Eilinen Ilkka (24.4. s.6) kertoo yhdestä:
Pandatalous ja kulttuurihyvinvointi saavat rahoitusta.
Pandatalouden ja tutkimuksen tiet Ähtärissä –hanke osarahoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön Etelä-Pohjanmaan liitolle osoittamasta AIKO-rahoituksesta. Määrä on 70 prosenttia kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 58 690 euroa. Hankkeella on kolme tavoitetta, joista yksi on kehittää uudenlaista toimintatapaa, jolla voidaan lisätä tutkimuksen ja eteläpohjalaisten yritysten yhteistyötä.
Mitähän tuolla rahalla aiotaan tehdä? Jos avustusta tulee tuo 58 tuhatta, on kaupungin rahaa laitettava 25 tuhatta. Kuuluuko kaupungin tehtäviin lisätä tutkimuksen ja eteläpohjalaisten yritysten yhteistyötä? Kuuluu, ähtäriläisten.
Raha taitaa kyllä mennä bambunkasvatuskokeiluihin.
Pandatalous ja kulttuurihyvinvointi saavat rahoitusta.
Pandatalouden ja tutkimuksen tiet Ähtärissä –hanke osarahoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön Etelä-Pohjanmaan liitolle osoittamasta AIKO-rahoituksesta. Määrä on 70 prosenttia kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 58 690 euroa. Hankkeella on kolme tavoitetta, joista yksi on kehittää uudenlaista toimintatapaa, jolla voidaan lisätä tutkimuksen ja eteläpohjalaisten yritysten yhteistyötä.
Mitähän tuolla rahalla aiotaan tehdä? Jos avustusta tulee tuo 58 tuhatta, on kaupungin rahaa laitettava 25 tuhatta. Kuuluuko kaupungin tehtäviin lisätä tutkimuksen ja eteläpohjalaisten yritysten yhteistyötä? Kuuluu, ähtäriläisten.
Raha taitaa kyllä mennä bambunkasvatuskokeiluihin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuolla summalla saatte pariksi kuukaudeksi jonkun konsulttifirman kyhäämään jonkun 'tutkimusraportin', jota ei kukaan jaksa lukea, saati sitten ymmärtää.
Maksuton Bambupäivä Mesikämmenessä 8.5. Aiheet bambun viljelytekniikasta taimien yhteistilaukseen. Kukahan tämänkin maksaa ja kuka tästä hyötyy?
Me maksamme, raha vain kiertää EU:n kautta.
Viljelyn kokeilija hyötyy, saa ilmaiset kahvit. Tuskin työpalkkaa. Onko Zoo ostanut vielä yhtään kiloa Suomessa kasvatettua bambua? Tuleekohan ostamaan?
Hyvä on kokeilla tietenkin, jos ilmastonmuutos etenee, olemme valmiita bambun tehotuotantoon.
Ruuantuotanto yhdelle pandapariskunnalle ei ole vielä kovin iso bisnes seutukunnalle, mutta suomalaisessa bambuviinassa voisi olla potentiaalia.
Joka tapauksessa pandahankkeen oheisvaikutuksiin voidaan laskea vähintään sata tuhatta. Kansantalouden kannalta hanke voi olla tappiollinen.
Kasvihuoneissa bambu saattaisi kasvaakin.
Taitaa ollakin piilotuki taustalla ?
Tuotantokustannukset ovat kuitenkin varsin korkeat vaikka miten kasvaisi ja saanti jäänee vähäiseksi, kun runkokasvuinen kasvi, siis lähinnä puumainen, eikä hedelmä kuten tomaatti.
Esim. puiden vuosikasvu on n. 20 cm maaperästa ja lajista riippuen
Kasvualaa vaativa ja sääoloista johtuen jo hidaskasvuinen luonnossa
Ehkä pandat olisi vaan palautettava kun ovat vielä koeajalla ja takuu voimassa.
Kansantalouden kannalta hanke on tappiollinen
"Kasvihuoneissa bambu saattaisi kasvaakin. "
Tosiaan. Varmaan sitä on Närpiön kasvihuoneviljelijöiltä tiedusteltukin, mutta ilmeisesti eivät pysty kilpailemaan hinnassa Hollannista tuotavan bambun kanssa. Varmaan Närpiön pojat olisivat oma-alotteisestikin tarjoutuneet tuottamaan pandojen ruuan, jos olisivat nähneet siinä bisnesmahdollisuuden. Ratkaiseva on hollantilaisen bambun hinta, sen täytyy olla niin halpaa, ettei suomalainen voi pärjätä.
Pandalle bambua-hanke on siis hyödytöntä puuhastelua yhteisillä rahoilla?
Oheisvaikutus se kuitenkin on. Rahaa tulee alueelle, korjaan: rahaa tuhlataan alueella.
Suuri oheisvaikutus on kun lääkäriin ei vanhukset pääse.
Viedään ne panda lääkärille.
Siellä sentään on sairaalavalmius 27 tasan. Pandan kopiin vaan hoiton vanhukset ja lapset.
Koululääkärkäkään ei nyt ole,poliittisilla värillä väritetty henkilö on kait lähtenyt.
Kyllästyi varmaan kun,jos sädesientä johtuvia oireita ilmassa näkee.
Yksi iso oheisvaikutus kaikki kaupungin rahat uppoaa pandan perseeseen muuhun ei jää euroakaan joten tottukaa siihen ähtäriläiset..
Maanalainen armeija iskee jälleen.
Kuinkas sattuikaan, tämän päivän Hesarissa oli mielipidekirjoitus EU-tukien käytöstä:
"EU:n yhteiset varat on käytettävä tehokkaasti
Jos EU aikoo pysyä mukana maailman kehityksessä, koheesio- ja maatalouspolitiikka on modernisoitava päättäväisesti. EU-projektit eivät saa olla yleisen pilkan ja todetun korruption lähde. Yhteisön on suuntauduttava tulevaisuuteen.
Vastuu on tietenkin jäsenmailla – mutta myös komissiolla. On rohkeasti tartuttava epäilyttäviin projekteihin. Yhteiset varat on käytettävä tehokkaasti: siinä on Suomen puheenjohtajuuskaudelle hyvä kohde."
EU-tukien käytöstä voi tietysti olla toisenlaisiakin mielipiteitä. Kyllähän tukiraha houkuttaa jokaista, mutta eiköhän se olisi alueellekin edullisempaa yrittää löytää järkeviä hankkeita, vaikka olisihan se kieltämättä söpöä, jos pandat söisivät lähiruokaa, ehkä pandankakan voimalla kasvatettua.
"Kuuluuko kaupungin tehtäviin lisätä tutkimuksen ja eteläpohjalaisten yritysten yhteistyötä ? "
Käsitys on että ei.
Tämä on Elinkeinoministeriön alueeseen kuuluvia yleisiä pyrkimyksiä, siis lähinnä alustus, vailla toimivia toimenpide-ohjelmia.
Etäisesti aiheeseen voinee kyllä yhdistää bambun kasvatuksen ja yritystoiminnan yhteyden maatalouden näkökulmasta.
Paremminkin Elinkeinoministeriön rahoitusta pitäisi käyttää ja hakea erityiskohdetutkimukseen siitä miten tulolähteenä epävarmoista ja jatkuvia investointeja ja menoja vaativista matkailu-toimista on siirryttävissä hallitusti kohti kapean elinkeinorakenteen monipuolistamista joka tasapainottaa korkean kunnallisverotuksen taloutta sekä etsitään tapoja uusien teollisuuden alojen sekä mudenkin instanssien siirtymiä kohdepaikkakunnalle, jossa esim. asumisen kulut ovat kohtuulliset suhteessa keskuspaikkakuntiin ja kasvukeskuksiin.
Ehkä tässä alustavana aktivoijana voisi toimia jokin kunta-kumppani, joka esittäisi vierailukutsun paikkakunnalle tutustumaan toisenlaisiin, hyvinvoiviin kuntakeskuksiin, joiden talousajattelu perustuu muihin kuin matkailun visoihin ja niiden todellisuuteen.
Sellaisissa käyneenä, matkailu kun avartaa, ulkoiset havainnot ovat vahvistaneet keskittämisen olevan hyödyksi, mutta miksi se tapahtuu muiden alueiden kustannuksella ?
Ehkä täsmätutkimus voisi valaista asiaa ja avata uusia näköaloja, miten keskittämistä voi myös harjoittaa, toisella tavalla.
Itseensä, aktiivisena kuntakeskuksena.
Keskittyminen ei taida olla mahdollista muuten kuin muiden alueiden kustannuksella kun väestö ei kasva.
Ähtärille Seinäjoki on mörkö, kaiken pahan alku ja juuri. Jos et voi voittaa, liittoudu. Niin on tietysti tehtykin.
Hullulta tuntuu, että esim. Virroilla, Ähtärillä ja Alavudella on kaikilla oma "Halkoniemensä", Ähtärillä kaikkein suurin. Miten nämä kaikki voisivat saada uusia asukkaita, kun maaseudulla kuitenkin väki vähenee? Se, että kunnat haluavat säilyä itsenäisenä, johtaa typerään kilpailuun asukkaista ja virheinvestointeihin. Mitä itseisarvoa on itsenäisellä Ähtärillä?
Iso panostaminen Ähtärin matkailuun pandaloineen, keilahalleineen, hotellilaajennuksineen , on todennäköisesti virhe. Matkailuinvestoinnin hohto häviää muutamassa vuodessa ja taas on panostettava lisää, ennen kuin entinen on maksettu. Ähtäri paikkaa jo pandainvestointia keilahallilla?
Eikö pandojen ympärivuotiseen vetovoimaan uskotakaan? Keilahalli ei riitä, mitä seuraavaksi?
Seuraavaksi kuviteltavissa vaivatta rahoitushakemus skandinaviaan sopivan mammutin kloonauskokeiluihin Siperian ikijäästä löytyneiden jäänteiden DNA:sta
Sopiva lisäys arktisen puiston lajistoon
Tätä odotellessa
Pandasilmä-Berner saa hanki uuden Valtati 18 Ahtariin.
Junat ovat kankea käyttää.
Maalaisliittolainen on maaseudun ystävä ???
Savola voisi jättää ne pyssyjutut vähemmälle.