1500-luvulta 1700-luvulle köyhät eroteltiin irtolaisiin ja vaivaisiin. Irtolaiset olivat työkykyisiä köyhiä ja heidät määrättiin pakkotyöhön. Vaivaiset olivat työkyvyttömiä köyhiä, heille annettiin kerjuulupa ja heitä hoidettiin lasareeteissa ja vaivaistaloissa. Sukulaiset ja kirkko avustivat ja varakkaammat antoivat vaivaisille almuja. Pitkälle 1900-luvulle asti köyhän erotti rikkaasta se, että köyhä ei omistanut taloa eikä maata, joka olisi tarjonnut ruokaa ja toimeentuloa.
1800-luvulta vuoteen 1916 asti pitäjän talot oli jaettu ruotuihin, jotka vastasivat heille määrättyjen köyhien avustamisesta. Jos köyhiä jäi yli, että eivät kaikki mahtuneet ruotuihin, he saivat kerjuuluvan ja kiersivät kerjäämässä. Oli myös huutolaisjärjestelmä, jossa huutolaisen sai huutaa itselleen taloon työvoimaksi se, joka suostui pienintä korvausta vastaan ottamaan. 1895 alettiin rajoittaa lasten käyttämistä työvoimana ja alettiin perustaa ensimmäisiä lastenkoteja.
1937 perustettiin Kela. Kansaneläke tuli 1939 säästövakuutukseen perustuvana, vasta 1942 alkoivat työkyvyttömyyseläkkeet ja 1949 tuli vanhuuseläke ja äitiysavustus. 1964 tuli sairasvakuutuslaki (viimeisenä Euroopassa) ja äitiyspäiväraha. 1969 tuli perhe-eläke, lapsen hoitotuki ja eläkkeensaajan asumistuki. 1972 tuli lapsiperheiden asumistuki. 1980 tuli kaikille vähimmäiseläkkeenä kansaneläke, 1985 tuli kotihoidon tuki ja 1989 vammaistuki,
1990-luvulta lähtien on kiristetty. 1994-95 alettiin rajoittaa työmarkkinatuen saamista nuorilta ja tuli alle 25-vuotiaiden pakkohaut koulutuksiin, 1996 alettiin vähentää toimeentulotukea 20%:lla, jos kieltäytyi töistä tai kursseista, 1998 lähtien tukia voi leikata jopa 40%:lla. 2001 lähtien tulivat kuntouttava työtoiminta ja aktivointisuunnitelmat.
2018 saatiin aktiivimalli, joka leikkaa peruspäivärahaa 4,65 %, ellei 65 päivän tarkastelujakson aikana pysty löytämään itselleen joko 18 tuntia töitä tai 5 päivää TE-toimiston työllistymistä edistäviä palveluja tai ansaitsemaan 23 % yrittäjän työssäoloehtoon vaadituista ansioista. Huomaa joko ja tai, eikä mitään näiden yhdistelmiä. Leikkaus vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.
Linja on selvä. Sotien jälkeinen skandisosialismi ja siihen kuuluva hyvinvointiyhteiskunta osoittautuivat utopiaksi, jota ei koskaan täysin saavutettu. Fiksu ei jää nyt enää kalliisiin kasvukeskuksiin odottamaan Kelan almujen hyytymistä, vaan muuttaa maalle luontaistalouteen. Nyt vielä saa maaseudulta puoli-ilmaiseksi pieniä taloja, joiden avulla voi elää mukavasti verottomassa luontaistaloudessa.
1800-luvulta vuoteen 1916 asti pitäjän talot oli jaettu ruotuihin, jotka vastasivat heille määrättyjen köyhien avustamisesta. Jos köyhiä jäi yli, että eivät kaikki mahtuneet ruotuihin, he saivat kerjuuluvan ja kiersivät kerjäämässä. Oli myös huutolaisjärjestelmä, jossa huutolaisen sai huutaa itselleen taloon työvoimaksi se, joka suostui pienintä korvausta vastaan ottamaan. 1895 alettiin rajoittaa lasten käyttämistä työvoimana ja alettiin perustaa ensimmäisiä lastenkoteja.
1937 perustettiin Kela. Kansaneläke tuli 1939 säästövakuutukseen perustuvana, vasta 1942 alkoivat työkyvyttömyyseläkkeet ja 1949 tuli vanhuuseläke ja äitiysavustus. 1964 tuli sairasvakuutuslaki (viimeisenä Euroopassa) ja äitiyspäiväraha. 1969 tuli perhe-eläke, lapsen hoitotuki ja eläkkeensaajan asumistuki. 1972 tuli lapsiperheiden asumistuki. 1980 tuli kaikille vähimmäiseläkkeenä kansaneläke, 1985 tuli kotihoidon tuki ja 1989 vammaistuki,
1990-luvulta lähtien on kiristetty. 1994-95 alettiin rajoittaa työmarkkinatuen saamista nuorilta ja tuli alle 25-vuotiaiden pakkohaut koulutuksiin, 1996 alettiin vähentää toimeentulotukea 20%:lla, jos kieltäytyi töistä tai kursseista, 1998 lähtien tukia voi leikata jopa 40%:lla. 2001 lähtien tulivat kuntouttava työtoiminta ja aktivointisuunnitelmat.
2018 saatiin aktiivimalli, joka leikkaa peruspäivärahaa 4,65 %, ellei 65 päivän tarkastelujakson aikana pysty löytämään itselleen joko 18 tuntia töitä tai 5 päivää TE-toimiston työllistymistä edistäviä palveluja tai ansaitsemaan 23 % yrittäjän työssäoloehtoon vaadituista ansioista. Huomaa joko ja tai, eikä mitään näiden yhdistelmiä. Leikkaus vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.
Linja on selvä. Sotien jälkeinen skandisosialismi ja siihen kuuluva hyvinvointiyhteiskunta osoittautuivat utopiaksi, jota ei koskaan täysin saavutettu. Fiksu ei jää nyt enää kalliisiin kasvukeskuksiin odottamaan Kelan almujen hyytymistä, vaan muuttaa maalle luontaistalouteen. Nyt vielä saa maaseudulta puoli-ilmaiseksi pieniä taloja, joiden avulla voi elää mukavasti verottomassa luontaistaloudessa.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Sellaista systeemiä ei ole vielä kehitettykään, etteikö siinä aina pärjäisi. Turhaa urputusta tuosta aktiivimallista.
Jos et voi systeemiä muuttaa, siihen on sopeuduttava!
Oma sukuni on AINA selviytynyt, kun olen tutkinut harrastuksena sukuani 1600-luvulle asti. Töitä ovat kaikki joutuneet lujasti tekemään!
Kysymys ei ole pelkästä selvitymisestä .On kysymys ihmisistä. Mahdollisuuksista elämässä,niin aikuisten kuin lasten suhteen.Köyhyys ja toimeentulottumuus taannuttaa yhteiskuntaa.Lapset jäävät koluttamatta ja nälkä kolkuttaa ovelle jolloin myös rikollisuus ja tereveydelliset ongelmat lissätyvät. Kyse on hyvinvointivaltion säilyttämisetä jota kutsutaan myös oikeus ja sivistyvaltioksi. Eri arvistuminen ja taantuma ei lisää hyvinvointia vaan kansallista eripuraa ,jolla saatta olla ja on aina loppupeleissä ikävät seuraamukset kun eriarvoisuus jamenee liian pitkällä ja toinen osapuoli kansasta joutuu sorretun osaan.
Tuop solidarismi on siis muutakin kuin inhimillisyyttä toista ihmistä kohtaan ,sen kautta luodaan yhteisöllisyys johon kuulumisen tunne on tärkeä ,sillä tuon tunteen kauttta olemme kansakunta .
Huolehtimalla ja tekemällä hyvää kasvatetaan velvollisuuden tuntoa muista huolehtimiseen ja yhteisöllisyyteen,joka kantaa oikeamielisyyden siementä. Hyvä ja oikeamielinen kohtelu kasvattaa hyvää ja jättää kiitollisuuden jonka ihminen haluaa täyttää. Huono kohtelu ja epäoikeudenmukaisuus kasvattaa katkeruuttta ja kostonhimo herää. On meidän valinta millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää.Haluammeko laittaa hyvän kiertämään vai ....
Köyhät eivät jää nykyään kouluttamatta, siihen yhteiskunta Suomessa antaa todella hyvät mahdollisuudet moneen muuhun maahan verraten. Jo se, että kaikkein köyhimmätkin pääsevät Suomessa peruskouluun ja siellä on yhteiskunnan kustantama kouluruokailu, ei ole monessa maassa itsestään selvyys. Valtio avustaa kuntia n. 6500€/oppilas perusopetukseen ja kun otetaan huomioon, että valtionveroa ei käytännössä mene alle 2450€/kk palkasta, on se melkoinen juttu suurelle osalle kansalaisiamme.
Mielestäni valistus olisi köyhille se kaikkein tärkein juttu, että uus'avuttomuus ei lisääntyisi. Nythän monia ei edes kiinnosta opiskelu, vaikka se ei maksaisikaan, kun rahaa tulee muutenkin tekemättä mitään. Jo se, että vanhemmat lukee lapsilleen, auttaa heitä selviämään elämässään paljon paremmin, kuin taloudellinen tausta.
Koulutus ja valistus oli tärkeässä roolissa, kun Suomea aikoinaan nostettiin kansakuntien joukkoon. Kansakoulu ja lukuista kansanopistot hoitivat sivistystä, sekä erilaiset neuvontajärjestöt.
Ennenkin ne köyhät pärjäsivät, jotka lähtivät hakemaan koulutusta ja sivistystä. Kannattaa lukea Lasse Lehtisen kirja; Tanner itsenäisen suomen mies, jossa hyvin käy selville, miten Väinö Tanner ponnisti köyhän jarrumiehen pojasta yhteiskunnan huipulle. Em. kirja löytyy hyvin kirjastosta, suosittelen lämpimästi 880 sivuinen kirja on sujuvaa luettavaa! https://www.booky.fi/tuote/lasse_lehtinen/tanner_itsenaisen_suomen_mies/9789511307303
1900 luvun vaihteessa suurimalla osalla koulutaustana oli elämän kiertokoulu .Tosin oli toisissa määrin köyhyyttä ja huutolisuutta. Peruskoulu uudistus suomeen saatiin varsin myöhäään ja tuo mahdollisti tasa arvoisesti opiskelu ,taloudellisista olista huolimatta tai se oli sen ajkatus joka varsin pitkään toteutuikin.
Opskeluissa nykyisin kirjat maksavat ja lapsilisät loppuvat 17 ikävuoteen.Nuoria sidotaan samaan talouteen vanhempien kanssa a18 ikävuoden jälkwenkin ja sosiaalitulojen vajaavuuden vuoksi pyöritään taloudellisissa ongelmissa joilla on vääjäämättä seuraamukset.Yksi niistä on periytyvä köyhyys ja opintojen lopettaminen. Olosuhteilla on vaikutusta.Tosin on aina niitä tapauksia jotka onnistuvat ponnistamaan .Kyse on mahdollsiuuksien luonnista ja elinolojen takaamisesta kaikille,jonka ei pitäisi olla mielestäni huonojuttu kenenkään mielestä,jos on ,niin pidän asiaa varsin erikoisena ja ihmettelen miksi niin?
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkimus-koyhyys-periytyy-ja-ajaa-syrjaytymiseen/1932294#gs.VpwMwxE
Yleensä tapana on pyrkiä huonoista olosuhteista parempaan päin eikä toisinpäin ,siksi olisi ehkä hyvä kurkistaa taaksepäin mitä köyhyys ja huonot olot tuovat tullesaan :
https://www.poliisi100.fi/1930-luku/
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/lapsia-roskiksissa-ja-tappoja-lahes-joka-paiva-1920-luvun-suomi-oli-raaka-mutta-oikeus-lempea-23928707/
Minun mummo oli huutolaislapsi. Kertoi, että hänet oli pikku tyttönä myyty taloon, oli joutunut pienestä pitäen tekemään paljon töitä. Uusia vaatteita ei saanut koskaan, toisten vanhoja vain, ja viimeisenä annettiin ruokaa, jos muilta jäi. Isäni ei koskaan tavannut isäänsä, eikä meillä siis ollut mitään isoisää tai vaaria, mutta niin olen ymmärtänyt, että vasten mummoparan tahtoa taisi isä saada alkunsa. Olisiko sitten ollut isäntä vai poika talosta, vai renki, joka tekosensa teki, se jäi meille ikuisesti arvoitukseksi. Mummo sai lähteä talosta muualle, kun maha alkoi pyöristyä. Muutti Helsinkiin. Sellainen pikkuu mummo hänestä tuli, nyt jo vainaa.
Nykyinen hallitus on selvästikin siis kiristänyt taas tuota jakoa irtolaisiin ja vaivaisiin. Nykyään irtolaisia ovat työttömät, jotka psytyvät täymään aktiivimallin ehdot. Vaivaisia ovat kaikki muut, eli työkyvyttömät, eläkeläiset ja työttömistäkin ne, jotka eivät syystä tai toisesta täytä aktiivimallin ehtoja.
Toi saarna kertoo vain sen, että kehutaan toista. Roolimalli mainos. Kuka on tuo fiksu? Ei paljo päätä pakota jos tossa ois jotai pikkusenki oluen korkkaamisen arvosta.
JA sinäkö porsas luulet olevasi köyhä.
Ärhäkkä näköklma ... mutta kukas sun mielestä sitten on fiksu?
Ei vaan fiksu ei osta mitään kiinteää eikä fiksu kylvä vaan kerää luonnosta. Fiksu nukkuu teltassa toisen mailla ja vaeltaa. Koitapa jättää kiinteistövero maksamatta ja pakkohuutokauppaan menee.
Fiksuhan tarkottaa peränsä säästänyttä joulupossua. Juhannuksena.
Täällä maalla menee kiinteistöveroa 300 euroa vuodessa. Kun ei tarvitse vuokraa maksaa, niin kyllä sen pystyy eläkkeestä maksamaan. Mieluummin asun mökissä kuin teltassa, kylmä tulisi talvella.
Me maksetaan 70€/vuosi tästä 100v tuvasta kiinteistöveroa. Eikä tää ole mikään pikkumökki. Marjapuskia ja omenapuita on puutarhassa. Voi lisäksi poimia mustikoita ja puolukoita, jos tahtoo. Jos ei tahdo autoa elättää, kauppaan pääsee kävellenkin, ei ole kilometrien matka.
Muutaman kilometrin päässä on Omnibus-pysäkki, josta pääsee 3krt/pv etelään t. pohjoiseen. Telttailut on jonkun muun heiniä.
Meikäläisen suku on ollut torppareita aikoinaan ja hyvin pärjäsivät. Itse rakensivat torpat kartanoiden maille ja niitä viljelivät. Päivätöitä tekivät kartanoon minkä sopimuksissa olivat sopineet. Omaksi sitten ostivat torpat, kun senaatti antoi siihen luvat 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa. Punakaartiin eivät lähteneet, suojeluskuntaan liittyivät. Osa lähti torpista tehtaisiin töihin, omat mökit rakensivat tehtaiden lähelle. Osa lähti uusiksi torppareiksi. Osa kierteli kulkukauppiaina ja suutareina Pietaria myöten. Joku lähti seikkailemaan maailmalle ja merille. Pohjois- Amerikkaan oli myös muutama lähtenyt siirtolaiseksi. Venäjälle katosi yksi sukulainen ja ei hänestä kuultu mitään sen jälkeen, tsaarin sotajoukkoihin oli otettu. Yksi oli vuorostaan elänyt veljensä talossa loisena. Eli olihan näitä tarinoita.
Tänne pitäisi saada senaatti, kartanot, suojeluskunnat ja tsaarin sotajoukot takaisin. Meikäläinenkin pääsisi vaivaistaloon viimeinkin, ei tarvitsisi kituuttaa.
Kirjoituksen tarkoitus oli vain osoittaa, että köyhät ovat pärjänneet aina, oli systeemi mikä hyvänsä.
Nykyinen systeemi taitaa vaan olla liian hyvä, että ei sitä osata arvostaa.
Tosin ennen oli moni asia aika hyvin, kun yhteiskunnan apu ei veltostuttanut kansalaisia...
Rohkenen olla toista mieltä.
Torpparit ovat nykymittapuun mukaan kuin työssä käyviä ahkeria ja kyvykkäitä ihmisiä, joilla oli torppa, missä asua ja maat, mitä viljellä, ja maksoivat niistä vuokraa työpanoksellaan. Sinun sukulaiset olivat näitä, ja hyvä näin.
Todelliset köyhät, kuten vajaalla ravinnolla nälässä kasvaneet huutolaislapset, työkyvyttömät vaivaiset ja loiset, eivät pystyneet rakentamaan torppaa ja viljelemään torpan maita ja vielä lisäksi käymään kartanossa päivätöissä.
Kun Kainuussa vielä 1920-luvulla kuoltiin nälkään, niin ei siellä nyt minusta aivan kovin hyvin pärjätty.
Olihan sitä avuttomuutta, että ei osattu hyödyntää luonnon antimia, kuten kalastaa. Huutolaisuuskaan ei kuitenkaan monen kohdalla ollut niin huono juttu, kun on annettu ymmärtää. Monessa perheessä huutolaislapset saivat ihan hyvän kohtelun ja koulutuksen, ei pidä yleistää, jos on jotain surkeutta lukenut kirjoista.
Toki oli niitä huonojakin huutolaisten kohtaloita ja ne tietty olivat kaikki liikaa. Pitää myös muistaa, että mikä muu systeemi olisi siihen aikaan toiminut köyhien ja orpojen auttamiseksi.
Kannattaa lainata kirjastosta ja lukea mm. Mikko Eräsen kirja; Rakentakaa silta, jossa kirjailija kertoo omakohtaisesti kokemaansa http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1231262
Mikko Eränen on kirjoittanut muitakin kirjoja köyhien ihmisten elämästä mm. Siitä huolimatta he elivät, https://www.finlandiakirja.fi/fi/mikko-eranen-siita-huolimatta-he-elivat-kansanelaman-kuvauksia-menneilta-vuosikymmenilta-284770.html
Mikko Eränen oli Kansan Uutisten toimittaja ja keräsi työnsä ohessa runsaasti aineistoa köyhien ihmisten elämään liittyen. Hänen kirjoissaan on runsaasti ihmisten haastatteluja sellaisenaan, todella mielenkiintoista luettavaa!
"Linja on selvä."
No eipä se mitenkään selvä ole, kun ottaa huomioon pois jättämäsi asiat. Esimerkiksi se kuusi vuotta sitten tapahtunut työttömyyspäivärahan nosto 100 euroa/kk netto. Nykyhallituksen linja voi loppua hallituksen kaatumiseen jo ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja.
"Sotien jälkeinen skandisosialismi ja siihen kuuluva hyvinvointiyhteiskunta osoittautuivat utopiaksi, jota ei koskaan täysin saavutettu."
Mitä on 'skandisosialismi' ja miten se saavutetaan?
Maailmalla pohjoisminen hyvinvointiyhteiskunta tunnetaan skandisosialismina. Sille on tyypillistä tuloerojen tasaaminen, kattava sosiaaliturva, ilmainen koulutus ja laajat julkiset palvelut sekä progressiivinen verotus.
Jos laitat hakukoneeseen sanan 'skandisosialismi', huomaat linkkien osoittavan pääasiassa tähän keskusteluketjuun. Sana ei siis ole yleisesti käytössä.
Suomi on vähentänyt sosialistisuutta myymällä valtionyhtiöitä, mutta pääasiassa maa on ennenkin toiminut enemmän markkinataloutena. Yhdysvalloissa sosialismia lisättiin viime vuosikymmenellä,, kun valtio alkoi pelastaa autoteollisuutta.
Hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu varsin menestyksekkäästi. Yleistäen voi sanoa, että oikeistolaiset hallitukset, kuten Suomen nykyinen, pyrkivät sitä purkamaan, kun taas vasemmistolaiset hallitukset ovat sitä rakentaneet.
Hah! Keskustelua maailmalla ei yleensä käydä suomeksi. Kirjoita hakukoneeseen Scandinavian socialism.
Vaivaistaloista puhuttiin vielä minunkin lapsuudessani.
Asukkaat tekivät myös työtä siellä, jos puhuttiinkin näin: kaiken ikänsä ollut eläkkeellä.
Ennen oli ennen, nyt on nyt.
Kamalia tarinoita, lapsi nukahti leipä kädessä oltuaan yön töissä, sama vastuu kuin aikuisella.
Voisin mä ainakin alkaa torppariksi, jos sais omalla työllä maksaa vuokrat. Yleensä kai torpparit kävi talossa töissä 2-3 päivää viikossa. Lopun aikaa sai hoitaa omaa torppaa ja viljellä omia peltoja. Kyllä mulle sopisi. Mistähän sellaisen torpparin paikan saisi?
Niin, ei se torpparin elämä niin kauheaa ollut, mitä olen suvustani asiaa selvittänyt. Vuokraviljelyähän se torppareilla oli ja vuokranmaksun pystyi hoitamaan ilman rahaa työllä. Omassa suvussani joillakin torppareilla oli vielä jopa omia torppareita, jotka suorittivat ne päivätyöt kartanoon tai rengit kävivät ne tekemässä.
Rahaa ei siihen aikaan ollut niin paljoa saatavilla, joten torppareilla oli jossain mielessä helpompaa, kuin esim. lampuodeilla, jotka maksoivat rahalla vuokran tilastaan.
Tänä päivänä on mahdollista ryhtyä "torppariksi" , eihän siihen vaadita muuta, kuin tehdään maatilasta vuokrasopimus, jossa määritellään työsuoritukset vuokranmaksuun. Sama idea on myös työsuhdeasunnoissa, joissa saa asua työnantajan asunnossa, siinäkin maksetaan työllä vuokra.
Kaikki torpparit eivät käynneet töissä taloissa, kuten mm. kalastajatorpparit. Kalastajatorpparit veivät vuokrista tietyn määrän kalaa tilanomistajalle taikka kartanon omistajalle. Kannattaa lainata oheinen Tapio Koivukarin kirja; Luodetuulen maa kirjastosta, jossa on aika tarkkaan kerrottu saaristossa eläneiden torppareiden elämää. http://like.fi/kirjat/luodetuulen-maa/
Nykyään sellainen torppari voisi olla vaikka talonmies, joka saa asua talkkarinasunnossa työtä vastaan, siis ainakin osa vuokrasta maksetaan työllä.
Niitä ei vain enää ole saatavissa, viimeksi näin ilmoituksen talonmiehen paikasta asuntoineen 6 tai 7vuotta sitten.
Ovat senkin ammatin poistaneet ja huoltofirma hoitaa pihat ja vuotavat hanat.
Ajat on muuttuneet. Elämä on. Kehitystä on . Hyvä,ettei eletä enää tuollaista aikaa. Kivaa viikkoa kaikille. https://youtu.be/FLN54V53gIw
Eipä noita ole torpparin paikkoja avoinna. Maalaiset pistävät mieluummin pellot pakettiin ja elävät Kelan tuilla, kun ei EU-tukia tule viljelystä.
Työsuhdeasuntoa ei saa maksaa työllä, vaan pitää maksaa rahalla, muuten verottaja katsoo, että on saanut verotettavaa etuutta, josta pitää maksaa verot. Pelkällä työllä maksaminen on veronkiertoa, koska työtä ei voi verottaa. Pitäisi säätää uudelleen torpparilaki, jotta olisi mahdollista maksaa torpan vuokra työpanoksella tai kaloilla.
Uskon kyllä, että maalla olisi paljonkin tekemätöntä työtä, jos joku sen tekisi. Sitä voisi tukea vaikka niin, ettei tuollaisen pienen torpparin tarvitse maksaa veroja. Vaikka verotuloja ei kertyisi, niin moni mettosaaja voisi muuttua nollasaajaksi. Olisi siis halvempaa myös yhteiskunnalle, jos ihmiset asuisivat torpissa omaa työpanosta vastaan kuin nyt kalliissa vuokra-asunnoissa, joihin tulee Kelan tuet.
Kyllä tämä meidä nyky systeemi on typerä. Työkuntoiset ihmiset ei saa tehdä töitä vaan pitää elää kärvistellä vuokrakasarmeissa toisten elätteinä.
Maalaiset ei lähden Kelan tuille, jos on peltoja! Mitään peltopaketteja ei ole ollut enään vuosiin! Eläkkeelle lähdetään, luopumistukieläkejärjestelmäkin loppuu tänä vuonna, eli on vain normaali työeläke.
Monet viljelee peltoja, että maksavat työllä niistä vuokran, kuten torpparit ennen. Vanhat eläkkeellä olevat peltojen omistajat haluaa peltojen olevan viljeltyjä, mutta kukaan ei ala maksamaan pienistä peltotilkuista kovia vuokria, joten vuokrat maksetaan lumenaurauksina, tienlanauksina ja polttopuina ym. työsuorituksina.
Kyllä ennen oli rikostutkinta sitä tasoo et melkeinpä kuka tollo tahansa saattoi tehdä ryöstömurhan ilman minkäänlaista kiinnijäämis riskii. Eli elämä siinä mielessä helpompaa.
Eli ennen elettiin lähes poikeuksetta niin et kaikki olemassa olevat hyödykkeet oli yhteisii Jos sai ikävän ihmisen maineen niin aina joku kävi henkilöstä ilmat laskeen.
Tämä nyt on ihan täyttä puppua taasen! Olen sukututkimuksiin ym. muihin liittyen lukenut melkoisen määrän vanhoja rikostapauksia, aivan uskomatonta tarkkuutta, mitä tutkinnassa on suoritettu silloisilla menetelmillä.
Ohessa Karjalan Heimo-lehdessä julkaistu Hermanni Omenaisen surma, kaikki neljä sivua pdf-tiedostoina https://aijaa.com/EcFnld kannattaa lukea tarkkaan, miten on rikosta selvitetty. Em. tiedostot aukenee, kun ne lataa ensin.
Ja kun rikos selvisi, niin se oli Siperian reissu, tuosta listalta voi sitten katsella löytyykö tuttuja nimiä omaan sukuun liittyen. Tuosta listasta löysin hyvän kaverini esi-isän, joka oli tappanut minun erään esi-isäni ja joutunut siitä Siperiaan. https://www.genealogia.fi/emi/siperia/siperiaa.htm
"Tuosta listasta löysin hyvän kaverini esi-isän, joka oli tappanut minun erään esi-isäni "
Aiotko kostaa?
"Nyt vielä saa maaseudulta puoli-ilmaiseksi pieniä taloja, joiden avulla voi elää mukavasti verottomassa luontaistaloudessa."
Entä sitten kun vanhuus tulee ja ei enää tule toimeen omillaan. Mökki ei ole minkään arvoinen, omavaraisuus kuihtuu pois, ei ole säästöjä.
pitäkää jaloistanne ja päästänne huoli jos haluatte elää itsenäisesti ilman kusivaippojen vaihtajaa vanhempana.