Mihis tuo perustuu, että hehtaarille istutetaan 1200- jopa 2000 tainta?
Onko taimimyyntibisnes tämän takana, vai miksi noin suuret taimimäärät, kun taimikon ensiharvennuksella tuosta määrästä harvennetaan satoja taimia pois.
Tietenkin vahinko eläimet ja kasvitaudit verottavat osan istutetuista taimista, mutta 2000 tainta hehtaarille kuulostaa kyllä suurelta määrältä.
Jos ensiharvennuksella postetaan 1200 taimimäärästäkin yli 100 tainta, niin tuossa 2000 taimen istutus määrässä on lähes 1000 tainta liikaa.
Siinä vaan maksetaan niistäkin taimista, jotka tullaan poistamaan ja turhaa työtäkin siinä tehdään, että mitä järkeä on istuttaa noin suurta taimimäärää.
Periaatteessahan se on hullun touhua istuttaa liikaa taimia, hehtaarille jää lopullisesti puuta kasvamaan tukkipuuksi.
Tuskinpa missään palstalla kasvaa hehtaarilla 2000 tukkipuuta.
Onko kukaan muu pohtinut asiaa, vai istutatteko vaikka 10 000 tainta hehtaarille, jos joku niin määrää..
Suuri määrä taimia hehtaarille
8
1199
Vastaukset
- iuaadpiuöakjaj
Tiheä taimikko kilpailee paremmin rikkaruohojen ja heinien kanssa, kestää paremmin tuhoja ja jossain määrin myös palvelee luonnonvalintaa (ellei käytetä mikrolisättyjä taimia).
Mikään tiheä tuo 2000 taimea hehtaarille ei kyllä ole. Olen mitannut luontaisesti muodostuneilta taimikoilta yli 100 taimea neliömetriltä; lähinnä paikoista joissa kivennäismaa on pinnassa ja joihin tulee koivujen/kuusten/mäntyjen siemeniä luonnosta. Tuollainen tiheys tarkoittaa miljoonaa taimea hehtaarille, eli noin 500-kertaisesti aloittajan "tiheikköön" verrattuna.- VähemmänTaimia
Jos kerran noin paljon on taimia luontaisesti uudistuneessa taimikossa ilman mitään äestyksiä, niin silloinhan kannattaa suosia siemenpuiden jättämistä, eikä kaataa koko palstaa sileäksi.
Tosin nykyäänhän jätetään maisemapuustoa, mikä on ihan hyvä asia, paitsi että yksittäiset puut ovat alttiita tuulille ja kaatuvat helpommin.
Männyn koneellinen siemenkylvöhän on tavallaan ihan sama, kuin siemenpuiden hoitama kylvö, tosin koneellisessa kylvössähän maaperä rikotaan, johon sitten siemenet kylvetään.
Kyllähän männyntaimet siemenestä lähtevät kasvamaan ilman mitään maanpinnan rikkomistakin siemenpuiden männynsiemenistä.
Männyn taimet lähtevät luontaisesti kasvamaan ilman ihmistäkin, ettei se maanpinnan rikkominen ole edellytys.
Helpointahan se metsän uudistus olisi luontaisesti siemenpuiden kautta.
Milloinkohan aletaan männyn siemenkylvöä toteuttamaan Drone lennokkien avulla.
Drone voidaan ohjelmoida gps koordinaattien mukaan kulkemaan haluttua reittiä ja dronen kyytiin vaan siemesäiliö ja laite, joka tasaisesti levittää siemeniä sitä mukaan, kun drone liikkuu ohjelmoitua reittiä ja kylvää useamman hehtaaria päivässä paljon edullisemmin ja nopeammin, kuin konekylvöllä.
Monastihan avohakkuu palstalla näkee myös luonnon taimia, joita ei tietenkään kannata potkia nurin, vaan antaa kasvaa. - tiygkhgkjgh
VähemmänTaimia kirjoitti:
Jos kerran noin paljon on taimia luontaisesti uudistuneessa taimikossa ilman mitään äestyksiä, niin silloinhan kannattaa suosia siemenpuiden jättämistä, eikä kaataa koko palstaa sileäksi.
Tosin nykyäänhän jätetään maisemapuustoa, mikä on ihan hyvä asia, paitsi että yksittäiset puut ovat alttiita tuulille ja kaatuvat helpommin.
Männyn koneellinen siemenkylvöhän on tavallaan ihan sama, kuin siemenpuiden hoitama kylvö, tosin koneellisessa kylvössähän maaperä rikotaan, johon sitten siemenet kylvetään.
Kyllähän männyntaimet siemenestä lähtevät kasvamaan ilman mitään maanpinnan rikkomistakin siemenpuiden männynsiemenistä.
Männyn taimet lähtevät luontaisesti kasvamaan ilman ihmistäkin, ettei se maanpinnan rikkominen ole edellytys.
Helpointahan se metsän uudistus olisi luontaisesti siemenpuiden kautta.
Milloinkohan aletaan männyn siemenkylvöä toteuttamaan Drone lennokkien avulla.
Drone voidaan ohjelmoida gps koordinaattien mukaan kulkemaan haluttua reittiä ja dronen kyytiin vaan siemesäiliö ja laite, joka tasaisesti levittää siemeniä sitä mukaan, kun drone liikkuu ohjelmoitua reittiä ja kylvää useamman hehtaaria päivässä paljon edullisemmin ja nopeammin, kuin konekylvöllä.
Monastihan avohakkuu palstalla näkee myös luonnon taimia, joita ei tietenkään kannata potkia nurin, vaan antaa kasvaa.Luontainen uudistuminen olisi ilman muuta paras vaihtoehto, jos vain sitä voi käyttää. Silloin kukin taimi sopeutuu juuri siihen paikkaan missä se on. Vai onko joku joskus nähnyt luontaisesti uudistuneen taimen pullahtavan ulos maasta rospuuttoaikaan tai kaatuilevan itsestään heinikkoon? Tuotahan paakkutaimet tekevät ihan riesaksi asti.
Ongelmallisia ovat rehevät alueet, joissa heinikko/horsmat/vadelmat/ohdakkeet valtaavat heti tilan. Samoin tietysti vielä pahemmat, eli peltojen metsitykset. Niissä on käytännössä pakko käyttää valmiita taimia, että pääsisi heinikon yli. Ehkä noissakin oikein rankalla maanmuokkauksella voisi käyttää siemeniä.
PS 100 taimea neliömetrille (miljoona hehtaarille) ei ole mikää järjettömän tiheä. Se tarkoittaa, että pieniä 5 cm taimia on noin 10 cm välein maassa. Joskus vähän käytetyillä tienpohjilla tms pikkutaimia voi olla muutaman sentin välein. - siemenestäpuukasvaa
tiygkhgkjgh kirjoitti:
Luontainen uudistuminen olisi ilman muuta paras vaihtoehto, jos vain sitä voi käyttää. Silloin kukin taimi sopeutuu juuri siihen paikkaan missä se on. Vai onko joku joskus nähnyt luontaisesti uudistuneen taimen pullahtavan ulos maasta rospuuttoaikaan tai kaatuilevan itsestään heinikkoon? Tuotahan paakkutaimet tekevät ihan riesaksi asti.
Ongelmallisia ovat rehevät alueet, joissa heinikko/horsmat/vadelmat/ohdakkeet valtaavat heti tilan. Samoin tietysti vielä pahemmat, eli peltojen metsitykset. Niissä on käytännössä pakko käyttää valmiita taimia, että pääsisi heinikon yli. Ehkä noissakin oikein rankalla maanmuokkauksella voisi käyttää siemeniä.
PS 100 taimea neliömetrille (miljoona hehtaarille) ei ole mikää järjettömän tiheä. Se tarkoittaa, että pieniä 5 cm taimia on noin 10 cm välein maassa. Joskus vähän käytetyillä tienpohjilla tms pikkutaimia voi olla muutaman sentin välein.Kuten mainitset heinät horsmat ynnä muut... siinähän ahneuden ekonomia sotii luonnon omaa kiertoa vastaan, kun mukamas heti pitää saada uusi taimikko alulle. Kun heinät ym viteliköt aikansa juhlii, ne taantuvat ja varsinkin lehtipuusto lähtee hyvään kasvuun. Sinne alle sitten aikanaan taimettuu uusi kuusisukupolvi. Kiertoaika on paljon pitempi, mutta lahottajat ehtivät syödä vanhan havujuuriston ja lahottajasienet taantuvat.
Nykyisessä ahneuden ekonomiassa ja hirvitiheyden ollessa liian suuri usein istutetaan jotain ruotsalaista kuusentainta sinne lahonkin vaivaamaan maahan. Tuloksena saattaa olla vielä suurempi susipuuston määrä tulevaisuudessa.
Eikös tämän nykyisen istutus-hoitomallin tuloksena ole jo pohdittu sitäkin, kun kuuset kasvavat tyvitukistaan voimakkaasti kartioksi. Jaa jaa juu juu.. tiheä alkuasetelma taitaa luonnossa pitää huolen tasasuhtaisesta järeytymisestä oksien karsiutuessa omia aikojaan ohkaisina.. ja sitten voisi harventaa sitä laatupuuta sinne kasvamaan..
mutta eihän se käy.. no ei tietenkään käy kun pitää saada nopeasti lisää ja lisää ja lisää
ja koneet pitää saada töihin samalla kun kansalaiset pulskistuu sairaiksi hyvinvointivaltiossa kun edes vesuria ei osata enää teroittaa. Mistä löytyy esim. se järkiartikkeli viimeisen viiden vuoden ajalta, että pienet vaikka hehtaarin parin taimikot ja nuoret metsät voi hoitaa ihan vesurilla. Ei tarvii heilutella typerää märisevää raivaussahaa saati kantaa työmaalle, kypärää kantaa tuskaisena helteessä.. vesuri olalle ja sinne omaan kuntosaliin huhkimaan.. tulee selkä ja jenkkakahvat kuntoon...
- Onni-G-Ideoi
Hyvää pohdintaa. Koko puuntuotantoketjuhan on aina ollut yhden asian ja totuuden bisnestä.
Metsäsektorin intressinähän ei välttämättä ole mahdollisimman taloudellinen ja tehokas lopputulos metsänomistajalle (tosiasialliselle palkanmaksajalleen) vaan vaakakupissa painaa vahvana myös mahdollisimman suuri taloudellinen tulos metsäsektorille itselleen.
Koska tuottolaskelmavertailujen tekeminen ei ole useimpien leipälaji monelta hämärtyy kulujen merkitys pitkällä aikavälillä taloudellisen lopputuloksen optimoinnissa.
Kun tappiin-verotetulla suomalaisella työnhinnalla tehdään metsäsektorin ainoana järkevänä toimintamallina propagoima metsänuudistus, kokonaiskulut ovat metsänomistajalle valtaisat.
Ukkoja ja koneita pyörii palstalla mylläämässä eurokasojen vilistessä metsänomistajan pussista.
Näihin kustannuksiin uppoavan varallisuuden sijoittaminen vaihtoehtoisiin kohteisiin on se vertailu, jota ei tulla maininneeksi juuri missään yhteydessä metsänuudistamispuheissa.
Tosiasiassa nykyisellä tehometsätalouden uudistamistavalla metsänomistaja tuskin saavuttaa ikinä vaihtoehtoisen sijoitustavan - lähinnä osakesalkun - tuottoa uudistamiseen käytetyille euroilleen. Varsinkin kun kuitupuun hinta on pudonnut(!) vuosikymmeniä, eikä tukinkaan hintakehityksessä samaisella aikajaksolla hurraamista ole. Metsänuudistamisen tekeminen hieman kevyemmin säästäen siten suuren osan kustannuksista on harkinnan arvoinen ja laskelmin tutkittava vaihtoehto, samalla säästynyttä varallisuutta muihin sijoitusmuotoihin siirtäen. Hajauttaminenhan on myös riskinhallintaa.
Useimmat päätehakkuun kyseessä ollen sokaistuvat suurista summista kymppitonnien vilistessä silmissä ja kulujen erittäin oleellinen merkitys taloudelliseen lopputulemaan hämärtyy täysin. Sataset ja tonnit alkavat äkkiä näyttää ihan pikkuroposilta.
Positiivista on se, että tällä hetkellä puunhintakehityksessä on onneksi muutakin valoa tunnelin päässä kuin se lähestyvä juna. Suomeenhan investoidaan pian - toivottavasti - Äänekosken lisäksi vielä lisääkin puuta käyttävää teollisuutta ja mikäli teollisuus ei pyri tuomaan kaikkea uusien tehtaiden vaatimaa kuutiomäärää ulkomailta, metsänomistajankin taloudellinen tulos voisi hivuttautua edes lähemmäksi sidotun pääoman vaatimaa tasoa.
Aloittajalle pisteet asiain pohdinnasta ja yhden totuuden tuotannon kyseenalaistamisesta. - VähemmänTaimia
Veroahan siitä metsän myynnistä menee loppujen lopuksi aika suuri osa, kun siitä verotetaan lisäksi pääomatulona.
Metsänomistajan olisi hyvä saada paljon menoja, jotka voidaan sitten saada poistoina, jolloin saataisiin maksettavia veroja pienemmiksi, vaikka saman summan periaatteessa joudut maksamaan oli se sitten veroja tai taimikon istuttamisesta ulkopuolisella aiheutuneet kulut.
Tosin metsän istutuksessa ei omalle työlle voi laskea hintaa ja laittaa sitä metsätalouden menoihin.
Voihan sitä valita maksaako metsänistutuksesta ulkopuoliselle, jolloin voi vähentään ne metsäverotuksessa vai tekeekö istutustyön itse saamatta palkaksi, kuin kipeän selän, jalat, kädet ja maksaa puunmyyntiverot kokonaisuudessaan pienemmillä metsänistutuskulujen vähennyksillä, kuten matkakulut, saappaat, työkäsineet, työvaatteet kulujen vähentämisinä, jotka kuuluvat taimikon istutus kuluihin.- siemenestäpuukasvaa
Ihan ok pohdintaa, mutta kipeä selkä on yleensä liikunnan puutetta ja näkökulma on huono jos omassa metsässä olemisesta ei saa mitään aineetonta arvoa johon verottajakaan ei ainakaan toistaiseksi puutu.
- ei-ilmaista-lounasta
Kyllä metsänomistajan ensisijainen tavoite tulee olla taloudellinen tuotto, eikä toki "saada" paljon menoja.
Kuten sanotaan suomalainen tekee mitä tahansa välttääkseen veroja.
Metsäsektorikin käyttää tätä juonikkaasti hyväkseen markkinoidakseen kaikkia mahdollisia verovähennyskelpoisia palveluitaan metsänomistajille.
Tarkentamatta tietenkään, että verovähennyksissähän on kyse nimenomaan verojenmaksun vähentämisestä, ts. veronmaksua vähentävä summa on pääomatuloveroprosentin mukainen määrä kuluista.
Maksat siis 30 - 34 % vähemmän veroa kuin ilman vähennyksiä, mutta loput 66 - 70 % niistä kuluista maksetaan kuitenkin aina oikeina riihikuivina euroina.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1791498Mietin sinua nainen
Ikävöin sinua enemmän kuin voin myntää. Ajattelin et laitan sinulle viestriä (kirjoitin jo puhelimeen viestin) Sitten551032Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.39773Härsilällä jännät paikat, saako hän 30 päiväsakkoa Rasmuksen tapauksesta
Syyttäjä vaatii peräti kolmekymmentä päiväsakkoa Härsilälle, vaikka todistajan mukaan Rasmus aloitti nuhjaamisen, jossa63771Nainen, viime aikoina olen itkenyt sinua yhä useammin
Niin kuin juuri äsken. Aamulla näin myös unta sinusta. Koskin unessa hiuksia päälaellasi, ja pyytelin sitä heti anteeksi51707Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun111700- 81669
- 37666
- 71634
Täällä iImenee vihamielisyys kristinuskoa kohtaan
Ei taida sielunvaellus-/jälleensyntymisväellä olla omasta asiastaan mielekästä sanottavaa, kun pitää kiivaasti hyökätä e304609