Mitä sanokaan aito historioitsija, kannattaa kuunnella:
https://yle.fi/uutiset/3-10181717
Toinen selkeä juttu on se kun Suomeen ei enää tehdä paperikoneita, keskitytään vaan sellun tekoon jopa kiinalaisille. Ja suunnitellaan vaan lisää sellutehtaita perustuen KIINALAISTEN tekemiin laskelmiin Suomen metsien tuottokyvystä.
Englantia puhuva ja väestöltään vähenevä Kiinan siirtomaa, siinäkö tulevaisuutemme. Kiinalaiset eivät keskity hoitamaan suomalaisvanhuksia ja -sairaita.
https://yle.fi/uutiset/3-10181717
Toinen selkeä juttu on se kun Suomeen ei enää tehdä paperikoneita, keskitytään vaan sellun tekoon jopa kiinalaisille. Ja suunnitellaan vaan lisää sellutehtaita perustuen KIINALAISTEN tekemiin laskelmiin Suomen metsien tuottokyvystä.
Englantia puhuva ja väestöltään vähenevä Kiinan siirtomaa, siinäkö tulevaisuutemme. Kiinalaiset eivät keskity hoitamaan suomalaisvanhuksia ja -sairaita.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Keskisarjan Teemun juttuja kuuntelee ja lukee aina mielellään.
Osuvan oikein tarkastelee Suomen kielitilannetta Teemu Keskisarja. Kun meikäläinen nykyinen eläkeläisäijä pääsi oppikouluun v.1954, niin ruotsi tuli lukujärjestykseen ensimmäisenä vieraana kielenä saman tien. Toisen luokan aloittajaisiksi v. 1955 syyskuun alussa tuli eteen kielivalinta joko saksan tai englannin välillä. Minä valitsin saksan kuten suunnilleen puolet koko silloisesta noin 80 toisluokkalaisten joukosta. Ja englannin valitsi sitten toinen puolikas. Sinänsä kiinnostavaa on ollut nykyinen julkisuuden keskustelu koululukkien koosta. Meitä oli silloin nelisenkymmentä mukulaa yhdellä luokalla eikä meille pälkähtänyt päähän ryhtyä protestoimaan luokan kokoa liiallisen suurena. Se siitä. Joka tapauksessa meitä oppikoulun pitkän saksan lukenutta väkeä oli barsin runsaasti edelleen 1960-luvulla nuorison joukossa.
Lukiossa tuli mahdollisuus ottaa lukujärjestykseen vielä muitakin kieliä kuten esim. ranska oli tarjolla, mutta sitä minä en ottanut. Eikä siitä ollut pitkälti takana silloin siihen aikaan sekään mahdollisuus, kun latinan opiskelu oli mahdollista. Murheisin mielin joutuukin seuraamaan nykyistä yksin omaan englantiin nojautuvaa nuorten "kielitaitoa". Onhan se tuo ruotsi aikamoinen taakka meillä suomenkielisessä Suomessa ja tottahan se on, että ruotsi aiheuttaa jonkun muun kielen jäämisen pois koulujemme lukujärjestyksistä. Sitäkin kautta englannin ylivalta yhä vain korostuu. Oma asetelmansa tulee kohta puolin siitäkin, jos ja todennäköisesti kun UK (Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti) irtaantuu omille teilleen EU-alueesta, niin jo aivan lähivuosina meidän EU-alueen valtakielten osaamattomuutemme paljastuu kerta kaikkisen nurinkuriseksi rakenteelliseksi kielipolittiseksi ongelmaksi.