Tälläkin palstalla on esitetty väitettä, että Kekkonen olisi ollut lomalla Kajaanissa kun Viipurin hurmejuhlat eli massateloitukset tapahtui. Nyt Kekkosesta on vielä valkopesty pelkkä rintamakirjeenvaihtaja, vaikka useissa senaikaisissa valokuvissa Kekkonen poseeraa konekiväärin kahvoissa. Tällainen kuvasuurennos on esim. Mikkelin Jalkaväkimuseossa.
Valheet on paljastuneet ja Kekkonen oli nuoresta iästään, 17v, huolimatta hyvin verenhimoinen lahtari, minkä myös Haminan tapahtumat teloitusporukan komentajana todistavat. Se tuskin oli sattumaa. Lisäksi hänen jatkuvat muistikirjamaininnat puhdistuksista osoittavat innokkuutta lahtausmentaliteetista.
Vappuna 1918 Kekkonen oli sodassa.
https://m.iltalehti.fi/politiikka/201804292200911361_pi.shtml
Vappu Viipurissa
Kekkonen oli liittynyt Kajaanin suojeluskuntaan 1917, ja olisi halunnut päästä myös jääkärikoulutukseen Saksaan. Hän oli kuitenkin liikkeellä liian myöhään.
Tammikuussa 1918 hän liittyi Kajaanin sissirykmenttiin. Jo helmikuun alussa Kekkonen lähti Kuopion valtaukseen, jättämättä edes vanhemmilleen hyvästejä.
Kekkonen toimi sodassa rintamakirjeenvaihtajana Kajaanin Lehdelle, minkä vuoksi hän pääsi liikkumaan rykmentin kaikkien komppanioiden parissa.
- Vapaussodan vappua Viipurissa valaisi kirkas päivänpaiste. Kirkas ja reipas oli mieliala myös vapautuneiden viipurilaisten keskuudessa, kun kaupungin ottivat valtaansa valkoiset valloittajat, kertoi kirjeenvaihtaja Kekkonen ”Vappuna Viipurissa” -nimisessä kirjoituksessaan.
Kekkonen kuvaili kirjoituksessa, kuinka Viipuri oli verrattain hyvin säilynyt sodan tuholta.
- Vankeja on kovasti joka paikassa, hän jatkoi.
Kirjoituksessa hän kertoi kenraali Mannerheimin saapuneen myös vapuksi Karjalan vallattuun pääkaupunkiin.
Mielessä painoivat myös omat tappiot, sillä juuri kajaanilaisiin Viipurin valloitus oli osunut kovasti.
- Nyt lähdemme Säkkijärvelle ja sieltä Haminan kautta Kouvolaan punaisen hirmuvallan tähteitä puhdistamaan. Pian kai saamme viettää vapausjuhlaa Suomen puhdistamisen johdosta, hän päätti kirjoituksensa.
Haminan teloittaja
Viipurin jälkeen Kekkonen oli mukana valtaamassa Haminaa, jonne hän jäi sodan päättymiseen asti.
Toukokuun kuudentenatoista hän pääsi osallistumaan valkoisten voitonparaatiin Helsingissä, josta palasi vielä Haminaan todistamaan sodan jälkinäytöstä.
Hän johti ryhmää, joka teloitti yhdeksän punaista Haminan valleilla.
- 25.-26.5.18 Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti, hän oli kirjannut muistiinpanoihinsa.
Seitsemäntoistavuotiaasta Kekkosesta tuli teloittaja.
Paavo Haavikon kirjoittamassa, Kekkosen kirjoituksiin perustuvassa muistelmateoksessa Tämä minun ankara Vuosisatani maalataan kuva yllätyksestä:
- Äkkiä seison teloitusryhmän päällikkönä antamassa ampumiskäskyä. Vangit ovat jo kohtaloonsa alistuneita. Miksi juuri minä?
- Oliko tämän tehtävän saanut menettänyt hermonsa niin, että kun toimenpidettä ei enää voitu siirtää, oli miestä vaihdettava äkkiä ja niin, että valittu hoitaisi luottamustehtävänsä loppuun saakka?
Saman muistelmateoksen ensimmäisessä laitoksessa Kekkonen kertoi, että Haminan tapahtumat vaikuttivat myöhemmin hänen poliittisiin kannanottoihinsa.
Valheet on paljastuneet ja Kekkonen oli nuoresta iästään, 17v, huolimatta hyvin verenhimoinen lahtari, minkä myös Haminan tapahtumat teloitusporukan komentajana todistavat. Se tuskin oli sattumaa. Lisäksi hänen jatkuvat muistikirjamaininnat puhdistuksista osoittavat innokkuutta lahtausmentaliteetista.
Vappuna 1918 Kekkonen oli sodassa.
https://m.iltalehti.fi/politiikka/201804292200911361_pi.shtml
Vappu Viipurissa
Kekkonen oli liittynyt Kajaanin suojeluskuntaan 1917, ja olisi halunnut päästä myös jääkärikoulutukseen Saksaan. Hän oli kuitenkin liikkeellä liian myöhään.
Tammikuussa 1918 hän liittyi Kajaanin sissirykmenttiin. Jo helmikuun alussa Kekkonen lähti Kuopion valtaukseen, jättämättä edes vanhemmilleen hyvästejä.
Kekkonen toimi sodassa rintamakirjeenvaihtajana Kajaanin Lehdelle, minkä vuoksi hän pääsi liikkumaan rykmentin kaikkien komppanioiden parissa.
- Vapaussodan vappua Viipurissa valaisi kirkas päivänpaiste. Kirkas ja reipas oli mieliala myös vapautuneiden viipurilaisten keskuudessa, kun kaupungin ottivat valtaansa valkoiset valloittajat, kertoi kirjeenvaihtaja Kekkonen ”Vappuna Viipurissa” -nimisessä kirjoituksessaan.
Kekkonen kuvaili kirjoituksessa, kuinka Viipuri oli verrattain hyvin säilynyt sodan tuholta.
- Vankeja on kovasti joka paikassa, hän jatkoi.
Kirjoituksessa hän kertoi kenraali Mannerheimin saapuneen myös vapuksi Karjalan vallattuun pääkaupunkiin.
Mielessä painoivat myös omat tappiot, sillä juuri kajaanilaisiin Viipurin valloitus oli osunut kovasti.
- Nyt lähdemme Säkkijärvelle ja sieltä Haminan kautta Kouvolaan punaisen hirmuvallan tähteitä puhdistamaan. Pian kai saamme viettää vapausjuhlaa Suomen puhdistamisen johdosta, hän päätti kirjoituksensa.
Haminan teloittaja
Viipurin jälkeen Kekkonen oli mukana valtaamassa Haminaa, jonne hän jäi sodan päättymiseen asti.
Toukokuun kuudentenatoista hän pääsi osallistumaan valkoisten voitonparaatiin Helsingissä, josta palasi vielä Haminaan todistamaan sodan jälkinäytöstä.
Hän johti ryhmää, joka teloitti yhdeksän punaista Haminan valleilla.
- 25.-26.5.18 Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti, hän oli kirjannut muistiinpanoihinsa.
Seitsemäntoistavuotiaasta Kekkosesta tuli teloittaja.
Paavo Haavikon kirjoittamassa, Kekkosen kirjoituksiin perustuvassa muistelmateoksessa Tämä minun ankara Vuosisatani maalataan kuva yllätyksestä:
- Äkkiä seison teloitusryhmän päällikkönä antamassa ampumiskäskyä. Vangit ovat jo kohtaloonsa alistuneita. Miksi juuri minä?
- Oliko tämän tehtävän saanut menettänyt hermonsa niin, että kun toimenpidettä ei enää voitu siirtää, oli miestä vaihdettava äkkiä ja niin, että valittu hoitaisi luottamustehtävänsä loppuun saakka?
Saman muistelmateoksen ensimmäisessä laitoksessa Kekkonen kertoi, että Haminan tapahtumat vaikuttivat myöhemmin hänen poliittisiin kannanottoihinsa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eiköhän se ole yleisesti ainakin uusimmissa teoksissa sanottu, että se oli siellä.
Kekkosen todellisesta olemuksesta ei vieläkään ole tehty julkisesti selkoa.Kyetäkseen säilyttämään valtansa piti hän Tamminiemen kellareissa saatananpalvontarituaaleja,joissa syötiin sotaveteraanien vauvoja!Neuvostoliittolaisia harmaita eminenssejä oli usein mukana!
Ankarasti salatussa arkistossa on muunmuassa Tamminiemen vartiostoon kuuluneen kapteenin raportti,jossa kerrotaan eräänä täydenkuun yönä Kekkosen ilmestyneen alasti pihalle,juosseen useita kierroksia Tamminiemen rakennusten ympäri yliluonnollista vauhtia,pysähtyneen yhtäkkiä lähelle naamioituneen vartijan asemapaikkaa ,vetäneen pitkään henkeä sieraintensa kautta,ja sitten ottaneen hirmuisen,yli kaksimetrisen loikan rauta-aidan yli,pysähtyneen vartijan eteen ja sanoneen hirmuisesti irvistellen,veren punaamin kasvoin:Mitäs tykkäät jos revin pääsi irti ja syötän sen sinulle?.'
Hyytävän hetken ajan Kekkonen oli tuijottanut lamaantunutta vartijaa,puhjennut sitten hirvittävään esoteeriseen nauruun,ja hölkännyt takaisin kellariin!
Vartijasta tiedetään,että hän joutui suljettuun hoitoon ja vapauduttuaan joutui käyttämään vahvaa lääkitystä selviytyäkseen työstään pääesikunnassa.
Kekkonen oli lomalla, kuten hänen sotilasasiakirjansa kertovat.
Hän palasi joukkoonsa Vapuksi eli oli Viipurissa, mutta ei teloitusten aikana. Ne oli tehty pari päivää aiemmin.
Kajaanin sissit kyllä osallistuivat niihin.
Eihän se ollut ketään tappanut edes Huruslahdella. Haminasta jäi sille pysyvät traumat. Se joutui Haminassa varmistamaan päähän ampumalla niiden kahdeksan punikin kuoleman.
Oli mukana Viipurin vallankaappauksessa? Milloin sellainen tapahtui? Viipuri kyllä vapautettiin niin sanotuista punaryssistä ja osa niistä joutui hävitetyksi.
Kekkonen on kuitenkin ainoa joka on julkisesti kertonut olleensa teloituksissa mukana.
Vai onko muita, kummaltakaan puolelta?
Kekkonen ei osallistunut Viipurin rotumurhiin ja joukkomurhiin ylipäätänsä. Kaikki historioitsijat ovat asiasta samaa mieltä. Amatöörit vain yrittävät rakennella omia huhtiniemiään tästäkin asiasta.