Jos kahden toisiinsa lukkiutuneen kappaleen väliin tungetaan voiteluainetta, niin ei pidä ihmetellä jos ne irtoavat ja liikkuvat toisiinsa nähden. Tässä tapauksessa tungetaan paineella vettä kallion halkeamiin. joten ne tietystikin pääsevät liikkumaan toisiinsa nähden. Aikaa myöten kun jännitteet laukeavat niin kallion liikkeet ja tärinätkin loppuvat.
Sopii laskea, kuinka hirvittävä hydrostaattinen paine vallitsee kuuden kilometrin syvyydessä. Mutta yllättävää, että maan pinnalle asti vaikutukset ulottuvat. Asiantuntijoille ilmiö ei ole uusi, kyllä "maanjäristysten" tulosta uutisoitiin jossain vaiheessa etukäteen. Kukaan ei niihin uutisiin reagoinut.
0Äänestä
Anonyymi00004
Mikä on tilanne tuon hankkeen kohdalla. Onko kokeilu lopetettu / pysäytetty väliaikaisesti. On ollut hiljaista hankkeen tiedotuksissa.
0Äänestä
Anonyymi00005
Kyselin melu- ja tärinähaitoista niiltä aikanaan; ei vastannut.
0Äänestä
Anonyymi00006
Lehdessä oli että on keskeytyksissä koko hanke. Juttu oli joskus syksyllä. Mikä on todellinen fakta hankkeen kohdalla?
0Äänestä
Anonyymi00007
Rakennuslehden mukaan St1:n Otaniemen geotermisen pilottiprojektin syvät lämpökaivot tuottivat kaupallisen pettymyksen ja nyt ne tarjotaan tutkimuskäyttöön.
0Äänestä
Anonyymi00008
Anonyymi00007 kirjoitti:
Rakennuslehden mukaan St1:n Otaniemen geotermisen pilottiprojektin syvät lämpökaivot tuottivat kaupallisen pettymyksen ja nyt ne tarjotaan tutkimuskäyttöön.
Eli koko hanke oli pelkkää vihreää huuhaata, jolla kupattiin valtiolta varoja turhuuteen. Joku viherproffa tietysri tuostakin nettosi valtiolta tukiaisia.
0Äänestä
Anonyymi00009
Anonyymi00008 kirjoitti:
Eli koko hanke oli pelkkää vihreää huuhaata, jolla kupattiin valtiolta varoja turhuuteen. Joku viherproffa tietysri tuostakin nettosi valtiolta tukiaisia.
St1 ja Fortum olivat päätoimijat, kumpikaan nyt ei välittömästi ole leimautunit viherhöttöön. Julkista rahoitusta oli noin 10 miljoonaa, vähänkö vai paljon, vaikea sanoa.
0Äänestä
Anonyymi00010
Anonyymi00009 kirjoitti:
St1 ja Fortum olivat päätoimijat, kumpikaan nyt ei välittömästi ole leimautunit viherhöttöön. Julkista rahoitusta oli noin 10 miljoonaa, vähänkö vai paljon, vaikea sanoa.
Jokunen kilometri tietä tai rautatietä saisi sillä ainakin korjattua tai uusittua. Vaihtoehto tämäkin.
0Äänestä
Anonyymi00011
Anonyymi00010 kirjoitti:
Jokunen kilometri tietä tai rautatietä saisi sillä ainakin korjattua tai uusittua. Vaihtoehto tämäkin.
Valtion T&K tuki on luokkaa 700 miljoonaa vuodessa, eli ei tuo nyt sinällään kovin merkittävä osuus siitä ollut. Jälkeenpäin voi tietysti sanoa, että jotain muuta tutkimalla olisi voitu saada parempi hyöty, mutta sanoppas tuo etukäteen varmasti. Jos pystyt, niin sinulla olisi taatusti turvattu tulevaisuus minkä hyvänsä pörssiyhtiön kehityskohtajana.
Sinun ajatuksesi, että tutkimustoimintaa pitäisi ajaa alas ja käyttää rahat infran korjausvelkaan ei yhtään pidemmällä aikavälillä kuulosta järkevälle.
0Äänestä
Anonyymi00012
Anonyymi00011 kirjoitti:
Valtion T&K tuki on luokkaa 700 miljoonaa vuodessa, eli ei tuo nyt sinällään kovin merkittävä osuus siitä ollut. Jälkeenpäin voi tietysti sanoa, että jotain muuta tutkimalla olisi voitu saada parempi hyöty, mutta sanoppas tuo etukäteen varmasti. Jos pystyt, niin sinulla olisi taatusti turvattu tulevaisuus minkä hyvänsä pörssiyhtiön kehityskohtajana.
Sinun ajatuksesi, että tutkimustoimintaa pitäisi ajaa alas ja käyttää rahat infran korjausvelkaan ei yhtään pidemmällä aikavälillä kuulosta järkevälle.
Euroissa 700 milj. miinus 10 milj. jää tutkimuksiin, todellisiin kohteisiin 690 milj. niin eikö se jo riitä kun samaan aikaan tiet rapautuu muutaman vuoden laiminlyönnin takia? Kunhan nyt löysin heti tositarpeessa olevan kohteen tuolle rahalle. Kuulostanee järkevältä.
0Äänestä
Anonyymi00013
Anonyymi00012 kirjoitti:
Euroissa 700 milj. miinus 10 milj. jää tutkimuksiin, todellisiin kohteisiin 690 milj. niin eikö se jo riitä kun samaan aikaan tiet rapautuu muutaman vuoden laiminlyönnin takia? Kunhan nyt löysin heti tositarpeessa olevan kohteen tuolle rahalle. Kuulostanee järkevältä.
Hieno juttu! Olet vain vähän myöhässä. Kannattaisi keskittyä tuleviin projekteihin, jotka eivät ole vielä alkaneet! Odotan mielenkiinnolla listaa 2024 ja 2025 tutkimuksista, jotka tiedät tarpeettomiksi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hollannin malliako pelkäät?
Nyt maan henget ärjyy jo Helsingissäkin.
Jos kahden toisiinsa lukkiutuneen kappaleen väliin tungetaan voiteluainetta, niin ei pidä ihmetellä jos ne irtoavat ja liikkuvat toisiinsa nähden.
Tässä tapauksessa tungetaan paineella vettä kallion halkeamiin. joten ne tietystikin pääsevät liikkumaan toisiinsa nähden. Aikaa myöten kun jännitteet laukeavat niin kallion liikkeet ja tärinätkin loppuvat.
Sopii laskea, kuinka hirvittävä hydrostaattinen paine vallitsee kuuden kilometrin syvyydessä. Mutta yllättävää, että maan pinnalle asti vaikutukset ulottuvat. Asiantuntijoille ilmiö ei ole uusi, kyllä "maanjäristysten" tulosta uutisoitiin jossain vaiheessa etukäteen. Kukaan ei niihin uutisiin reagoinut.
Mikä on tilanne tuon hankkeen kohdalla. Onko kokeilu lopetettu / pysäytetty väliaikaisesti. On ollut hiljaista hankkeen tiedotuksissa.
Kyselin melu- ja tärinähaitoista niiltä aikanaan; ei vastannut.
Lehdessä oli että on keskeytyksissä koko hanke. Juttu oli joskus syksyllä. Mikä on todellinen fakta hankkeen kohdalla?
Rakennuslehden mukaan St1:n Otaniemen geotermisen pilottiprojektin syvät lämpökaivot tuottivat kaupallisen pettymyksen ja nyt ne tarjotaan tutkimuskäyttöön.
Eli koko hanke oli pelkkää vihreää huuhaata, jolla kupattiin valtiolta varoja turhuuteen. Joku viherproffa tietysri tuostakin nettosi valtiolta tukiaisia.
St1 ja Fortum olivat päätoimijat, kumpikaan nyt ei välittömästi ole leimautunit viherhöttöön. Julkista rahoitusta oli noin 10 miljoonaa, vähänkö vai paljon, vaikea sanoa.
Jokunen kilometri tietä tai rautatietä saisi sillä ainakin korjattua tai uusittua. Vaihtoehto tämäkin.
Valtion T&K tuki on luokkaa 700 miljoonaa vuodessa, eli ei tuo nyt sinällään kovin merkittävä osuus siitä ollut. Jälkeenpäin voi tietysti sanoa, että jotain muuta tutkimalla olisi voitu saada parempi hyöty, mutta sanoppas tuo etukäteen varmasti. Jos pystyt, niin sinulla olisi taatusti turvattu tulevaisuus minkä hyvänsä pörssiyhtiön kehityskohtajana.
Sinun ajatuksesi, että tutkimustoimintaa pitäisi ajaa alas ja käyttää rahat infran korjausvelkaan ei yhtään pidemmällä aikavälillä kuulosta järkevälle.
Euroissa 700 milj. miinus 10 milj. jää tutkimuksiin, todellisiin kohteisiin 690 milj. niin eikö se jo riitä kun samaan aikaan tiet rapautuu muutaman vuoden laiminlyönnin takia? Kunhan nyt löysin heti tositarpeessa olevan kohteen tuolle rahalle. Kuulostanee järkevältä.
Hieno juttu! Olet vain vähän myöhässä. Kannattaisi keskittyä tuleviin projekteihin, jotka eivät ole vielä alkaneet! Odotan mielenkiinnolla listaa 2024 ja 2025 tutkimuksista, jotka tiedät tarpeettomiksi.