa olemasta liian röyhkeän kuuloinen. Sen olen pannut merkille, että työhakemuksessa tulee luetella vain omia vahvuuksiaan, jos haluaa päästä edes haastatteluun.

Kokemuksesta sanoisin, että työhaastatteluissa ei riitä, että osoittaa pätevyytensä todistuksin ja suositteluin, vaan on osattava myös puhua itsensä sisään. Jos ilmapiiri on rento, niin osaan kyllä ihan kohtalaisesti ja rauhallisesti asioista kertoa. Jos aistin viileyttä, niin menen heti lukkoon.

Vaikka en ole elämäni aikana kovin monessa työpaikassa ehtinyt olla, niin on ollut niitäkin johtajia, jotka ovat antaneet tilaa kasvaa osaksi työyhteisöä ja on päässyt hieman eroon myös omasta sulkeutuneisuudestaan. Jos saa hyvän alun, niin sitten pääsee näyttämään työssä oman osaamisensa. Kannustava ilmapiiri on ollut aina se tekijä, joka on tuonut itsestäni esille parhaat puolet työntekijänä.

Ujoudesta ja sen tuomista haasteista työelämässä pitäisi ehdottomasti keskustella enemmän julkisuudessa.