Eteläpohjalaismurre on säilynyt lähimpänä vanhaa kantasuomen kieltä. Tai paremmin voisi sanoa, että murre on muuttunut muuhun Suomeen verrattuna vähemmän. Esim sanat "mennähän" ja "tullahan" ovat sitä alkuperäistä kantasuomea. Ajan saatossa ne on muuttuneet muualla Suomessa muotoon "mennään" ja "tullaan". Eli se väli -h on jäänyt sieltä kielen kehittyessä pois. Etelä-Pohjanmaalla se on säilynyt, kuten myös rannikkoa pitkin aina Tornioon saakka.
Mikä on sitten puhtainta eteläpohjalaismurretta. Väittäisin että Ilmajoen korvilla aika lailla. Ilmajoella sanotaan "hieno", Lapualla sen sijaan "hiano". Sana "hiano" johtuu hämäläisvaikutuksesta, joka on levinnyt Ilmajoki-Suupohjaa lukuunottamatta koko Eepeelle. Ilmajoki on oikeastaan koko murrealueen keskimmäinen piste. Esim Lapua on murteen osalta raja-aluetta, jopa Lapuan Kauhajärvellä puhe kuulostaa jo hieman järviseutumaiselta. Myös Alavus on rajamurteen aluetta. Kauhavalla ja Härmässä murteesta löytyy Keski-Pohjalaisia piirteitä, sisäheiton muodossa, "menhän" ja "tulhan". Hämäläisvaikutus on levinnyt siis Alavuden suunnasta, ja tavoittanut Lapuan sekä levinnyt siitä aina Lahialle ja jopa Jurvaan saakka.
Satakuntalaisvaikutus sen sijaan on ollut vähäisempi, eikä esim Kauhajoella ole satakuntalaisvaikutusta kovin paljoa näkyvissä. Erämaa-alue on suurempi, mitä Alavus-Virrat välisellä alueella, jossa on aina ollut kulkuyhteyksiä.
Näin ollen Ilmajoki-Kurikka välillä puhuttava murre on puhtainta eteläpohjalaismurretta. Muutoinhan murre on varsin samanlaista joka puolella maakuntaa. Mutta tuo sana "hieno" tuo esiin sen mikä on alkuperäistä muuttumatonta murretta. Kuortaneen ja Lapuan "hiano" on muuttunutta murretta, joka on hämäläisvaikutuksesta syntynyt. Ilmajoki-Kurikka on murrealueen keskellä, johon ei ole hämäläisvaikutus päässyt vaikuttamaan.
Se murre jota Mietaa puhuu, on varmasti lähimpänä alkuperäistä Etelä-Pohjanmaan murretta, ja käytännössä koko Suomen alkukieltä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen kieli olisi syntynyt Etelä-Pohjanmaalla, ei todellakaan. Kyllä se suomenkieli on syntynyt jossain aivan muualla, jopa nykyisten rajojemme ulkopuolella. Nyt puhun enemmän siitä, mikä murre on muuttunut hitaiten, eli säilynyt parhaiten vanhankantaisena alkukieltä muistuttavana. Kyllä se on kiistattomasti Etelä-Pohjanmaan murre. Ja juurikin Ilmajoen-Kurikan alueella se on säilynyt vähiten muuttumattomana, johtuen siitä että ne ovat käytännössä ainoat kunnat, mitkä eivät ole kosketuksissa vierasmurteisiin tai vieraaseen kieleen. Siis keskellä keskipisteessä.
Ep:n murre on vanhakantaisin kieli
4
498
Vastaukset
- satakunnasta--
Käsittääkseni asutus kyllä levisi satakunnasta sitä mukaa kun väestö kasvoi
- UniSee
Asutus toki levisi Satakunnasta, sekä myöhemmin rannikolta. Mutta täytyy ottaa huomioon, että tuolloin Satakunnassa puhuttiin myös vanhaa kantasuomea, esim "mennähän". Satakunnan murteet ovat muodostuneet paljon myöhemmin, silloin kun merenkulku on yleistynyt, ja kieli sitä mukaa muuttunut, ja sanat lyhentyneet.
Kielihän muuttuu koko ajan. Nyt on vain kyse siitä, että Etelä-Pohjanmaalla kieli on muuttunut hitaiten, eli vierasvaikutusta on ollut vähiten. Ja onko tuo ihme, kun jo maantieteellisesti katsoen Etelä-Pohjanmaa on ikäänkuin oma saarekkeensa, ympärillä pelkkää erämaata. Sen takia vierasvaikutusta on ollut vähän, koska ollaan oltu vaikeakulkuisten yhteyksien päässä, mihin päin tahansa. Lounais- ja Eteläsuomi on maantieteellisesti aivan eri asemassa, vierasvaikutusta tulee väkisinkin. Lisäksi, mitä enemmän ihmisiä, sitä nopeammin kieli muuttuu. Etelä-Pohjanmaalla on aika vähän ihmisiä, ja kulttuuri hyvin paikallaan pysyvää, eipä siinä ole paljoa vierasvaikutus vaikuttanut, muuta kuin reunakuntiin. - täysin_mahdollista
UniSee kirjoitti:
Asutus toki levisi Satakunnasta, sekä myöhemmin rannikolta. Mutta täytyy ottaa huomioon, että tuolloin Satakunnassa puhuttiin myös vanhaa kantasuomea, esim "mennähän". Satakunnan murteet ovat muodostuneet paljon myöhemmin, silloin kun merenkulku on yleistynyt, ja kieli sitä mukaa muuttunut, ja sanat lyhentyneet.
Kielihän muuttuu koko ajan. Nyt on vain kyse siitä, että Etelä-Pohjanmaalla kieli on muuttunut hitaiten, eli vierasvaikutusta on ollut vähiten. Ja onko tuo ihme, kun jo maantieteellisesti katsoen Etelä-Pohjanmaa on ikäänkuin oma saarekkeensa, ympärillä pelkkää erämaata. Sen takia vierasvaikutusta on ollut vähän, koska ollaan oltu vaikeakulkuisten yhteyksien päässä, mihin päin tahansa. Lounais- ja Eteläsuomi on maantieteellisesti aivan eri asemassa, vierasvaikutusta tulee väkisinkin. Lisäksi, mitä enemmän ihmisiä, sitä nopeammin kieli muuttuu. Etelä-Pohjanmaalla on aika vähän ihmisiä, ja kulttuuri hyvin paikallaan pysyvää, eipä siinä ole paljoa vierasvaikutus vaikuttanut, muuta kuin reunakuntiin.Täysin mahdollista että etelä-pohjanmaan murre on lähellä sitä mitä satakunnassa on puhuttu aiemmin ja että satakunnassa on kieli muuttunut enemmän
- plääh
kyröös ja härmäs on aika paljon sana lainauksia ruotsinkielestä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1482543
- 1801818
- 701637
- 921628
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91281- 80988
- 95979
- 72978
- 67891
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes188884