Jos insinööri rakentaisi monimutkaisen laitteen tai vaikka ekosysteemin, niin hän pyrkisi minimalismiin. Pienimmällä määrällä "liikkuvia osia" toimiva systeemi.
Mitä kertoo luonnon biodiversiteetin tutkiminen?
Kaikki ekolokerot ovat tupaten täynnä ja vain pieni osa lajeista on ekosysteemin toimimisen kannalta merkityksellisiä. Ekosysteemi pärjäisi ilman kuumissa lähteissä eläviä termofiileja tai rikkiä syöviä bakteereja. Jos kalliossa kilomtrien syvyydesä asuvat bakteeripopulaatiot poistuisivat, ei ekosysteemille tulisi mitään vahinkoa. Samaa voisi sanoa mustien- ja valkoisten savuttajien eksoottisista eliöistä ja myös lukemattomista kehittyneemmistä eläimistä ja kasveista.
Kuka tietokoneohjelmoija tekisi megan toimivan ohjelman ja lisäisi siihen 10 megaa ohjelman perusfunktion kannalta tarpeettomia looppeja? Viittaisiko se älykkääseen suunnitteluun?
Mielestäni ei, mutta evoluutioon sellainen viittaa kyllä.
Mitä kertoo luonnon biodiversiteetin tutkiminen?
Kaikki ekolokerot ovat tupaten täynnä ja vain pieni osa lajeista on ekosysteemin toimimisen kannalta merkityksellisiä. Ekosysteemi pärjäisi ilman kuumissa lähteissä eläviä termofiileja tai rikkiä syöviä bakteereja. Jos kalliossa kilomtrien syvyydesä asuvat bakteeripopulaatiot poistuisivat, ei ekosysteemille tulisi mitään vahinkoa. Samaa voisi sanoa mustien- ja valkoisten savuttajien eksoottisista eliöistä ja myös lukemattomista kehittyneemmistä eläimistä ja kasveista.
Kuka tietokoneohjelmoija tekisi megan toimivan ohjelman ja lisäisi siihen 10 megaa ohjelman perusfunktion kannalta tarpeettomia looppeja? Viittaisiko se älykkääseen suunnitteluun?
Mielestäni ei, mutta evoluutioon sellainen viittaa kyllä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuo on melko hyvä pointti. Viittaa selvästi prosessiin, joka pyrkii täyttämään mahdolliset ekolokerot ja sellainen prosessi on evoluutio. Suunnittelusta ei biodiversiteetin tasolla näy merkkiäkään.
Sopeutumisen seurausta on myös ne kummalliset luonnonilmiöt joita voimme ihailla luontodokumenteissa. Esimerkiksi vaikka eläimet, jotka elävät eri elementissä ja siirtyvät henkensä kaupalla käymään toisessa ympäristössä lisääntymässä.
Olen aikaisemminkin ottanut esimerkiksi Joulusaaret. Niiden rannoille kömpii liemikilpikonnia munimaan. Jos kilpikonnanaaras jää jumiin rannan kivikkoihin se todennäköiesti paahtuu kuoliaaksi. Kun poikaset kuoriutuvat ne puolestaan henkensä kaupalla kiirehtivät mereen ja moni pääseekin, vaikka moni joutuu myös niitä odottavien petojen ruuaksi.
Samalla saarella metsän suojissa elävät maaäyriäiset joutuvat käymään meressä päästämässä emon pyrstön alla munista kuoriutuneet toukkansa pariksi viikoksi mereen kehittymään kunnes ne kapuavat loppuelämäkseen saarelle. On suorastaan absurdia, että jos toukkiaan mereen päästävän äyriäisen ote kivistä kirpoaa ja aalto vie sen, niin eläin hukkuu.
Miten älykästä on suunnitella merieläin, joka käy henkensä kaupalla munimassa saarelle, jolla elävät maaeläimet käyvät henkensä kaupalla lisääntymässä meressä?
Tämän näennäisen ristiriitaisen käyttäytymisen syy on helppo ymmärtää, kun muistaa, että kyse on merielämään sopeutuneesta maaeläimestä (liemikilpikonna) ja toisaalta maaeläimeksi sopeutuneesta merieläimestä (maaäyriäiset).
Eliöiden tehokas adaptoitumiskyky perustuu suunniteltuihin epigeneettisiin mekanismeihin, joissa evoluutiolla ei ole osaa eikä arpaa. Ei kai kukaan täysijärkinen usko, että esim. histonikoodi, joka on mielettömän monimutkainen biologinen tietokanta ja kromatiinin taipumisen kanssa muodostaa A/D-konvertterin, kehittyisi itsekseen ilman suunnittelua ja älyä? Tai ehkä laput silmillä kulkevat Jumalan vihaajat näin haluavat uskotella?
Osoittaisit nyt vain sen suunnittelijan olemassa olon, niin ei tarvitsisi täällä asiasta enää keskustella. Pystytkö tähän?
Lisätäänpä hieman tuohon sinun kommenttiisi: "Ei kai kukaan täysijärkinen usko, että esim. histonikoodi, joka on mielettömän monimutkainen biologinen tietokanta ja kromatiinin taipumisen kanssa muodostaa A/D-konvertterin, kehittyisi itsekseen ilman suunnittelua ja älyä?" Tämä on täydellinen esimerkki argumentum ad ignorantiam -virheargumentoinnista, eli "koska en tiedä miten tämä on voinut tapahtua, siispä x teki sen".
Epigenetiikka pelaa sillä geenistöllä joka eliöllä on. Geenejä voi (rajoitetusti) kytkeä päälle ja pois, mutta epigenetiikka ei saa palmua kasvamaan inarinjärven rannalla eikä ilvestä siirtymään kasvisravintoon.
Miten suunnitella mekanismi mikä toimii ennalta arvaamattomasti muuttuvassa luonnossa? Ainiin, evoluution myötä syntyvät uudet rakenteet ja sopeumat, geneettisen informaation muutosten kasaantuminen populaatioon muuttaa lajin fenotyyppiä luonnonvalinnan ansiosta anten lajille mahdollisuuden siirtää olosuhteisiin sopivaa geneettistä informaatiota seuraaville sukupolville.
"Eliöiden+tehokas+adaptoitumiskyky+perustuu+suunniteltuihin+epigeneettisiin+mekanismeihin,+joissa+evoluutiolla+ei+ole+osaa+eikä+arpaa."
Insinööri suunnittelee vekottimensa jotain tarkoitusta varten. Jos lampaat luotiin ihmisille hyötyeläimiksi, niin miksi luoda susia niitä syömään? En näe siinä suunnitelmallisuutta, mutta evoluution kannalta susien olemassaolon ymmärtää helposti.
"Älykäs suunnittelu" kaatuu omaan ristiriitaisuuteensa: gepardi on muka suunniteltu äärimmäisen nopeaksi, jotta se saisi kiinni gaselleja, jotka on muka suunniteltu aisteiltaan äärimmäisen tarkoiksi ja kettereksi, jotta ne pääsisivät gepardilta karkuun?!
Oliko siis "suunnittelijan" tarkoitus että gepardi saa gasellin kiinni, vai että gaselli pääsee karkuun?
Sekä että tai ei kumpikaan ovat myös vaihtoehtoja.