Sisällissota huipentui siis suomalaisten etniseen puhdistukseen ruotsalaisten toimesta. Outoa että suomalainen antaa täyden tukensa oman kansansa kansanmurhalle.
"Kevät 2018 osoittaa selvästi, että vuodesta 1918 löytyy vielä kipupisteitä"
"Saksan Itämeren divisioonan maihinnousu Hankoon huhtikuun alussa 1918 ratkaisi sisällissodan. Se oli siinä – punaiset eivät voineet mitään maailmansodassa kovettuneille ja hyvin varustetuille joukoille. Samaan aikaan Mannerheim kukisti punaisen Suomen tärkeimmän sotilaallisen tukikohdan, Tampereen.
Hangosta kreivi Rüdiger von der Goltzin divisioona eteni Helsinkiin vapauttaakseen pääkaupungin punaisten vallasta. Hyvä niin. Jos von der Goltz ei olisi tullut Suomen valkoisen hallituksen tueksi, olisi Helsingin vallannut Mannerheimin talonpoikaisarmeija. Siitä taistelusta olisi tullut sekava ja verinen yhteenotto. Helsingin siviiliväestö ja kaupunkirakenne olisivat todennäköisesti kärsineet paljon pahempia tappioita kuin Itämeren divisioonan operaatiossa.
Saksalaiset olivat ammattilaisia, jotka osasivat sodankäynnin. Siitä kertoo muun muassa antautuneiden punaisten kohtalo. Vaikka joitakin saksalaisten tekemiä teloituksia on tiedossa, von der Goltzin sotilaat sentään ottivat vankeja ja kohtelivat näitä asiallisesti. He jakoivat myös nälkäisille soppaa ja pitivät Helsinkiä järjestyksessä. Tampereen tai Viipurin kaltaisia punaisten ja venäläisten joukkomurhia ei päässyt tapahtumaan.
Vielä muutama vuosi sitten näytti siltä, ettei mikään sisällissodasta kerrottu enää hämmästyttäisi – puhki tutkittu aihe. Väärä luulo. Suomalaisen vihan mustien suolampien syvyyksistä on vieläkin noussut esille pimennossa olleita kertomuksia. Suomi on sukeltanut itsenäisyyden juhlavuoden jälkeen syvälle vuoden 1918 muistoihin.
Rotuhygienia on professori emeritus Seppo Hentilän mukaan yksi katvealueista sisällissodan ja sen jälkiselvittelyjen historiassa. Hentilä arveli syntymäpäivähaastattelussaan (HS 9.4.), että suomenruotsalaisen yläluokan rotuajattelu saattoi osaltaan johtaa punaisten rajuun teloitusaaltoon.
”Etnisen puhdistuksen idea on selvittämättä. Viitteitä on, että ainakin suomenruotsalaisen yläluokan parissa rehotti syvää rotuajattelua, taustamotiivina ja toimia ohjatenkin”, Hentilä sanoi.
Rotuhygieniaopit eivät tunteneet kielirajoja. Marjo Liukkosen tutkimus Hennalan naismurhat kertoi, kuinka laiton kenttäoikeus valikoi Lahden kylkeen nousseella punavankileirillä ammuttavaksi yli 200 naista. Nämä naiset haluttiin tuhota ”huonona aineksena”, rotuhygienisistä syistä.
atus siitä, että osa valkoisista voittajista piti hävinneitä alempiarvoisena rotuna ja tuhottavana pohjasakkana, on perin pohjin järkyttävä. Kun tähän liittää vielä kielikysymyksen, ollaan ilkeässä kipupisteessä. Aihetta olisi todella syytä tutkia avoimesti, sillä se on ainoa tie päästä eroon kipupisteistä.
Rotuhygienia-ajattelu oli yhteydessä valkoiseen propagandaan, joka epäinhimillisti suomalaiset punaiset. Heistä piti luoda viholliskuva vaarallisina ”punaryssinä”, jotta suojeluskuntalaisten ja kutsunnoissa palvelukseen otettujen uusien asevelvollisjoukkojen olisi helpompi taistella heitä vastaan. Oikeita etnisiä venäläisiä kun oli valkoisia vastassa vain suhteellisen vähän."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005643420.html
"Kevät 2018 osoittaa selvästi, että vuodesta 1918 löytyy vielä kipupisteitä"
"Saksan Itämeren divisioonan maihinnousu Hankoon huhtikuun alussa 1918 ratkaisi sisällissodan. Se oli siinä – punaiset eivät voineet mitään maailmansodassa kovettuneille ja hyvin varustetuille joukoille. Samaan aikaan Mannerheim kukisti punaisen Suomen tärkeimmän sotilaallisen tukikohdan, Tampereen.
Hangosta kreivi Rüdiger von der Goltzin divisioona eteni Helsinkiin vapauttaakseen pääkaupungin punaisten vallasta. Hyvä niin. Jos von der Goltz ei olisi tullut Suomen valkoisen hallituksen tueksi, olisi Helsingin vallannut Mannerheimin talonpoikaisarmeija. Siitä taistelusta olisi tullut sekava ja verinen yhteenotto. Helsingin siviiliväestö ja kaupunkirakenne olisivat todennäköisesti kärsineet paljon pahempia tappioita kuin Itämeren divisioonan operaatiossa.
Saksalaiset olivat ammattilaisia, jotka osasivat sodankäynnin. Siitä kertoo muun muassa antautuneiden punaisten kohtalo. Vaikka joitakin saksalaisten tekemiä teloituksia on tiedossa, von der Goltzin sotilaat sentään ottivat vankeja ja kohtelivat näitä asiallisesti. He jakoivat myös nälkäisille soppaa ja pitivät Helsinkiä järjestyksessä. Tampereen tai Viipurin kaltaisia punaisten ja venäläisten joukkomurhia ei päässyt tapahtumaan.
Vielä muutama vuosi sitten näytti siltä, ettei mikään sisällissodasta kerrottu enää hämmästyttäisi – puhki tutkittu aihe. Väärä luulo. Suomalaisen vihan mustien suolampien syvyyksistä on vieläkin noussut esille pimennossa olleita kertomuksia. Suomi on sukeltanut itsenäisyyden juhlavuoden jälkeen syvälle vuoden 1918 muistoihin.
Rotuhygienia on professori emeritus Seppo Hentilän mukaan yksi katvealueista sisällissodan ja sen jälkiselvittelyjen historiassa. Hentilä arveli syntymäpäivähaastattelussaan (HS 9.4.), että suomenruotsalaisen yläluokan rotuajattelu saattoi osaltaan johtaa punaisten rajuun teloitusaaltoon.
”Etnisen puhdistuksen idea on selvittämättä. Viitteitä on, että ainakin suomenruotsalaisen yläluokan parissa rehotti syvää rotuajattelua, taustamotiivina ja toimia ohjatenkin”, Hentilä sanoi.
Rotuhygieniaopit eivät tunteneet kielirajoja. Marjo Liukkosen tutkimus Hennalan naismurhat kertoi, kuinka laiton kenttäoikeus valikoi Lahden kylkeen nousseella punavankileirillä ammuttavaksi yli 200 naista. Nämä naiset haluttiin tuhota ”huonona aineksena”, rotuhygienisistä syistä.
atus siitä, että osa valkoisista voittajista piti hävinneitä alempiarvoisena rotuna ja tuhottavana pohjasakkana, on perin pohjin järkyttävä. Kun tähän liittää vielä kielikysymyksen, ollaan ilkeässä kipupisteessä. Aihetta olisi todella syytä tutkia avoimesti, sillä se on ainoa tie päästä eroon kipupisteistä.
Rotuhygienia-ajattelu oli yhteydessä valkoiseen propagandaan, joka epäinhimillisti suomalaiset punaiset. Heistä piti luoda viholliskuva vaarallisina ”punaryssinä”, jotta suojeluskuntalaisten ja kutsunnoissa palvelukseen otettujen uusien asevelvollisjoukkojen olisi helpompi taistella heitä vastaan. Oikeita etnisiä venäläisiä kun oli valkoisia vastassa vain suhteellisen vähän."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005643420.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitään etnistä puhdistusta ei tapahtunut vaan vangituista punakaartilaisista vapautettiin 60.000 henkeä.
Osa punaisista pakeni sisällissodan lopussa Neuvostoliittoon ja HEIDÄT todella "puhdistettiin"!
Neuvostoliittoon loikkasi 1920- ja 1930-luvuilla lähes 15 000 suomalaista maanpäällistä paratiisia etsimään. Lapuan liikkeen vuosina kommunisteja myös pakotettiin menemään itärajan yli. Lähes puolet suomalaisista punaloikkareista kuoli Stalinin vainoissa.
Jos 120 000 tuhotaan puolet niin kyllä se alkaa jo puhdistukselta kuulostaa. Ainoa mikä kansanmurhan pysäytti oli brittien uhkaus puuttua tilanteeseen sotilaallisesti. Kannattaa vaikka avata linkki ja lukea se, saatat jopa oppia jotain.
Stalinin vainoissa taisi kuolla muita aika paljon enemmän kuin suomalaisia, Stalin tapatti kaikkia tasapuolisesti kun taas ruotsalainen eliitti keskittyi suomenkielisten hävittämiseen. Vain toinen näistä tapahtumista on kansanmurha.
Niin missä tuhottiin 120 000!? Tarkoittaako tarkkispoika kaikkia sotia. Ruotsinkielisiäkö ei kuollut missään niistä.
Tuskinpa Venäjän armeijassa kovin moni rodullisesti ajatteleva nordisti tai pangermanisti palveli. Theleffiä isänmaallisempaa miestä tuskin löytyi. Etnistä puhdistusta tapahtui korkeintaan Viipurissa ja syystä.
HEH! Ja vastapuolen kutsuminen 'riistäjiksi, loisiksi ja typeryksiksi' ei ole toisen epäinhimillistämistä. Venäläisiähän minusta saikin valkoiset epäinhimillistää jopa siihen pisteeseen, että Viipurissa ammuttiin venäläisiä lapsia.