Lehdistönvapauden suunta Suomessa huolestuttaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtajaa Elina Grundströmiä.
– On syytä olla tarkkana sen suhteen, arvostetaanko lehdistönvapautta oikeasti. Viime aikoina on ollut myös huolestuttavia puheenvuoroja. Tie takaisin kärkeen ei tule itsestään, hän sanoo.
Suomi oli peräti seitsemänä vuonna peräkkäin, aina vuoteen 2015 saakka, lehdistönvapauden ykkösmaa maailmassa. Sen jälkeen sijaluku on joka vuosi pudonnut. Viime vuonna se oli neljäs.
Sijoitus on toki edelleen korkea, mutta suunta heijastelee lehdistönvapauden kehitystä koko maailmassa. Se heikkenee. Heikkenemistä tapahtui silloinkin kun Suomi oli ykkönen. Muissa maissa lehdistönvapauden tunnusluvut heikkenivät enemmän kuin Suomessa.
Elina Grundström toimii puheenjohtajana JSN:ssä, joka median itsesääntelyorganisaationa valvoo, että media noudattaa journalismin pelisääntöjä. JSN:lle voi kannella kuka tahansa, jonka mielestä lehdistössä, radiossa tai televisiossa on loukattu hyvää journalistista tapaa.
Onko näkyvissä mitään merkkejä, että median toimintaa haluttaisiin valvoa muulla tavoin kuin itsesääntelyn kautta?
– Suomen järjestelmää pidetään maailmalla malliesimerkkinä median itsesääntelystä, eikä Suomessakaan ole mitään merkkejä, että mikään virallinen taho haluaisi puuttua JSN:n toimintaan, vastaa Grundström.
Itsesääntelyn puolesta puhuu myös tuore selvitys medialukutaidosta (Open Society Institute: Media Literacy Index). Siinä arvioitiin Euroopan maiden kykyä vastustaa valeuutisointia. Suomessa se onnistuu parhaiten.
Grundström sanoo, että sijoitus kertoo paitsi koulutustason ja lehdistönvapauden merkityksestä, myös median nykyisen sääntelyjärjestelmän toimivuudesta.
JSN:lle tulee kanteluita nyt vajaat 400 vuodessa. Niiden määrä laski huippuvuosista sen jälkeen, kun JSN ryhtyi aktiivisemmin tiedottamaan, millaisia kanteluita neuvosto käsittelee ja mitä ei. JSN ei esimerkiksi käsittele sellaisia kanteluita, joissa kannellaan median valitsemasta näkökulmasta tai haastateltavien valinnasta asiavirheenä.
Kun JSN ottaa kantelun käsiteltäväkseen, sen antaa siitä joko vapauttavan tai langettavan päätöksen. Langettavia tuli viime vuonna 40 prosenttia.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3934982/Lehdistonvapaus heikentynyt Tie takaisin karkeen ei tule itsestaan sanoo JSNn puheenjohtaja Sananvapauden paivana
– On syytä olla tarkkana sen suhteen, arvostetaanko lehdistönvapautta oikeasti. Viime aikoina on ollut myös huolestuttavia puheenvuoroja. Tie takaisin kärkeen ei tule itsestään, hän sanoo.
Suomi oli peräti seitsemänä vuonna peräkkäin, aina vuoteen 2015 saakka, lehdistönvapauden ykkösmaa maailmassa. Sen jälkeen sijaluku on joka vuosi pudonnut. Viime vuonna se oli neljäs.
Sijoitus on toki edelleen korkea, mutta suunta heijastelee lehdistönvapauden kehitystä koko maailmassa. Se heikkenee. Heikkenemistä tapahtui silloinkin kun Suomi oli ykkönen. Muissa maissa lehdistönvapauden tunnusluvut heikkenivät enemmän kuin Suomessa.
Elina Grundström toimii puheenjohtajana JSN:ssä, joka median itsesääntelyorganisaationa valvoo, että media noudattaa journalismin pelisääntöjä. JSN:lle voi kannella kuka tahansa, jonka mielestä lehdistössä, radiossa tai televisiossa on loukattu hyvää journalistista tapaa.
Onko näkyvissä mitään merkkejä, että median toimintaa haluttaisiin valvoa muulla tavoin kuin itsesääntelyn kautta?
– Suomen järjestelmää pidetään maailmalla malliesimerkkinä median itsesääntelystä, eikä Suomessakaan ole mitään merkkejä, että mikään virallinen taho haluaisi puuttua JSN:n toimintaan, vastaa Grundström.
Itsesääntelyn puolesta puhuu myös tuore selvitys medialukutaidosta (Open Society Institute: Media Literacy Index). Siinä arvioitiin Euroopan maiden kykyä vastustaa valeuutisointia. Suomessa se onnistuu parhaiten.
Grundström sanoo, että sijoitus kertoo paitsi koulutustason ja lehdistönvapauden merkityksestä, myös median nykyisen sääntelyjärjestelmän toimivuudesta.
JSN:lle tulee kanteluita nyt vajaat 400 vuodessa. Niiden määrä laski huippuvuosista sen jälkeen, kun JSN ryhtyi aktiivisemmin tiedottamaan, millaisia kanteluita neuvosto käsittelee ja mitä ei. JSN ei esimerkiksi käsittele sellaisia kanteluita, joissa kannellaan median valitsemasta näkökulmasta tai haastateltavien valinnasta asiavirheenä.
Kun JSN ottaa kantelun käsiteltäväkseen, sen antaa siitä joko vapauttavan tai langettavan päätöksen. Langettavia tuli viime vuonna 40 prosenttia.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3934982/Lehdistonvapaus heikentynyt Tie takaisin karkeen ei tule itsestaan sanoo JSNn puheenjohtaja Sananvapauden paivana
Vastaukset 1
Vanhimmat
Grundström on mätä henkilöstöjohtaja, ja varmasti myös valehtelija.