Keskituloisen oikeuksia ei puolusta kukaan!

Oletetaan, että suomalaiset jaettaisiin karkeasti kolmeen luokkaan. Suuri,- keski- ja pienituloisiin.

Suurituloiset varallisuuden mahdollistamana kykenevät aivan oikein suunnittelemaan verotuksensa. Ja huom.! verosuunnittelu ei ole rikos, veronkierto on. Verosuunnittelua, kuten muutakin järkevää taloudenpitoa kannattaa kaikkien harrastaa. Mahdollisesti suurituloisia alkaa kismittää 60% ansioverotus, mahdollisesti omaisuusverotus ja kaikki omistamisesta koituva muu suora ja epäsuora verottaminen. Näinollen joitakin saattaa alkaa kiinnostaa kerrassaan veronkierto, jolloin valtion verotuloja jää saamatta. Tämähän on aivan selvää. Mennään eteenpäin:

Samaan aikaan, pienituloiset aivan oikein pieniin tuloihinsa vedoten vaativat oikeudenmukaisuutta ja kohtuuta. Verrattuna niihin, joilla on jo vaivaa omaisuutensa hoidosta tällä ryhmällä on vaivaa omaisuutensa vähyydestä. Nämä ihmiset haluavat helpotusta verotukseensa, jolloin valtion verotuloja jää saamatta.

Keskituloiset jäävät näiden väliin. Keskituloisilla on määritelmän mukaan ansiotuloja jotka verotetaan progressiolla josta kukaan ei pidä huolta. Keskituloisen pääasiallinen toimeentulo tapahtuu palkkatyöllä, joitain pääomatuloja saattaa silti jo olla. Samaan aikaan, siinä missä pääomatulot verotetaan kiinteällä 30 %:lla riippumatta onko kyse satasesta vai sadasta miljoonasta on keskituloinen enimmäkseen progression alaisena. Siinä missä suurituloinen voi siirtyä enenevässä määrin tai täysin pääomaverotuksen piiriin ei keskituloinen kykene samassa määrin, pienituloisista puhumattakaan.

Jos suurituloisilta jää enenevässä määrin palkkaveroja saamatta, ja pienituloiset vaativat samaa edelliseen vedoten jää kaikki lopulta keskituloisen maksettavaksi. Kun tämä kehitys etenee vaikuttaa se keskituloisen progressioon siten, että keskituloisesta tulee jompikumpi kahdesta muusta. Ja keskituloinenhan on kiistatta töissä, vieläpä vahingokseen "oikeissa töissä" (erona kahteen muuhun ryhmään) eikä myöskään missään pätkä-, silppu- tai tempputyöllistämistöissä 9 € päivä mistä ei liioin kerry isommin verotuloja.

Mitä luultavimmin keskituloiset ja pienituloiset yhdessä muodostavat enemmistön suomalaisista. Aivan huippurikkaita täytyy olla jo Gaussin käyränkin mukaan pieni vähemmistö. Näin ollen enemmistöllä on varmuudella joku merkittävä painoarvo veronmaksulla jopa huippurikkaiden - lukumäärällä huomioituun - vastaavaan verrattuna. Joka iikka silti haluaa vain omaa etuaan, vaikka ongelma on yhteinen. Olettamalla että suomalaisuus on peruste olla osana jakoviivan alapuolta. Kansalaisuutta voi vaihtaa. Ruotsalaiset eivät kuulu Suomen verotukseen, norjalaiset tai muutkaan eikä voi vaatiakaan. Tämä on kai ihan selvää.

Olematta ylenpalttisen naiivi: valtion budjetti esittää tavoiteltavan verokertymän. Se, jolta se kerätään ei välitä kuin omasta minimoimisesta, vaikka kaikkien toimet vaikuttavat muihinkin ja voisivat jopa alentaa itse kunkin omaakin taakkaa. Tällä kakunjakoperiaatteella se viimeinen suomalainen rehellinen veronmaksaja kaikkien muiden kiertäessä ja kupatessa olisi ainoa jakaja jolle budjetti kohdistettaisiin.

Ottamatta kantaa siihen kuinka valtion verotulot sitten kohdennetaan ja millaisella pätevyydellä tai todellisuudentajulla, saati oikeudenmukaisuudella ja voiko siihen kansalainen vaikuttaa. Tässä esitän vain taakan jakamisajatusta. Tämän nojalla harmaan talouden jahti on oikein ja oikeudenmukaista, AIVAN kaikille suomalaisille ja vähentää osaltaan uusia korotuspaineita. Meille maailmalla rehellisinä pidetyille ihmisille. Kun suurin piirtein veronmaksu jatkuu entiseen malliin samalla työllisyysasteella se, että valtio velkaantuu, hyvinvointi ja yhteiskunnan palvelut rapistuvat kaikkien ulottuvilta saattaa kieliä lisääntyneestä pimittämisestä, veronkierrosta, erilaisita ulosliputtamisista ja harmaasta taloudesta josta kärsivät kaikki. Myös se kaikilta, itseltäänkin palveluja romuttava, kävelevä itsepetos vaatii terveydenhuoltopalveluja ja hyväkuntoisia moottoriteitä. Ja luultavasti isoon ääneen.