Mistä siis käsitys ”rohkeasta jenkkisotilaasta”?
USA:n maailmanherruus tai paremminkin sen pyrkimys maailmanherruuteen lepää kolmen pääpilarin varassa:
1.Sotilaallinen voima
2.Taloudellinen voima
3.Amerikkalaisen elämäntavan ja näkemysten ylivoimaisuuden esilletuonti
Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä informaatiosotaa kaikkine siihen kuuluvine keinoineen. Näin tilanten näkee mm. Stefan Hug, lähinnä keskiviivan vasemmalla puolella oleviin saksalaislehtiin ahkerasti kirjoitellut toimittaja. Lehtimiehenä hän on kiinnostunut nimenomaan kolmannesta pääpilarista.
Kaksi ensimmäistä osoittavat hänenkin mukaansa jo selviä merkkejä horjumisesta, mutta kolmas näyttää yhtä lujalta kuin ennenkin. Televisiokanaviemme ohjelmiston ja valtalehdistömme sivujen seuraaminen vahvistaa Hugin näkemystä myös Suomen osalta.
Aina tunnettu tosiasia on ollut, että sotaa kautta aikojen on käyty muillakin menetelmillä kuin vain aseellisin voiman keinoin. Mistään uudesta ilmiöstä ei siis ole kysymys, vaikka asia on esim. suomalaisessa sotilaskirjoittelussa otettu vasta viime näyttävämmin esille.
Elokuvat ovat propagandaa
Stefan Hugin teemana on amerikkalaisten elokuvien ja erityisesti sotaelokuvien rooli amerikkalaisten ns. arvojen levittäjänä. Niitä katseli aikoinaan tarkkaavaisesti myös Saksan propagandaministeri Joseph Göbbels, jonka niistä ottamaan oppia Hug siteeraa ja siksi sitä kannattaa siteerata tässäkin:
”Todellista suurta taitoa on siis kasvattaa ottamatta silti kasvattajan osaa, toteuttaa kasvatustehtävää ilman, että häntä kasvatetaan, mikä tietysti on propagandan varsinainen tehtävä. Parasta propagandaa ei ole se, että astutaan näkyvästi esiin, vaan se, että vaikutetaan näkymättömästi ja tunkeudutaan läpi koko inhimillisen elämän julkisuuden havaitsematta lainkaan, että aloite lähtee propagandasta”.
Tällaisena näkymättömänä vaikuttajana Hug näkee esim. suositut James Bond-filmit, jotka välittävät kuvaa anglosaksisen maailman ylivoimaisuudesta. Konnat ovat lähes järkiään ulkomaalaisia pahiksia sormen osoittaessa usein niitä kansallisuuksia, jotka elokuvan tekoaikoihin sattuvat olemaan roistovaltioiden listalla. Näennäisesti Bond edustaa brittejä, mutta katsojan alitajuntaan piirtyy joka tapauksessa häivähdys näkemyksestä, että on olemassa voima, joka pystyy pelastamaan ihmiskunnan uhkaavilta vaaroilta. Ja sellainen missiohan USA:lla tunnetusti oman näkemyksensä mukaan on.
Jonkinlaiset pelastustehtävän toteuttaminen on ympätty niin moniin filmeihin, että ihme olisi, jollei jotain tarttuisi katsojan sieluun. Erityisesti ihmiskuntaa uhkaavat erillaiset avaruusoliot, vampyyrit ja natsit, ja kiusaa on myös terroristeista ja sarjamurhaajista. Mutta ei hätää, villin lännen sankarin nykyaikainen versio tulee ja auttaa. Todellisuudessa tuo sankari itse oli intiaanien armoton lahtaaja, vastaavissa töissähän nykyfilmien Rambokin kunnostautuu. Jopa itse presidentti Reaganiin Rambo teki suuren vaikutuksen.
USA:n maailmanherruus tai paremminkin sen pyrkimys maailmanherruuteen lepää kolmen pääpilarin varassa:
1.Sotilaallinen voima
2.Taloudellinen voima
3.Amerikkalaisen elämäntavan ja näkemysten ylivoimaisuuden esilletuonti
Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä informaatiosotaa kaikkine siihen kuuluvine keinoineen. Näin tilanten näkee mm. Stefan Hug, lähinnä keskiviivan vasemmalla puolella oleviin saksalaislehtiin ahkerasti kirjoitellut toimittaja. Lehtimiehenä hän on kiinnostunut nimenomaan kolmannesta pääpilarista.
Kaksi ensimmäistä osoittavat hänenkin mukaansa jo selviä merkkejä horjumisesta, mutta kolmas näyttää yhtä lujalta kuin ennenkin. Televisiokanaviemme ohjelmiston ja valtalehdistömme sivujen seuraaminen vahvistaa Hugin näkemystä myös Suomen osalta.
Aina tunnettu tosiasia on ollut, että sotaa kautta aikojen on käyty muillakin menetelmillä kuin vain aseellisin voiman keinoin. Mistään uudesta ilmiöstä ei siis ole kysymys, vaikka asia on esim. suomalaisessa sotilaskirjoittelussa otettu vasta viime näyttävämmin esille.
Elokuvat ovat propagandaa
Stefan Hugin teemana on amerikkalaisten elokuvien ja erityisesti sotaelokuvien rooli amerikkalaisten ns. arvojen levittäjänä. Niitä katseli aikoinaan tarkkaavaisesti myös Saksan propagandaministeri Joseph Göbbels, jonka niistä ottamaan oppia Hug siteeraa ja siksi sitä kannattaa siteerata tässäkin:
”Todellista suurta taitoa on siis kasvattaa ottamatta silti kasvattajan osaa, toteuttaa kasvatustehtävää ilman, että häntä kasvatetaan, mikä tietysti on propagandan varsinainen tehtävä. Parasta propagandaa ei ole se, että astutaan näkyvästi esiin, vaan se, että vaikutetaan näkymättömästi ja tunkeudutaan läpi koko inhimillisen elämän julkisuuden havaitsematta lainkaan, että aloite lähtee propagandasta”.
Tällaisena näkymättömänä vaikuttajana Hug näkee esim. suositut James Bond-filmit, jotka välittävät kuvaa anglosaksisen maailman ylivoimaisuudesta. Konnat ovat lähes järkiään ulkomaalaisia pahiksia sormen osoittaessa usein niitä kansallisuuksia, jotka elokuvan tekoaikoihin sattuvat olemaan roistovaltioiden listalla. Näennäisesti Bond edustaa brittejä, mutta katsojan alitajuntaan piirtyy joka tapauksessa häivähdys näkemyksestä, että on olemassa voima, joka pystyy pelastamaan ihmiskunnan uhkaavilta vaaroilta. Ja sellainen missiohan USA:lla tunnetusti oman näkemyksensä mukaan on.
Jonkinlaiset pelastustehtävän toteuttaminen on ympätty niin moniin filmeihin, että ihme olisi, jollei jotain tarttuisi katsojan sieluun. Erityisesti ihmiskuntaa uhkaavat erillaiset avaruusoliot, vampyyrit ja natsit, ja kiusaa on myös terroristeista ja sarjamurhaajista. Mutta ei hätää, villin lännen sankarin nykyaikainen versio tulee ja auttaa. Todellisuudessa tuo sankari itse oli intiaanien armoton lahtaaja, vastaavissa töissähän nykyfilmien Rambokin kunnostautuu. Jopa itse presidentti Reaganiin Rambo teki suuren vaikutuksen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Viivähdimme siis hetkeksi Hollywoodin muokkaamassa kuvassa USA:n ”suuresta tehtävästä” ja sen ”urheista toteuttajista” maailmalla. Hollywood tuskin aivan pian tulee tekemään elokuvaa esim. II maailmansodasta jossa – tositapahtumiin perustuen – mm. varsin vähälukuiset saksalaiset aiheuttivat kamalia tappioita amerikkalaisille Normandiassa. Tuskin kerrotaan brittiversiossakaan siitä, että yksi ainut saksalainen Tiikeri-tankin miehistö tuhosi Normandian taistelujen aikana yksinään vuorokaudessa kokonaisen brittiläisen panssarivaunupataljoonan. Odottaa saamme myöskin elokuvaa siitä selkäsaunasta minkä huonon lentosään ja metsikköjen takia vaille ilmaylivoimaa jääneet amerikkalaiset kokivat kokonaisia kuukausia kestäneessä Hurtgenwaldin metsätaistelussa syksyllä 1944.
Dokumenttien ja asiakirjojen mukaan noin puoli miljoonaa amerikkalaissotilasta vapautettiin rintamapalveluksesta II maailmansodassa ”henkisen kapasiteetin puutteen” takia. Tämä kaikki sen jälkeen kun sotilaat oli ensin valittu kohtuullisen tarkkojen psykologisten testien perusteella. Näistä Hollywood ei sinulle kerro. Joten viihtyisää elokuvailtaa. God bless America.