ROT aivopiereskely sokeasta luolakalasta

"Kreationistit ovat olleet sitä mieltä, että satunnaisilla mutaatioilla ja valinnalla ei ole mitään tekemistä luolakalan silmien häviämisessä." ... "Luolakalan tapauksessa mutaatio siis ilmeisestikin vain esti silmämykiön normaalin kasvun, mikä puolestaan sai aikaan sen, etteivät silmän muutkaan osat voineet kehittyä."...

Niinpä niin kretujen maalitolpat siirtyvät vikkelään ja tarvittaessa.On todellakin huvittavaa miten biibbeli onnistuu aina tekemään itsestään naurettavan pellen. Hahaha

Kirjoitin jo kaksi vuotta sitten:

"Ilmiölle on looginen selitys. Useimpien kalojen nahassa on valoa aistivia reseptoreita, joiden välittämä signaali kulkeutuu kalan aivojen neuroneihin. Aivot käsittelevät neuroneiden viestejä, joiden perusteella säädellään niitä geenejä, jotka liittyvät silmien kasvuun ja kehitykseen. Yhtä ainutta geenisekvenssimutaatiota ei tähän prosessiin tarvita. Kaikki geenimateriaali on eliöissä valmiina. Muutokset tapahtuvat vaimentamalla tai aktivoimalla geenejä sopeutumistarpeen mukaan."

Eikä minun tarvitse muokata tuota tekstiä. Kuka oli oikeassa?

Muuten, selvitäpä puolimutkateistiöykkäri, millä mekanismilla luolakala välittää informaation silmien tarpeettomuudesta jälkeläisilleen. Näytä sitten, miten ko. mekanismi olisi voinut kehittyä.

Viime syksynä kirjoitin seuraavasti:

"Kesti tovin, ennen kuin valtavirtatiede myönsi totuuden luolakalojen silmien häviämisen syistä. Nyt se on kuitenkin tapahtunut. Asia on juuri niin kuin sen olen tällä palstalla esittänyt.

Kalojen silmien katoaminen ei johdu satunnaisista geneettisistä mutaatioista ja luonnonvalinnasta vaan epigeneettisistä muutoksista, joita ohjaavat valoa aistivat reseptorit. Näiden välittämä signaali kulkeutuu kalan aivoihin jotka prosessoivat tiedon. Tämä aiheuttaa kalan solujen DNA:n säätelyä, muutoksia metyylimarkkereissa, histoneissa jne. Uutta informaatiota ei synny mutta dataa tyypillisesti katoaa metylaatioprofiilien muutosten takia. Epigeneettiset muutokset periytyvät tehokkaasti, minkä vuoksi kalojen silmien häviämiseen ei tarvita kovin monta sukupolvea. Samoin niiden palautuminen valon lisääntyessä tapahtuu nopeasti, muutamassa sukupolvessa. Kyse on vaan geenien kytkemisestä päälle ja pois. Evoluutiouskovien sadut miljoonista vuosista ovat osoittautuneet naurettaviksi tarinoiksi.

Havainto on harhaoppisille populaatiogeneetikoille todella kiusallinen. Siksi he yrittävät sovittaa epigenetiikkaa evoluution synteesiin. Ja siksi he valehtelevat väittämällä, että geneettiset muutokset ovat syynä epigeneettisiin muutoksiin. Todellisuudessa epigeneettiset muutokset voivat aiheuttaa DNA:n (useimmiten) haitallisia sekvenssimuutoksia. Epigeneettisiä muutoksia välittävät kylläkin koodaamattomat RNA-molekyylit, kuten microRNA:t ja lncRNA:t. Tämän takia evoluutioharhaoppiset ovat alkaneet kutsua RNA-molekyylejä geeneiksi, jotta he voisivat ylläpitää harhaansa siitä, että geenit kontrolloisivat solun prosesseja. Todellisuudessa RNA-molekyylitkin välittävät epigeneettistä informaatiota. DNA ei kontrolloi yhtään mitään. Lukekaa esim. cohesin ja mediator -proteiinikomplekseista, jotka säätelevät DNA:n kolmiulotteista taipumista, jotta tietyt DNA:n alueet olisivat kosketuksissa toisiinsa. Jopa eri kromosomien DNA-jaksot voidaan ajaa kosketuksiin tietyn geenisäätelyn aikaansaamiseksi. Ko. mekanismilla on tärkeä merkitys mm. solujen erilaistumisohjelmissa.

Evoluutiolle ei ole mekanismeja. Uutta informaatiota ei synny. Mutta vanhaa katoaa ja nopeasti. Eliöissä tapahtuvat muutokset perustuvat olemassaolevan biologisen informaation epigeneettiseen säätelyyn TAI informaation katoamiseen.

Nerokkaasti suunniteltu geenien aktivointi/vaimentaminen ja päälle/poiskytkentä viittaa Älykkääseen Suunnittelijaan, Jumalaan, joka rakastaa teitä jokaista. Tulkaa kotiin. Ovet ovat vielä auki."

Puolitoistavuotta sitten kirjoitin:

27.8.2016 16:42

"http://www.sciencemag.org/news/2016/08/carp-undergo-reverse-evolution-get-their-scales-back

Keskiajan munkit jalostivat karppeja siten, että niiltä katosivat suomut lähes kokonaan. Näin niitä olisi helpompi käsitellä ja valmistaa ruoaksi. Vuonna 1912 näitä 'peilikarppeja' tuotiin Madagaskarille luonnonvaraisiin olosuhteisiin. Ei kulunut kovinkaan kauan kun ihmiset huomasivat, että karppien suomukerros alkoi vahvistua. Nykyään niitä ei juurikaan erota tavallisista karpeista.

Evoluutiobiologit yrittävät epätoivoisesti selittää tätä taaksepäin kulkenutta evolutiivista tapahtumaa. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että satunnaisilla mutaatioilla ei ole mitään tekemistä ilmiön kanssa. Kyse on epigeneettisestä geenisäätelystä. Kalat ovat polyploideja eliöitä, eli niillä voi olla useampi kopio kromosomeista, eli myös useampi kopio geeneistä. Näin ne voivat hyvin tehokkaasti vaimentaa ja aktivoida geenejä ja näin sopeutua erittäin tehokkaasti muuttuviin olosuhteisiin. Ravinto on merkittävin tekijä, joka vaikuttaa biologisten signaalireittien kautta eliön genomissa tapahtuviin muutoksiin. Mutta yhtä ainutta geenisekvenssimuutosta ei tällaisiin muutoksiin tarvita.

Vastaava esimerkki on Malagasy Songbird, joka varioitui taaksepäin. Sokea luolakala on myös hyvä esimerkki energiariippuvaisesta adaptoitumisesta. Yhtä ainutta geenisekvenssimuutosta ei luolakala tarvitse silmien 'kadottamiseen'. Ja kalan jälleen päästyä valoisaan elinympäristöön, alkavat sen silmät jälleen toimia normaalisti. Aikaa tähän ei mene kuin muutama sukupolvi. Mainio esimerkki on myös Italian seinäliskot, joita siirrettiin 1970-luvulla Pod Kopisten saarelta Pod Mrcarun saarelle eteläisellä Adrianmerellä. Kun tutkijat sotien jälkeen v. 2006 pääsivät tutkimaan siirettyä liskopopulaatiota, oli hämmästys suuri. Liskojen leuat olivat kasvaneet, niiden käytös muuttunut ja ne olivat kasvattaneet suolistoonsa rengasmaisen lihaksen parantaakseen kasviperäisen ruoan sulamista. Muutokset siis tapahtuivat sen jälkeen, kun liskot olivat vaihtaneet ruokavalionsa hyönteisistä kasveihin. Ainuttakaan geenisekvenssimuutosta ei Italian seinälisko näihin muutoksiin tarvinnut."

Kuka oli oikeassa?

RoT on luonut ilmatiiviin kehäpäätelmäketjun. Ensin hän kirjoittaa (tai kopioi fundamentalistisivustoilta) blogin, jota "lähteenä" käyttämällä tehtailee tänne avauksia, joiden keskusteluista pakenee aina kun ymmärrys loppuu. Sitten hän kopioi maanisella innolla näitä omia aikaisempi tuotoksiaan. Hän käyttää lähteenä omia kirjoituksiaan, joide lähde on hänen omat bloginsa.

Onko tuollainen enää tervettä?