Suomessa valtion virkamiesten osuus työvoimasta on koko EU:n pienin: meillä vain 4,5 prosenttia työvoimasta on valtion palveluksessa. Seuraavina tulevat Romania (4,9) sekä Irlanti (5,1), Italia (5,8) ja Tanska (5,9).
EU28-maista eniten valtion leivissä työskenteleviä on Luxemburgissa, 11 prosenttia työvoimasta, Kreikassa (9,3) ja Ranskassa (9,0). Lähimpänä EU:n keskiarvoa eli 6,9:ää prosenttia työvoimasta ovat Latvia ja Viro (6,9) sekä Itävalta (7,0). Luvut ilmenevät vuoden 2013 EU-työvoimatilastosta LFS:stä.
Vuoteen 2007 verrattuna valtion työntekijöiden määrää on vähennetty muun muassa Ranskassa, Belgiassa, Britanniassa ja Virossa. Slovakiassa, Unkarissa sekä uudessa EU-maa Kroatiassa osuus on noussut.
Virkamiesten paperinpyörittely onkin Suomessa myytti, arvioi työntekijäliitto Pardian puheenjohtaja Niko Simola. Valtion työntekijöistä 40 prosenttia toimii sisäisen tai ulkoisen turvallisuuden tehtävissä, kuten rajavartiostossa, tullissa, poliisina tai puolustusvoimissa; tehtävissä joita harva karsisi, ja joita on vaikea automatisoida.
– Valtiolla on nyt 78 000 työntekijää. Jos tästä vähentää turvallisuusalan pois, ei sinne kovin valtavaa määrää jää, Simola laskee.
Tiedot ovat vuodelta 2015.
EU28-maista eniten valtion leivissä työskenteleviä on Luxemburgissa, 11 prosenttia työvoimasta, Kreikassa (9,3) ja Ranskassa (9,0). Lähimpänä EU:n keskiarvoa eli 6,9:ää prosenttia työvoimasta ovat Latvia ja Viro (6,9) sekä Itävalta (7,0). Luvut ilmenevät vuoden 2013 EU-työvoimatilastosta LFS:stä.
Vuoteen 2007 verrattuna valtion työntekijöiden määrää on vähennetty muun muassa Ranskassa, Belgiassa, Britanniassa ja Virossa. Slovakiassa, Unkarissa sekä uudessa EU-maa Kroatiassa osuus on noussut.
Virkamiesten paperinpyörittely onkin Suomessa myytti, arvioi työntekijäliitto Pardian puheenjohtaja Niko Simola. Valtion työntekijöistä 40 prosenttia toimii sisäisen tai ulkoisen turvallisuuden tehtävissä, kuten rajavartiostossa, tullissa, poliisina tai puolustusvoimissa; tehtävissä joita harva karsisi, ja joita on vaikea automatisoida.
– Valtiolla on nyt 78 000 työntekijää. Jos tästä vähentää turvallisuusalan pois, ei sinne kovin valtavaa määrää jää, Simola laskee.
Tiedot ovat vuodelta 2015.
Vastaukset 14
Vanhimmat
En tiedä sinun juttuja. . . Mutta vasta niitä oli yhteensä kunnilla ja
valtiolla yhteensä yli 700 000 henkilöä.
Oliko kunnilla 430 000 henkilöä ja valtiolla 280 000 henkilöä.
Se oli vaalimainoksessa ja muistaakseni siinä puhuttiin naispoverista
SDP.
että kyse on valtion virkamiehistä, ei kaikista julkishallinnon työntekijöistä.
Kerro, jos olet joskus jonkin aisan ymmärtänyt. Teksteistäsi se ei ilmene.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan mukaan julkisen sektorin osuus työllisistä on hyvä mittari julkisen sektorin koon kehitykselle. Vuonna 1975 julkisella sektorilla työskenteli 370 300 henkilöä. Vuonna 2014 määrä oli 625 300 henkilöä.
40 vuotta sitten julkinen sektori antoi töitä 15,9 prosentille työntekijöistä. Vuonna 2014 osuus oli 25 prosenttia. Korkeimmillaan se kävi 26,9 prosentissa vuonna 1994.
Muillakin mittareilla julkisen sektorin kasvu notkahti 1990-luvun alussa lamavuosina.
Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta oli 40 vuotta sitten 15,2 prosenttia. Viime vuosina osuus on ollut 21 prosentin tienoilla.
Lukujen vertailuissa on huomioitava, ettei ole yksiselitteistä, mitä julkiseen sektoriin lasketaan mukaan. Luvut vaihtelevat sen mukaan, otetaanko laskuihin julkiset liikelaitokset ja yritykset, joissa kunnilla tai valtiolla on omistusosuuksia. Tilastokeskuksen lukuihin lasketaan mukaan vain pieni osa julkisista liikelaitoksista ja yrityksistä.
Euroopan unionin maiden vertailussa Suomen julkisen sektorin koko asettuu tilastokärkeen kuten muillakin pohjoismailla. Suomen julkisten kulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli viime vuonna 24,6 prosenttia. Se oli EU:n neljänneksi korkein. Kärkisijaa piti Tanska 26,2 prosentilla.
hintansa. Jos halutaan palveluja, on ne maksettava. Ilman pätevää henkilöstöä ei yhteiskunta toimi.
Julkishallinnon henkilöstö on onneksi täysin eri tasoa kuin palstan älyn jättämät.
Niin, se oli joskus 2004 - 2010 yli 700 000 henkilöä kunnilla ja valtiolla.
Posti ja muut vastaavat sitten myytiin liikelaitoksina.
JUU,JUU julkisen sektorin raskaus alkoi Tarja Halosen toimesta kun
kun SAK ja SDP jäsen kirjoja omaaville jäkivapaita työttömiä alettiin
hänen toimestaan työllistämään keksittyihin valtion ja kuntien virkoihin.
Ensinnäkin heidät on koulutettu veronmaksajien varoilla näihin
hätäapu virkoihin.
Ilmeisesti Hyvinvoinnilla-on yksi näistä Tarja halosen systeemin
tuloksista joita jopa valtion kirjanpidon palkkalistalla on 715 00
ja kun lasketaan siihen vielä yhteen kuntien virkailijat ja heidän
hyvä veli ystävänsä jotka tekevät ruumiillisen työn niin ollaan jo
pitkällä yli miljoonan.
Tässä syy kuka kuluttaa suomen järkevästi konkurssiin.
Ovat niin itsekkäitä ja järkeviä toisten hyväksi käyttäjiä.
EI niillä ole häpyä.
Tilastokeskuksen+mukaan+julkinen+sektori+vuonna+2016
Julkinen+sektori+käyttää+58%+budgetista+Tilasokeslulsen+mukaan+ja
juuri käyttää rahat kansan hyväksi muuttamalla ne palveluiksi, joita ilman ei tulla toimeen.
Verovarat käytetään siis väestön hyvinvoinnin eteen.
Älyn-jättämälle asia on liian vaikea ymmärrettäväksi.
Niin on kaikki muutkin asiat.
On se ihmeellistä kun julkisten sektorien ammattilititojen
jäsenmäärä lähentelee 1 000 000 henkeä joka riittää
yli 20 000 000 kansan tarpeisiin.
Lainaa täytyy ottaa budget tehdessä kuhnuri ylläpitämiseen.
Julkisen sektorin virkailija raukka on taas mennyt
henkilökohtaisuuksiin juoruakka panetteluillaan
kun on paljastettu valehtelemasta.
Mutta ne ovat sitä veemäisempiä, , suurennuslasin kanssa väännetään jokainen direktiivi mahdollisimman tiukaksi paitsi niitä muutamia joihin meillä on ikuinen siirtymäkausi ja jokainen vähänkin asioita seuraava tietää kyllä mitkä ne ovat.
Direktiivit laaditaan yhteisvoimin palvelemaan koko EU:a mahdollisimman hyvin.
Mites nykyään?