Onko sellaisia olemassa ja on niin mikä ja missä? Myanmar? Jugoslavia? Qatar? Syyria? Irak? Turkki? Intia? Olisiko heittää esimerkkiä. Kaikki edellä mainitut ovat hieman eri tavalla monikulttuurisia mutta mikä on paras tapa.
Myanmarissa on hieman ikävää olla rohinga mutta muuten varmaan monikultuurinen onnella.
Jugoslavia olikin sitten todella monikulltuurinen mutta nykyään sielä taitaa olla kymmenen etnistä valtiota, miksi monikulttuurisuus ei ollut parempi?
Syyriassahan on myös useita etnisyyksiä ja tuntuu olevan nykyään oikein mukava rantaloma kohde.
Qatarissa on noin 90% väestöstä muualta tulleita mutta erona onkin se että näille tulijoille ei anneta samoja kansalaisoikeiuksia kuin kantaväestölle ja sielä näyttäisi olevan kaikki melko hyvin, olisiko siis Qatarin malli ratkaisu monikulttuurisuuden ongelmiin?
Myanmarissa on hieman ikävää olla rohinga mutta muuten varmaan monikultuurinen onnella.
Jugoslavia olikin sitten todella monikulltuurinen mutta nykyään sielä taitaa olla kymmenen etnistä valtiota, miksi monikulttuurisuus ei ollut parempi?
Syyriassahan on myös useita etnisyyksiä ja tuntuu olevan nykyään oikein mukava rantaloma kohde.
Qatarissa on noin 90% väestöstä muualta tulleita mutta erona onkin se että näille tulijoille ei anneta samoja kansalaisoikeiuksia kuin kantaväestölle ja sielä näyttäisi olevan kaikki melko hyvin, olisiko siis Qatarin malli ratkaisu monikulttuurisuuden ongelmiin?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Qatarin malli näyttää toimivan melko hyvin. Tulijat joutuvat sopeutumaan yhteiskuntaan.
Sellainen maa on USA. Siellä valkoiset ovat jo vähemmistö ja presidenttinä poliittisesti kokematon ääliö.
USA tosiaan oli monikulttuurinen menestystarina. Ne monet kulttuurit tosin olivat käytännössä kaikki valkoisia eurooppalaisia, kristittyjä. Eikä valtion linja ollut monikulttuuri, vaan assimilaatio niin, että parissa sukupolvessa valtaosa piti itseään amerikkalaisina, eikä edes puhunut alkuperämaansa kieltä.
Tämän varsinaisen monivärisen, monirotuisen monikulttuurin osalta USA:n kohtalo on vielä auki. Tähän saakka maa on pärjännyt valkoisten rakentaman vahvan yhteiskuntarakenteen ansiosta, vaikka valkoisten määrä laskenut jo pitkään. Mutta miten käy sitten, kun valkoisia on enää pieni vähemmistö?
Tällä hetkellä nähdään - jo vuosisatoja jatkuneita - roturistiriitoja, mellakoita ja mielenosoituksia, valkoisten repimistä kahteen riitaisaan leiriin muunrotuisista taistelemaan, suurta rikollisuutta, terrorismia..
Todellisuudessa USA:n tarina on siis se, että sinne tarvittiin paljon työvoimaa ja sitä saatiin alkuun hyvin pitkään Euroopasta. Mieluiten olisivat varmasti ottaneet vain englantilaisia, muttei heitä riittänyt, vaan tarvetta oli muillekin eurooppalaisille. Sekin aiheutti oman kitkansa, mutta maa nousi maailman huipulle. Muuttajat olivat poikkeuksetta työhaluisia ja kykyisiä. Kukaan ei päässyt nauttimaan työttömyyskorvauksista.
Viime vuosikymmenien monirotuisuuskin on perustunut pitkälti ahkerimpien ja lahjakkaimpien muuttoon Amerikkaan.
Suuressa määrin ruotsalaistyylistä sosiaalimaahanmuuttoa USA ei ole koskaan vastaanottanut, vaikkakin 2000-luvulla sitäkin jonkin verran.
Jenkithän toteuttivat pitkälti juurikin Qatarin mallia sillä erolla että Qatar sentään leikkii maksavansa palkaa ulkomaiselle työvoimalleen toisin kuin jenkit orjilleen. Tästäkin voi päätellä että monikulttuurisuus toimii kunhan aiemmin tulleilla on paremmat oikeudet. Jenkeissä monikulttuurisuuskin on melko heikko käsite koska sielä on China town, little haiti, little Havanna, valkoisten nukkumalähiöt ja mustien getot. Eli vaikka valtio on monikulttuurinen niin ihmiset hakeutuvat siltikin omiensa joukkoon.
Ei onnistu eikä ne edes ole tarkoitettu menestystarinoiksi. Liian vahvoiksi kehittyneet kansallisvaltiot tuhotaan järjestelmällisesti rahamaailman pelätessä niiden irtaantumista pyramidihuijauksen ikeestä. Monietninen valtio ei pysty eliitin valtaa horjuttamaan -sekarotuisista ei ole riittävään vastarintaan missään olosuhteissa.
Suomi oli malliesimerkki miten hyvin asiat oikeastaan voivat koskaan monikulttuurissa olla.
Suomalais-ruotsalais-karjalais- sekä kaikki pienvähemmistöt ovat eläneet sulassa sovussa.
Jopa jotain sopeutumishalutonta vähemmistöä on avokätisesti tuettu.
Systeemin luominen oli vaatinut kymmeniä vuosia, joka sekin on lyhyt aika.
Mutta kun samaa saavutusta tulee yhtäkkiä jakamaan puolen maailman massamuutto, voi kuka tahansa ymmärtää että järjestelmä ei sellaista ketsä ilman häiriöitä.
Kun samaan aikaan osa kasalaisista alkaa toimia oman maan etua vastaan, voidaan saavutettu tilanne lyhyessä ajassa menettää. Nykymenolla se voidaan nähdä hyvinkin läheisessä tulevaisuudessa.
Venäjä. Siellä kaikkien on joko tehtävä itsemurha tai nuoltava Putinin elintä.
On erittäin todennäköistä että Venäjä on maailman viimeinen maa missä valkoiset ovat enemmistönä. Tämä kannattaa pitää kirkkaana mielessä kun alkaa hirnumaan.
Siellä on iso ja kasvava muslimiväestö. Ja Putin sanoo, että islam kuuluu Venäjälle.
Visengradit ovat näillä näkymin parhaassa asemassa, mutta pystyvätkö ne sitten vielä pitkään uhmaamaan ulkoisia paineita pakottaa islamisaatio niihinkin? EU on niille suurin uhka, mutta Venäjäkin voi aiheuttaa ongelmia. EU:n sortuessa Turkki odottaa vuoroaan turhan lähellä. Tosin Turkin uhalta Venäjä on ennenkin pelastanut Balkanin. Miten ensi kerralla? Putin ja Erdogan läheisiä?
Pohjoismailla olisi luontaisesti ollut paras turva muslimeilta, mutta jostain syystä juuri pohjoismaissa kulttuurimarxismi edennyt pisimmälle ja tänne on täytynyt lennättää sosiaalimamuja sadointuhansin.
Jos ja kun USA:n johtoon nousee Trumpin jälkeen demarimädättäjä, niin luultavasti Visengradin paineet kansanvaihtoon kasvavat entisestään. Joko niiden on pakko avata portit vai kääntyvätkö täysin Venäjän puoleen?
menestystarinoita on paljon , esim
kypros, kashmir, palestiina, etelä - afrikka,zimbabwe, ruanda, ruotsin 53 no go aluetta ja ranskan 1000
Monaco?
Kiina on paras esimerkki. Siellä on vaikka kuinka monta eri kansaa ja kieltä, mutta vain yksi kulttuuri sallittu. Muut on teloitettu jo Maon aikana.