Kaupungin talous vahvistuu ja nyt kannattaisi pikku hetken miettiä, miksi niin on käynyt. Ilmeisesti niitä toimenpiteitä, joilla parannus on saatu aikaan, kannattaisi jatkaa ja tehostaa. Yksi syy on varmasti korkea veroäyri, 22%. Kannattaisiko veröäyriä nostaa vielä? Pihlajalinna-järjestely on tainnut tuoda säästöä myös. Voisiko sitä viedä vielä pitemmälle jollakin tavalla?
Kaupunkikonsernin talous ei kuitenkaan ole vielä ihan ok. Tämän päivän Ilkka-lehden mukaan kaupunginjohtaja sanoo: Hyvällä tiellä ollaan, mutta seuranta jatkuu. Jos katsotaan pelkästään tunnuslukuja, kriisikunta-statuksesta ei kokonaan päästy. Konsernilainaa on yhä 1273 euroa asukasta kohden, kun raja-arvo siinä on 1000 euroa.
Mitäs muuta pitäisi katsoa kuin (tunnus)lukuja silloin kun rahasta puhutaan?
Miksi muuten kaupunginjohtaja ei mainitse tuota ihmeitä tekevää matkailubisnestä ollenkaan? Se ei taida tuottaa kaupungin kassaan juuri mitään, lukuunottamatta muutaman isopalkkaisimman kunnallisveroja. Luulen, että esim. yksikään majoitusyrittäjä ei maksa veroja sentin senttiä siitä yksinkertaisesta syystä, että toiminta on koko ajan tappiollista.
Kaupunkikonsernin talous ei kuitenkaan ole vielä ihan ok. Tämän päivän Ilkka-lehden mukaan kaupunginjohtaja sanoo: Hyvällä tiellä ollaan, mutta seuranta jatkuu. Jos katsotaan pelkästään tunnuslukuja, kriisikunta-statuksesta ei kokonaan päästy. Konsernilainaa on yhä 1273 euroa asukasta kohden, kun raja-arvo siinä on 1000 euroa.
Mitäs muuta pitäisi katsoa kuin (tunnus)lukuja silloin kun rahasta puhutaan?
Miksi muuten kaupunginjohtaja ei mainitse tuota ihmeitä tekevää matkailubisnestä ollenkaan? Se ei taida tuottaa kaupungin kassaan juuri mitään, lukuunottamatta muutaman isopalkkaisimman kunnallisveroja. Luulen, että esim. yksikään majoitusyrittäjä ei maksa veroja sentin senttiä siitä yksinkertaisesta syystä, että toiminta on koko ajan tappiollista.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tsemppiä Jarmolle ja muille päättäjille. Laivan käännetty hyvään suuntaan, kyllä tämä on huomattu. Kiitos!
"Pihlajalinna-järjestely on tainnut tuoda säästöä myös. Voisiko sitä viedä vielä pitemmälle jollakin tavalla ? "
Voi olla vaikeaa, ellei palvelutasoa kutisteta. Nythän terveyskeskus toimii pitkälle ulkopuolisten erikoislääkärien käyntien varassa erityisissä ongelmissa. Aikaisemmin olivat
samassa talossa, joten onhan siinä mielessä toimintataso muuttunut.
"Se ei taida tuottaa kaupungin kassaan juuri mitään, lukuunottamatta muutaman isopalkkaisimman kunnallisveroja"
Tämä onkin hyvä kysymys, onko mittavat matkailutavoitteet yleensä järkeviä pitkälle tulevaisuuteen, jos todellista matkailullista kilpailukykyä ei ole ?
Sen tietoinen tuottaminen vaatii sijoituksia joiden takaisinsaanti ei ole lainkaan varmaa, siihen liittyy monia epävarmuuksia, joita täytyisi ulkopuolisesti tarkastella ja realistisesti todeta.
Epävarmuuksien on oltava hallittuja. Ne pyrkivät lopuksi toteutumaan sillä ei-toivotulla tavalla. Koko ajan.
Eräs oleellinen tekijä on yleinen kansantalouden kehitys, on ollut nähtävissä jakautumista ja uusien tuloryhmien syntyä, joiden kulutusmahdollisuudet ovat vähäiset.
Kasvavat elinkustannukset ovat enemmistöltä poissa myös vapaa-ajan kulutuksesta.
Toinen ääripää ei ole se joka kotimaan matkailua tukee, se ryhmä katselee lomakohteitaan
ja vapaa-ajan käyttöään eri lähtökohdista.
Ilkassa oli juuri kirjoitus, että pitää katsoa muutakin kun noita isoja ylijäämiä. Nehän ovat vain kirjanpidollisia, kaupunki joutui ottamaan lainaa 1,6 miljoonaa euroa eli rahavirta edelleen aika paljon miinuksella. Lisäksi pitää katsoa mikä kyky on investoida. Mitä tapahtuisi jos kunta joutuisi investoimaan esimerkiksi 20 miljoonaa euroa koulukiinteistöihin. Tai joku miljoonien eurojen taattu laina tulisi kaupungin maksettavaksi.
EI tälläiseen ole pelivaraa olemassa, vaan lisälainalla ne katettaisiin. Se on aivan sama paljonko kirjanpidollinen ylijäämä on.
Kauppalehdessä oli myös juttu, kuinka pienet kunnat käyttävät liian pieniä poistoja tilinpäätöksissä. Toivotaan, että tämä ei ole Ähtärin tilanne.
Tuo on vain tuloskikkailua ja tase-akrobatiaa, jolla saadaan musta näyttämään valkoiselta ja kuralla oleva talous vakavaraiselta.
Kirjanpito kikkailun mestari ei edes tarvitse olla osatakseen paperilla valkeutta.
Sen nuo osaa, ja typeryyteen taipuvaiset päättäjät ei ymmärrä yhtään egonomiaa konkurssin tehneet tai vanhuuttaan houraavat päätöksissään. Siltäpä näyttää koko touhu.
Minun lähestulkoon viimeinen kokemus Ähtäristä oli se, kun kioskin myyjä ei suostunut antamaan lottolappuani takaisin tarkastettuaan sen. Ajattelin soittaa poliisille mutta niillä olisi ollut varmaan kiireitä tutkia kavereidensa kolareita. Ei muuta kuin hyvää jatkoa Ähtärille, olette ansainnut toisenne.
Terveys- ja sosiaalipalveluja tarjoavan Pihlajalinnan tulos heikkeni alkuvuonna odotettua enemmän. Yhtiön oikaistu liiketulos painui 0,3 miljoonaa euroa tappiolle, kun tietopalvelu Factsetin keräämä analyytikkojen konsensusennuste odotti 5,4 miljoonan euron liikevoittoa. Vuotta aiemmin vastaavaan aikaan Pihlajalinnan oikaistu liiketulos ylsi 5,7 miljoonaan euroon.
Factsetin keräämä konsensusennuste pohjaa kuuden analyytikon ennusteeseen.
Pihlajalinnan osakekohtainen tulos putosi 0,06 euroa tappiolle, kun analyytikot odottivat 0,14 euron osakekohtaista voittoa. Vuodentakainen vertailuluku oli 0,15 euroa.
Laatu on pudonnut rankasti,kiitos etelä Pohjanmaan johtavalle poliittiselle tahtotilalle.KEPU.
Erikois kiitos Mikko ajoi maakuntaan niin palvelut,kuin työntekijät.
Minä olen kyllä saanut hyvää hoitoa ja palvelua. Taidan olla erikoistapaus.