Tiede on tiedon etsintää eli totuuden etsintää. Tiede selittää, ennustaa ja kontrolloi asioita, ilmiöitä ja systeemejä.
Mutta mitä filosofia on?
Mutta mitä filosofia on?
Mitä filosofia on?
tunnefilosofiasi
181901
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Paskan jauhamista.
Mynnivelliä.
Tiede ja filosofia ovat rinnastettavissa siinä että molemmat etsivät totuutta.
Tieteen ja filosofian lähtökohdat pitäisi olla samanlaiset.
Ero on siinä että filosofia jättää enemmän avoimeksi kuin tiede joka luottaa tuloksiin.
Tiede sanoo "laboratorio". Filosofia sanoo "aate."
Kummankin pitäisi sanoa "dynamiikka" mikä tarkoittaa ennakko oletuksista ja kuppikunnista vapaata lähestymistapaa ( kasvua oikeaan suuntaan)
Tiede ja filosofia ovat menetelmiä joilla tutkitaan ympärillä olevaa todellisuutta.
Sitä tutkitaan siksi että saataisiin oikea käsitys eri ilmiöistä jotka koskevat esim.
elämän alkuperää, maapalloa ja universumia. Oikea filosofi tietää että ei tiedä.
Oikea tiedemies ei myönnä että filosofi on oikeassa.
Epäselvissä tapauksissa molemmat tarvitsevat pappia.
Tiede voi olla myös pelkkä harrastus kuten filosofia,tiedettä voi tehdä vaikka keittössä kuten filosofiaakin.
Itse haluaisin nähdä filosofian yleistieteenä, joka esittää kullekin erityistieteen alalle pahoja - siis hyviä - kriittisiä kysymyksiä. Monelta erityistieteeltä saattaa nimittäin puuttua tarpeellinen itsekritiikki.
Tieteelliseen menetelmään kuuluu itsekritiikki, se on itse kritiikki.
Toivottavasti itsekritiikki kuuluu tiedemiesten menetemään.
Taiteessa liiallinen kritiikki voi tappaa luovuuden.
Tieteessä tuskin niinkään. Filosofiassa itsekritiikki
voi olla jopa status.
Jos tiede, filosofia ja taide kaupallistuu liiaksi,
ne ovat vaarassa menettää statuksensa markkinavoimille.
Suuri yleisö päättää mihin se uskoo ja raha virtaa.
Kysymys: päättävätkö markkinavoimat lopulta aivan kaiken?
Jonkunlainen kysynnän ja tarjonnan laki joka määrää mihin suuntaan
yhteiskunta menee?
Kaikkihan sen tietää että raha vaikuttaa,
mutta kyseenalaistaako sen vaikutusta enää kukaan?
Viisautta.
Hyvä keskustelu. Filosofia on tiedettä. Filosofia on yleistiede, mm kokoaa kaikkien tieteiden tulokset maailmankuvaksi. Mutta filosofia ei ole pelkästään tiedettä, se yrittää myös tehdä arvioita niistä asioista, joita ei vielä tiedetä, koska maailmankuvaan ja varsinkin maailmankatsomukseen tarvitaan myös oletuksia tieteelle vielä tuntemattomista asioista.
Mitä filosofia on, on sekin yksi ikuisista kysymyksistä.
Filosofia ei ole tiedettä. Se ei tuota mitään, ja kaikkein vähiten mitattuja ja varmennettuja tuloksia.
"Tiede" on yleisnimitys niille tutkimus aloille joilla on tieteellistä sekvenssiä(kosketuspintaa)
Filosofisesti ja tieteellisesti lienee relevanttia että kaikki ajattelu mikä perustuu loogiseen ja vapaaseen päättelyyn on tieteellistä ajattelua.
Olisikohan se niin, että filosofiassa on vain koulukuntia ja erilaisia mielipiteitä kun taas erityistieteissä alkaa olla varmaa pohjaa, jossa kaikki koulukunnat ovat samaa mieltä ainakin joistakin asioista. Joskus joku koulukunta luulee olevansa sen alueen tiede jo, niinkuin psykoanalyysi psykologian persoonallisuusteoria. Tai Steinerin antroposofia hengen tiede, joka oikeasti on nimeltään teologia ja uskontotiede.
Joskus kuulee sanottavan että brobleemaa pitäisi lähestyä "pelkästään tieteellisesti." Ja heittää muut asiat ( kuten filosofia ja uskonto ) romukoppaan.
Mikä antaa ymmärtää niiden olevan lähtökohdiltaan ristiriitaisia. Päätelmä vaatisi kuitenkin selitystä sille, mikä erottaa ne toisistaan.
Jos uskonnolla ja filosofialla tarkoitetaan "uskonnollisuutta"( taikauskoa) tai "filosofointia"silloin sekaannus on hyväksyttävissä.
Lienee selvää, että kaikki muut kulttuuriset ilmiöt vaikuttavat toisiinsa, ihmisten valjastus yrityksistä riippumatta.
Rajapinta tulee vastaan jos käsitteet sekoitetaan. Tiede uskonto ja filosofia ovat välineitä joiden kautta ihminen toimii.
Ne ovat käsitteinä neutraaleja. Ihmisten ongelmaksi jää, miten he tulkitsevat niitä. Filosofia ja uskonto tiedostavat inhimillisen brobleeman. Saman soisi näkyvän tieteessä. Mutta se lienee epätieteellinen näkökulma.
Eon ro siinä että kova tiede tarjoaa problemaan konkreettisen vastauksen ja ratkaisun, kun taas uskonto ja filosofia ei tarjoa kumpaakaan.
Tieteessäkin vastaukst vaativat oikeita kysymyksiä.
Luultavasti joskus vastaukset ilmaantuvat ennen kysymyksiä.
Filosofiassa hyvä kysymys voi olla puoli vastausta.
Varmaa ei ole sekään, että kysymykset vähenisivät tiedon lisääntyessä.
Uskonto ja tiede voivat lähestyä filosofiaa jos ne heittävät (mikäli mahdollista) menneisyyden painolastia pois. Luullakseni filosofialla on vähiten menneisyyden painolastia mukanaan..(korjatkaa hyvät herrat jos olen väärässä)
Tämä on ehkä rohkea väite mutta tuohon suuntaan..
Varmaankaan ei pitäisi luopua uskonnosta tai tieteestä kokonaan (sellaistakin on kuultu) Mutta ismejä voisi tarkistaa olivat ne uskonnollisia tai ei..
Riippumatta oppi isien maailmankatsomuksesta "fanatismin" määrästä tietysti riippuu kunkin yksilön suhde ulkomaailmaan.Se taas on vaikuttaa siihen mitä yleensä ajatellaan kustakin ilmiöstä. Valitaan Mooseksen tai Darvinin tai vaikkapa Platonin välillä. Se joka tuon koplan saa päässään sovitettua tai edes keskustelemaan keskenään, jonkunlaista mitalia varmaan ehdotettaisiin. Joku voisi heittää vielä sekaan vaikkapa Nietzen tai Goebbelsin, .. toisille se voisi olla vähän liikaa..
En tiedä onko tieteessä ismejä? Luultavasti epätieteellinen filosofis-uskonnollinen ilmaisu.
Suokaa anteeksi hyvät herrat.
Filosofia on kakkaa ja kakka on filosofiaa.
kakkaleikit kuuluu lapsille kakanheitto aikuisille
kumpikaan ei ole filosofiaa -ei ainakaan jälkimmäinen
koulutustasosta ja yhteiskunnallisesta asemasta
riippumatta sitä esiintyy useimmiten( aikuisilla )
juuri ennen kuin argumentit loppuvat