Yhtymä..........karkurit (kesä-heinäk)..........tappiot (kaat haav,kesä-elokuu)
11.D............................685............................................1 365
3.Pr............................759.............................................1 873
18.D........................1120............................................2 786
4.D..........................1 350.............................................3 340
10.D...........................567.............................................1 623
3.D.............................850.............................................3 340
6.D.........................1 017.............................................3 547
5.D.........................1050..............................................3 982 (Itä-Karjala)
17.D.........................500..............................................2 000
8.D..........................462...............................................1 855 (Itä-Karjala)
21.Pr.......................398..............................................1 678 (Itä-Karjala)
15.Pr........................350..............................................1 488 (Itä-Karjala)
Rj.Pr............................80.................................................353 (Itä-Karjala)
7.D..........................621...............................................3 409 (Itä-Karjala)
2.D.......................1 000..............................................7 302
1.D..........................189..............................................1 433 (Itä-Karjala)
15.D........................311..............................................2 511
14.D...........................76..............................................1 257
19.Pr..........................36.................................................656
JR 200.....................153................................................214
Lähde: Jukka Kulomaa, Käpykaartiin 1941-1944, s.270. Lukema lienee karkuruuden maksimi ja sisältää jonkin verran myös sellaisia tapauksia jotka liittyvät joukkojen hajalle lyömisten jälkeen eksymiseen omista joukoista vailla opastusta. Karkuruus ei ollut myöskään pääosin pysyvää vaan rajoittui eteenkin kesäkuuhun ja heinäkuun alkuun.
Taulukosta havaitaan että ns helpoilla lohkoilla karkuruutta oli vain noin 5% yhtymän tappioista. Sen sijaan vaikeilla lohkoilla osuus kasvoi. Mutta niistä näkyy myös kiinnostavia havaintoja. Pahimmassa helteessä olleen 2.Divisiooan karkuruus oli 14% kaatuneista ja haavoittuneista. Sen sijaan monilla Kannaksen muilla yhtymillä osuus saattoi kasvaa jopa 40%:in ja pahimmillaan (JR 200, heimopataljoona) jopa 70%:iin. Itä-Karjalan yksiköissä kaikilla yksiköillä osuus oli keskimäärin n. 24%. Sielläkin vähimmällä päässyt 7.Divisioona (jossa oli mm. JR 8) karkuruuden osuus tappioihin verrattuna oli matalin, 18%.
Helpolla päässeestä divisioonasta lähti karkuriksi vajaat sata sotilasta ja prikaatista noin 50. Ankara tykistötuli korreloi karkuruutta. On kuitenkin merkillepantavaa että karkuruutta ei ollut yli kuukauden kovassa helteessä olleella 2.Divisioonalla yhtään sen enempää kuin 1-2 viikkoa paineessa olleilla Ihantalan yksiköilläkään. Joka tapauksessa: ankara taistelu ja eteenkin epäsuora tuli nosti tappioita mutta vielä sitä paljon kumalatiivisemmin karkuruutta.
Taulukosta puuttuu tiedot armeijan valioyksikköinä pidettyjen jääkäriprikaatien ja rajajääkäriprikaatien tilastoista. Todennäköisemmin näillä yksiköillä karkuruutta on ollut suhteessa koviin tappioihin vähiten, siis vielä vähemmän kuin 2.Divisioonalla.
11.D............................685............................................1 365
3.Pr............................759.............................................1 873
18.D........................1120............................................2 786
4.D..........................1 350.............................................3 340
10.D...........................567.............................................1 623
3.D.............................850.............................................3 340
6.D.........................1 017.............................................3 547
5.D.........................1050..............................................3 982 (Itä-Karjala)
17.D.........................500..............................................2 000
8.D..........................462...............................................1 855 (Itä-Karjala)
21.Pr.......................398..............................................1 678 (Itä-Karjala)
15.Pr........................350..............................................1 488 (Itä-Karjala)
Rj.Pr............................80.................................................353 (Itä-Karjala)
7.D..........................621...............................................3 409 (Itä-Karjala)
2.D.......................1 000..............................................7 302
1.D..........................189..............................................1 433 (Itä-Karjala)
15.D........................311..............................................2 511
14.D...........................76..............................................1 257
19.Pr..........................36.................................................656
JR 200.....................153................................................214
Lähde: Jukka Kulomaa, Käpykaartiin 1941-1944, s.270. Lukema lienee karkuruuden maksimi ja sisältää jonkin verran myös sellaisia tapauksia jotka liittyvät joukkojen hajalle lyömisten jälkeen eksymiseen omista joukoista vailla opastusta. Karkuruus ei ollut myöskään pääosin pysyvää vaan rajoittui eteenkin kesäkuuhun ja heinäkuun alkuun.
Taulukosta havaitaan että ns helpoilla lohkoilla karkuruutta oli vain noin 5% yhtymän tappioista. Sen sijaan vaikeilla lohkoilla osuus kasvoi. Mutta niistä näkyy myös kiinnostavia havaintoja. Pahimmassa helteessä olleen 2.Divisiooan karkuruus oli 14% kaatuneista ja haavoittuneista. Sen sijaan monilla Kannaksen muilla yhtymillä osuus saattoi kasvaa jopa 40%:in ja pahimmillaan (JR 200, heimopataljoona) jopa 70%:iin. Itä-Karjalan yksiköissä kaikilla yksiköillä osuus oli keskimäärin n. 24%. Sielläkin vähimmällä päässyt 7.Divisioona (jossa oli mm. JR 8) karkuruuden osuus tappioihin verrattuna oli matalin, 18%.
Helpolla päässeestä divisioonasta lähti karkuriksi vajaat sata sotilasta ja prikaatista noin 50. Ankara tykistötuli korreloi karkuruutta. On kuitenkin merkillepantavaa että karkuruutta ei ollut yli kuukauden kovassa helteessä olleella 2.Divisioonalla yhtään sen enempää kuin 1-2 viikkoa paineessa olleilla Ihantalan yksiköilläkään. Joka tapauksessa: ankara taistelu ja eteenkin epäsuora tuli nosti tappioita mutta vielä sitä paljon kumalatiivisemmin karkuruutta.
Taulukosta puuttuu tiedot armeijan valioyksikköinä pidettyjen jääkäriprikaatien ja rajajääkäriprikaatien tilastoista. Todennäköisemmin näillä yksiköillä karkuruutta on ollut suhteessa koviin tappioihin vähiten, siis vielä vähemmän kuin 2.Divisioonalla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
11.divisioonan+karkuruus+suhteessa+tappioihin+on+ollut+huomattavan+suuri,+noin+50%.+Rajajääkäriprikaatiin+kuului+sen+esikunnan+lisäksi+ainakin+rajajääkäripataljoonat+4,+7+ja+8.+Rajajääkäripataljoona+1+ja+2+taistelivat+Kannaksella+(Rj.P+1+oli+osa+ratsuväkiprikaatia).+Rajajääkäripataljoonat+5+ja+6+olivat+itsenäisiä+yksikköjä.
Kuitenkin Lappeenrannassa jouduttiin jakamaan ankarimpia rangaistuksia satamäärin.
kuolemantuomiota annettu Lappeenrannassa. Stallarien toiveunia.
Ne annettiin kaikki yhtymien kenttäoikeuksissa. Syynä oli vähintään kaksinkertainen karkuruus.
"Kuitenkin Lappeenrannassa jouduttiin jakamaan ankarimpia rangaistuksia satamäärin."
Jos Pravdassa niin lukee, niin sittenhän se on totta. Ryssissä ei osata valehdella :)
Jokin tuossa tappiotilastossa haisee. Ja huomasin sen heti kun näin 8.Divisioonan ja sen rinnalla olleen 7.Divisiooan tappiot. Nimittäin 8.Divisioonaan kuuluneet rykmentit (JR 45 ja JR 4) menettivät kuolleina enemmän sotilaitaan kesällä 1944 kuin 7.Divisioonan hieman helpommalla päässeet rykmentit (JR 8 ja JR 9). Ja eniten hämmästyttää 1.Divisioonan niitä selvästi pienemmät tappiot vaikka menehtyneinä sen rykmentit JR 56 ja JR 30 menettivät hieman enemmän kuin JR 9 ja JR 8.
Tässä nuo menehtyneiden tietokannan lukemat kesä-elokuulta 1944 (ei huomioitu sotavankeudessa kuolleita):
1. Divisioonan rykmentit:
JR 56: 210
JR 33: 259 .... yht 469
7.Divisioonan rykmentit:
JR 9: 216
JR 8: 188 .... yht 404
8,Divisioonan rykmenti:
JR 45:233
JR 4: 219 ...yht 452
Ei voi olla mitenkään mahdollista että haavoittuneita ja muita tappioita olisi ollut 7.divisioonalla niin paljon kuin taulukko väittää eli 3 409 kun 8.divisioonalla ja 1.divisioonalla on vain 1 855 ja 1 433. Jukka Kulomaalla on mennyt kuviot sekaisin tms. Sen sijaan 5.Divisioonan lukemat on jo uskottavammat sillä sen rykmentit JR 44 ja JR 2 menettivät kuolleina 386 ja 418 sotilasta. Niillä oli tosin kadonneina myös paljon ( 53 ja 84 ) sotilasta merkittynä kuolleiksi.
Onko kenties noita rajajääkäripataljoonia merkittynä 7.divisioonan alaisuuteen vai mistä tuollainen hämmästyttävä lukema (3 409) on merkitty kokonaistappioihin?