Mitä filosofia on?

Itse haluaisin nähdä filosofian yleistieteenä, joka esittää kullekin erityistieteen alalle pahoja - siis hyviä - kriittisiä kysymyksiä. Monelta erityistieteeltä saattaa nimittäin puuttua tarpeellinen itsekritiikki.

FilosofianTehtävästä kirjoitti:

Itse haluaisin nähdä filosofian yleistieteenä, joka esittää kullekin erityistieteen alalle pahoja - siis hyviä - kriittisiä kysymyksiä. Monelta erityistieteeltä saattaa nimittäin puuttua tarpeellinen itsekritiikki.

Lue lisää

Tieteelliseen menetelmään kuuluu itsekritiikki, se on itse kritiikki.

Toivottavasti itsekritiikki kuuluu tiedemiesten menetemään.
Taiteessa liiallinen kritiikki voi tappaa luovuuden.
Tieteessä tuskin niinkään. Filosofiassa itsekritiikki
voi olla jopa status.

Jos tiede, filosofia ja taide kaupallistuu liiaksi,
ne ovat vaarassa menettää statuksensa markkinavoimille.
Suuri yleisö päättää mihin se uskoo ja raha virtaa.
Kysymys: päättävätkö markkinavoimat lopulta aivan kaiken?
Jonkunlainen kysynnän ja tarjonnan laki joka määrää mihin suuntaan
yhteiskunta menee?
Kaikkihan sen tietää että raha vaikuttaa,
mutta kyseenalaistaako sen vaikutusta enää kukaan?

Filosofia ei ole tiedettä. Se ei tuota mitään, ja kaikkein vähiten mitattuja ja varmennettuja tuloksia.

"Tiede" on yleisnimitys niille tutkimus aloille joilla on tieteellistä sekvenssiä(kosketuspintaa)
Filosofisesti ja tieteellisesti lienee relevanttia että kaikki ajattelu mikä perustuu loogiseen ja vapaaseen päättelyyn on tieteellistä ajattelua.

Olisikohan se niin, että filosofiassa on vain koulukuntia ja erilaisia mielipiteitä kun taas erityistieteissä alkaa olla varmaa pohjaa, jossa kaikki koulukunnat ovat samaa mieltä ainakin joistakin asioista. Joskus joku koulukunta luulee olevansa sen alueen tiede jo, niinkuin psykoanalyysi psykologian persoonallisuusteoria. Tai Steinerin antroposofia hengen tiede, joka oikeasti on nimeltään teologia ja uskontotiede.

Joskus kuulee sanottavan että brobleemaa pitäisi lähestyä "pelkästään tieteellisesti." Ja heittää muut asiat ( kuten filosofia ja uskonto ) romukoppaan.
Mikä antaa ymmärtää niiden olevan lähtökohdiltaan ristiriitaisia. Päätelmä vaatisi kuitenkin selitystä sille, mikä erottaa ne toisistaan.
Jos uskonnolla ja filosofialla tarkoitetaan "uskonnollisuutta"( taikauskoa) tai "filosofointia"silloin sekaannus on hyväksyttävissä.
Lienee selvää, että kaikki muut kulttuuriset ilmiöt vaikuttavat toisiinsa, ihmisten valjastus yrityksistä riippumatta.
Rajapinta tulee vastaan jos käsitteet sekoitetaan. Tiede uskonto ja filosofia ovat välineitä joiden kautta ihminen toimii.
Ne ovat käsitteinä neutraaleja. Ihmisten ongelmaksi jää, miten he tulkitsevat niitä. Filosofia ja uskonto tiedostavat inhimillisen brobleeman. Saman soisi näkyvän tieteessä. Mutta se lienee epätieteellinen näkökulma.

relevan kirjoitti:

Joskus kuulee sanottavan että brobleemaa pitäisi lähestyä "pelkästään tieteellisesti." Ja heittää muut asiat ( kuten filosofia ja uskonto ) romukoppaan.
Mikä antaa ymmärtää niiden olevan lähtökohdiltaan ristiriitaisia. Päätelmä vaatisi kuitenkin selitystä sille, mikä erottaa ne toisistaan.
Jos uskonnolla ja filosofialla tarkoitetaan "uskonnollisuutta"( taikauskoa) tai "filosofointia"silloin sekaannus on hyväksyttävissä.
Lienee selvää, että kaikki muut kulttuuriset ilmiöt vaikuttavat toisiinsa, ihmisten valjastus yrityksistä riippumatta.
Rajapinta tulee vastaan jos käsitteet sekoitetaan. Tiede uskonto ja filosofia ovat välineitä joiden kautta ihminen toimii.
Ne ovat käsitteinä neutraaleja. Ihmisten ongelmaksi jää, miten he tulkitsevat niitä. Filosofia ja uskonto tiedostavat inhimillisen brobleeman. Saman soisi näkyvän tieteessä. Mutta se lienee epätieteellinen näkökulma.

Lue lisää

Eon ro siinä että kova tiede tarjoaa problemaan konkreettisen vastauksen ja ratkaisun, kun taas uskonto ja filosofia ei tarjoa kumpaakaan.

Tieteessäkin vastaukst vaativat oikeita kysymyksiä.
Luultavasti joskus vastaukset ilmaantuvat ennen kysymyksiä.

Filosofiassa hyvä kysymys voi olla puoli vastausta.
Varmaa ei ole sekään, että kysymykset vähenisivät tiedon lisääntyessä.

Uskonto ja tiede voivat lähestyä filosofiaa jos ne heittävät (mikäli mahdollista) menneisyyden painolastia pois. Luullakseni filosofialla on vähiten menneisyyden painolastia mukanaan..(korjatkaa hyvät herrat jos olen väärässä)
Tämä on ehkä rohkea väite mutta tuohon suuntaan..
Varmaankaan ei pitäisi luopua uskonnosta tai tieteestä kokonaan (sellaistakin on kuultu) Mutta ismejä voisi tarkistaa olivat ne uskonnollisia tai ei..
Riippumatta oppi isien maailmankatsomuksesta "fanatismin" määrästä tietysti riippuu kunkin yksilön suhde ulkomaailmaan.Se taas on vaikuttaa siihen mitä yleensä ajatellaan kustakin ilmiöstä. Valitaan Mooseksen tai Darvinin tai vaikkapa Platonin välillä. Se joka tuon koplan saa päässään sovitettua tai edes keskustelemaan keskenään, jonkunlaista mitalia varmaan ehdotettaisiin. Joku voisi heittää vielä sekaan vaikkapa Nietzen tai Goebbelsin, .. toisille se voisi olla vähän liikaa..
En tiedä onko tieteessä ismejä? Luultavasti epätieteellinen filosofis-uskonnollinen ilmaisu.
Suokaa anteeksi hyvät herrat.

kakkaleikit kuuluu lapsille kakanheitto aikuisille
kumpikaan ei ole filosofiaa -ei ainakaan jälkimmäinen
koulutustasosta ja yhteiskunnallisesta asemasta
riippumatta sitä esiintyy useimmiten( aikuisilla )
juuri ennen kuin argumentit loppuvat