RKP-palstan mielivalta (=puolueelliset) poistot

Tämä oikaisupuheenvuoro RKP-palstalta on täällä samasta syystä kuin avauskin:

Valitettavasti vääristeleviä väitteitä oikaisevat ja samalla asialliset puheenvuorot sensuroidaan pois täältä muutamassa minuutissa.
Tuskin on monikaan väittänyt, etteikö Suomi olisi jotain hyvääkin saanut 700 vuoden aikana.
Tosiasia kuitenkin on, että varsinainen kehitys käynnistyi, kun Keisari Aleksanteri I perusti Suomen valtion MEITÄ suomalaisia varten ja jätti kerätyt verot Suomen kehittämistä varten.

Kun moni silti haluaa korostaa Ruotsin vallan, pääasiassa muualta Euroopasta lainaamia käytäntöjä, kannattaa vastavuoroisesti muistaa Ruotsin kiitollisuudenvelka Suomea kohtaan. Ilman Suomen antamaa lisävoimaa (sotilaat, verot) olisi länsinaapurinamme todennäköisesti Tanskan maakuntia. Ilman Suomea ei Ruotsi olisi pärjännyt verivihollistaan Tanskaa vastaan.
Ilman suomalaisia ei olisi myöskään ollut Ruotsin ns. suurvalta-aikaa.

Vain terveet kansojen suhteet palvelevat kumpaakin osapuolta. Epäterveet suhteet ovat sensijaan toisen hyväksikäyttöä toisen kustannuksella. Sitä Suomi joutui kärsimään liiaksi.
Kieltämättä tyly, mutta valitettavan tosi oli Gustaf III:n Kamariherran, vapaaherra Gustaf Ehrensvärdin lausunto, jolla hän yritti estää kaupunkioikeuksien antamisen Tampereelle ja Kuopiolle (ja vastustus viivästyttikin asiaa pari vuotta):

"Finland inte borde tillåtas uppblomstra, dels därför att det skulle innebära konkurrens med Sverige, och dels därför att ett mer utvecklat Finland skulle uppväcka Rysslands rovlystnad och tvinga Sverige till dyra försvarsanstalter och kanske krig."
(Dagboksanteckningar förda vid Gustaf III:s hof (P.A.Norstedt & Söner, 1877-78)

Odotan että sivuston vastuullinen pysäyttää RKP-palstan sensuroijan törkeän toiminnan.

RKP-palstan törkeästi asiallisia, mutta ei itselleen epämieluisia sanomia poistava sensuroija jatkaa mellastustaan. Eikö Suomi24:n vastuullinen toimittaja jo lopeta tätä moraalitonta touhua?
Asiattoman poiston jälkeinen sanomani on alla. Saa nähdä montako minuutia se pysyy esillä RKP-palstalla:
"
Totesin linkkien olevan viidennen käden tietoa, jota sen lisäksi ei pääosin edes ole saatavilla käsiteltystä asiasta.
Siksi viittasin alkuperäisempiin julkaisuihin, kuten asiaa nimenomaisesti käsitteleviin väitöksiin ja muihin asiallisiin ja kirjastosta saatavissa oleviin kirjoihin.
.
Vaivannäöltä, siis vastauksilta kysymyksiinne putosi taas pohja, kun sensuroija poisti asiallisen vastaukseni muutamassa minuutissa.
Valitettavasti en tällä kertaa tätä vastaustani tallentanut muualle, enkä sitä ehdi uudelleen kerätä.
Palstan sensuroija toimii sääntöjä törkeästi rikkoen.
Hänen ainoa tarkoituksensa on asiallisen keskustelun estäminen.
"

Esitän kunnioittavasti Suomi24 vastaavalle toimittajalle, että tämä vihdoin puuttuisi Politiikka/RKP-palstan sensorin mielivaltaiseen tomintaan.
Tapana palstalle on, että Ankdan tai muu esittää perättömiä väitteitä. Kun näitä oikaistaan asiallisesti ja tosiasioihin tuketuen, sensori poistaa oikaisun viidessä minuutissa.

Oikaisuni Ankdamin sanomaan sensori juuri poisti, eikä sitä enää ole thän laittaa.
Laitan siksi tuoreen oikaisun toiseen sanomaan. Pelkään että mielivalta on senkin jo poistanut:
"
En ymmärrä kommenttisi asennetta. Sanan ja painovapautta koskien kerroin asiat kuten ensimmäisessä viitteessäsi, siis Anders Chydeniuksen ansioihin viitaten. Viittasin myös "lähes" alkuperäislähteeksi asiasta katsottavaan Danielsin-Kalmarin teokseen.
Siihen ei viitteesi lainkaan viittaa, vaikka olisi varmasti ollut syytä.

Samoin kerroin painovapauslain kumoamisen aivan kuten viitteessäsi. Kerroin myös että tätäkin on käsitelty Danielson-Kalmarin kirjasarjassa, jonka voi lainata kirjastoista tai ostaa halvalla antikvaarilta.

Mitä tulee toiseen viitteeseesi, se on aivan asiallinen, enkä ole esittänyt siihen nähden ristiriidassa olevaa.

Mutta yksi sensorin poistoista liittyi 1850 asetukseen. Sitä koskeva perustutkimus on:
Yrjö Nurmio Taistelu suomen kielen asemasta 1800-luvun puolivälissä - Vuoden 1850 kielisäännöksen syntyhistorian, voimassaolon ja kumoamisen selvittelyä (WSOY, 1947, 416s.)

Kaivapa siitä luotettava esittelyviite, kun itse syvennyn alkuperäisempiin lähteisiin.
Muista että nettiviite (Wiki tai senkaltainen) EI OLE OIKEA LÄHDE, mutta on usein sopiva alkuesittely, MUTTA VAIN JOS siinä on viitteitys alkuperäisempiin lähteisiin.
"