Protun rajat

Kai siihenkin joku syy on, miksi joillakin on omia leirikeskuksiaan? Olettaisi että vuokrahinnassa maksetaan ylläpitoa, pääoman korkoa jne. ihan samalla tavalla kuin minkä tahansa asian vuokrauksessa.

Yhdessä leirikeskuksista on nytkin seitsemän normaalimittaista leiriä ja yksi lyhyempi aikuisleiri vielä päälle.

jori.mantysalo kirjoitti:

Kai siihenkin joku syy on, miksi joillakin on omia leirikeskuksiaan? Olettaisi että vuokrahinnassa maksetaan ylläpitoa, pääoman korkoa jne. ihan samalla tavalla kuin minkä tahansa asian vuokrauksessa.

Yhdessä leirikeskuksista on nytkin seitsemän normaalimittaista leiriä ja yksi lyhyempi aikuisleiri vielä päälle.

Lue lisää

Viimeisen 10 - 15 vuoden aikana niistä on koitettu päästä irti. Kiinteistöjen korjauskulut ja lämmityskulut yms. ovat korkeat, ympäri vuoden.

Lukuje.huom kirjoitti:

Viimeisen 10 - 15 vuoden aikana niistä on koitettu päästä irti. Kiinteistöjen korjauskulut ja lämmityskulut yms. ovat korkeat, ympäri vuoden.

Eikö se sitten näy leirikeskusten vuokrien nousuna?

Luin lehdestä eräästä pienestä seurakunnasta, joka oli talousvaikeuksissa. Todettiin, että leirikeskuksen ylläpito nieli kymppitonnin vuodessa. Sen vuokraamista ulkopuolisille harkittiin. Seurakuntien leirikeskukset tapaavat olla suuria ja hyvätasoisia ja se näkyy vuokrahinnoissa. Protulla ei tavallisesti ole niihin varaa, varsinkaan täysihoidon kanssa. Protukokkeja ei joskus päästetä ollenkaan leirikeskusten keittiöön. He painavat pitkää päivää varsin pientä rahallista korvausta vastaan.

Protussa on varmaan koko yhdistyksen olemassaolon ajan haaveiltu omasta leirikeskuksesta. Nytkin on työryhmä nimitetty pohtimaan asiaa. Paikan pitäisi toimia sekä leireillä että koulutuksissa, mikä on haastavaa, koska leireillä on paljon vähemmän väkeä kuin koulutuksissa ja turhat neliöt tulevat kalliiksi. Miten saataisiin paikka jaettua helposti kahtia niin, että kaksi leiriä voitaisiin pitää siellä ilman että ne häiritsevät toisiaan ja puoliskot liitettyä yhteen koulutusta varten? Ongelma ylittää ainakin minun hoksottimeni.

Vilkas leirikesä merkitsee tavallista useampaa koulutettavaa. Toivottavasti tavallista useampi tiimiläinen myös hakeutuu kouluttajakoulutuksiin, jotta koulutettaville riittäisi ensi kevättalvella kouluttajia.

Japp3rvokk1 kirjoitti:

Luin lehdestä eräästä pienestä seurakunnasta, joka oli talousvaikeuksissa. Todettiin, että leirikeskuksen ylläpito nieli kymppitonnin vuodessa. Sen vuokraamista ulkopuolisille harkittiin. Seurakuntien leirikeskukset tapaavat olla suuria ja hyvätasoisia ja se näkyy vuokrahinnoissa. Protulla ei tavallisesti ole niihin varaa, varsinkaan täysihoidon kanssa. Protukokkeja ei joskus päästetä ollenkaan leirikeskusten keittiöön. He painavat pitkää päivää varsin pientä rahallista korvausta vastaan.

Protussa on varmaan koko yhdistyksen olemassaolon ajan haaveiltu omasta leirikeskuksesta. Nytkin on työryhmä nimitetty pohtimaan asiaa. Paikan pitäisi toimia sekä leireillä että koulutuksissa, mikä on haastavaa, koska leireillä on paljon vähemmän väkeä kuin koulutuksissa ja turhat neliöt tulevat kalliiksi. Miten saataisiin paikka jaettua helposti kahtia niin, että kaksi leiriä voitaisiin pitää siellä ilman että ne häiritsevät toisiaan ja puoliskot liitettyä yhteen koulutusta varten? Ongelma ylittää ainakin minun hoksottimeni.

Vilkas leirikesä merkitsee tavallista useampaa koulutettavaa. Toivottavasti tavallista useampi tiimiläinen myös hakeutuu kouluttajakoulutuksiin, jotta koulutettaville riittäisi ensi kevättalvella kouluttajia.

Lue lisää

Tuollainen leirikeskushankinta on minusta mahdoton, ei sille mitään voi. Mutta jos olisi oma leirikeskus kesän leirejä varten, sitä voisi muina aikoina vuokrata muille toimijoille.

Mistä summista näissä oikein puhutaan? Esim. 10,000 euroa vuodessa tarkoittaisi ilman muuta käyttöä noin 1000 euroa per kesän leiri. Se jaettuna 14 leiriläiselle puolestaan tekisi noin 70 euroa per naama, mikä on melkoinen osa leirimaksusta.

Toisaalta paljonko saisi rahaa vaikka talven viikonlopusta, jolloin vuokraisi tilaa toiselle toimijalle?

jori.mantysalo kirjoitti:

Tuollainen leirikeskushankinta on minusta mahdoton, ei sille mitään voi. Mutta jos olisi oma leirikeskus kesän leirejä varten, sitä voisi muina aikoina vuokrata muille toimijoille.

Mistä summista näissä oikein puhutaan? Esim. 10,000 euroa vuodessa tarkoittaisi ilman muuta käyttöä noin 1000 euroa per kesän leiri. Se jaettuna 14 leiriläiselle puolestaan tekisi noin 70 euroa per naama, mikä on melkoinen osa leirimaksusta.

Toisaalta paljonko saisi rahaa vaikka talven viikonlopusta, jolloin vuokraisi tilaa toiselle toimijalle?

Lue lisää

Kirjoitinpa sekavasti. Siis lienee mahdotonta löytää leirikeskusta, joka täyttäisi nuo kaksi tavoitetta.

Mutta ei kai se estäisi hankkimasta leirikeskusta, joka täyttäisi toisen tavoitteista?

Japp3rvokk1 kirjoitti:

Luin lehdestä eräästä pienestä seurakunnasta, joka oli talousvaikeuksissa. Todettiin, että leirikeskuksen ylläpito nieli kymppitonnin vuodessa. Sen vuokraamista ulkopuolisille harkittiin. Seurakuntien leirikeskukset tapaavat olla suuria ja hyvätasoisia ja se näkyy vuokrahinnoissa. Protulla ei tavallisesti ole niihin varaa, varsinkaan täysihoidon kanssa. Protukokkeja ei joskus päästetä ollenkaan leirikeskusten keittiöön. He painavat pitkää päivää varsin pientä rahallista korvausta vastaan.

Protussa on varmaan koko yhdistyksen olemassaolon ajan haaveiltu omasta leirikeskuksesta. Nytkin on työryhmä nimitetty pohtimaan asiaa. Paikan pitäisi toimia sekä leireillä että koulutuksissa, mikä on haastavaa, koska leireillä on paljon vähemmän väkeä kuin koulutuksissa ja turhat neliöt tulevat kalliiksi. Miten saataisiin paikka jaettua helposti kahtia niin, että kaksi leiriä voitaisiin pitää siellä ilman että ne häiritsevät toisiaan ja puoliskot liitettyä yhteen koulutusta varten? Ongelma ylittää ainakin minun hoksottimeni.

Vilkas leirikesä merkitsee tavallista useampaa koulutettavaa. Toivottavasti tavallista useampi tiimiläinen myös hakeutuu kouluttajakoulutuksiin, jotta koulutettaville riittäisi ensi kevättalvella kouluttajia.

Lue lisää

Tuo kysymys koulutuksista ja leireista ei oikein auennut. Eikös leirien vetäjien ja apparien koulutukset ja suunnittelupalaverit ole jo ennen leirikesää? Vai onko loppukesän leirinveätäjien koulutus vielä alkukesästä. Vai puhutaanko ihan muista koulutuksista? Siis paikan vuokraust muiden tahojen koulutuksiin.

Monet yritykset ja esim. ammattiliitot ovat myyneet kurssikeskuksensa...

Kysynp kirjoitti:

Tuo kysymys koulutuksista ja leireista ei oikein auennut. Eikös leirien vetäjien ja apparien koulutukset ja suunnittelupalaverit ole jo ennen leirikesää? Vai onko loppukesän leirinveätäjien koulutus vielä alkukesästä. Vai puhutaanko ihan muista koulutuksista? Siis paikan vuokraust muiden tahojen koulutuksiin.

Monet yritykset ja esim. ammattiliitot ovat myyneet kurssikeskuksensa...

Lue lisää

Tarkoituksena olisi siis käyttää samaa paikkaa sekä leireihin että koulutuksiin. Leirille osallistuu 25 henkilöä ja koulutukseen 50 . Ideaalisinta olisi, jos siellä voitaisiin järjestää kaksi erillistä leiriä ilman, että ne häiritsevät toisiaan. Leirejä ja koulutuksia ei tavallisesti ole samaan aikaan; leirit painottuvat kesiin ja koulutukset talviin.

Yksi ratkaisu olisi kolme rakennusta rantasaunan lisäksi: kaksi majoitusrakennusta ja yksi huoltorakennus keittiöineen ja ruokasalineen. Majoitusrakennuksissa olisi makuuhuoneiden lisäksi yksi isompi tila lattiapatjarinkiä varten. Huoltorakennuksessakin olisi sellainen tila koulutuksia varten, koska väkeäkin on ringissä kaksinverroin. Pienemmässä koulutuksessa tai jonkin jaoston perehdytyksessä voitaisiin toisessa majoitusrakennuksessa pitää pelkät ylläpitolämmöt päällä.

Yksityiset tahot, jotka yrittävät tahkota rahaa niillä. Esimerkkinä Räyskälä, entinen koulu, joka oli kauan Protulla koulutuskäytössä. Olen ollut siellä ja muistikuvat kertovat kolkosta paikasta, jonka ilmanvaihto toimi huonosti. Alakerran puulämmitteisestä saunasta irtosi kyllä hyvät löylyt. Räyskälä oli pitkään myynnissä ja viimein löysi ostajan, yksityisen tahon, jolla on ennestään muitakin vastaavia paikkoja. Perusteellisen rempan jälkeen on kolkkous vaihtunut kuvien perusteella viihtyisyydeksi ja paikka tunnetaan nykyään nimellä Räyskälän Suuri Huvila. Hintataso on samalla kivunnut Protun ulottumattomiin. Viikonloppuvuokra on nyt tonneja kun se ennen oli satasia. Joillakin yhdistyksillä ja etenkin firmoilla on varaa pulittaa sellaisia summia, mutta Protulla ei.

Japp3rvokk1 kirjoitti:

Yksityiset tahot, jotka yrittävät tahkota rahaa niillä. Esimerkkinä Räyskälä, entinen koulu, joka oli kauan Protulla koulutuskäytössä. Olen ollut siellä ja muistikuvat kertovat kolkosta paikasta, jonka ilmanvaihto toimi huonosti. Alakerran puulämmitteisestä saunasta irtosi kyllä hyvät löylyt. Räyskälä oli pitkään myynnissä ja viimein löysi ostajan, yksityisen tahon, jolla on ennestään muitakin vastaavia paikkoja. Perusteellisen rempan jälkeen on kolkkous vaihtunut kuvien perusteella viihtyisyydeksi ja paikka tunnetaan nykyään nimellä Räyskälän Suuri Huvila. Hintataso on samalla kivunnut Protun ulottumattomiin. Viikonloppuvuokra on nyt tonneja kun se ennen oli satasia. Joillakin yhdistyksillä ja etenkin firmoilla on varaa pulittaa sellaisia summia, mutta Protulla ei.

Lue lisää

Hmm... Onko siis niin, että "protu-tasoisten" leirikeskusten vuokraamisella tai rakentamisella ei saa bisnestä aikaiseksi?

Luulisi ettei Protu ole lajissaan sentään ainoa. Partio nyt heti tulee mieleen, ja eivätkös pioneeritkin vielä jonkin verran toimi?

jori.mantysalo kirjoitti:

Hmm... Onko siis niin, että "protu-tasoisten" leirikeskusten vuokraamisella tai rakentamisella ei saa bisnestä aikaiseksi?

Luulisi ettei Protu ole lajissaan sentään ainoa. Partio nyt heti tulee mieleen, ja eivätkös pioneeritkin vielä jonkin verran toimi?

Lue lisää

Jep, partiolaiset ovat sikäli hyviä yhteistyökumppaneita, että heille riittää kulujen kattaminen leirikeskusten suhteen. Kesä ei sitä paitsi ole partiolaisille otollista aikaa nuhjata sisätiloissa, vaan he mieluummin menevät metsään telttailemaan ja leirikeskukset jäävät muille. Sekin paikka, missä Protulla on kesällä kymmenen leiriä, on partiolaisten omistuksessa.

Kaikki partiolaisten paikat eivät sovi protukäyttöön. Jotkin ovat liian pieniä tai suuria, liian korvessa ja/tai askeettisesti varusteltuja. Siinä missä protut tykkäävät levittää patjoja lattialle, haluavat partiolaiset täyttää tyhjän tilan pirttikalusteilla.

Aatteellisesti Protu ja Partio ovat lähellä toisiaan. Ruohonjuuritasolla on organisoinnissa eroavaisuuksia. Partiolla on johtajat, Protulla tiimit.

Japp3rvokk1 kirjoitti:

Jep, partiolaiset ovat sikäli hyviä yhteistyökumppaneita, että heille riittää kulujen kattaminen leirikeskusten suhteen. Kesä ei sitä paitsi ole partiolaisille otollista aikaa nuhjata sisätiloissa, vaan he mieluummin menevät metsään telttailemaan ja leirikeskukset jäävät muille. Sekin paikka, missä Protulla on kesällä kymmenen leiriä, on partiolaisten omistuksessa.

Kaikki partiolaisten paikat eivät sovi protukäyttöön. Jotkin ovat liian pieniä tai suuria, liian korvessa ja/tai askeettisesti varusteltuja. Siinä missä protut tykkäävät levittää patjoja lattialle, haluavat partiolaiset täyttää tyhjän tilan pirttikalusteilla.

Aatteellisesti Protu ja Partio ovat lähellä toisiaan. Ruohonjuuritasolla on organisoinnissa eroavaisuuksia. Partiolla on johtajat, Protulla tiimit.

Lue lisää

Tuon viimeisen kappaleen kun joku olisi heittänyt kymmenen vuotta sitten... Kuitenkin partioliike edelleen pohtii onko lupauksessa Jumala, jumala, vai jumalani, vaiko ei mitään. Käytäntö on tainnut mennä aika maalliseen suuntaan.

Mutta asiasta. Moni haluaa uuden Mersun, mutta kun on paljon autoa haluavia joilla ei ole varaa, syntyy markkinat myös käytetyille Opeleille. Miten sama ei toimisi leirikeskuksissa?

jori.mantysalo kirjoitti:

Tuon viimeisen kappaleen kun joku olisi heittänyt kymmenen vuotta sitten... Kuitenkin partioliike edelleen pohtii onko lupauksessa Jumala, jumala, vai jumalani, vaiko ei mitään. Käytäntö on tainnut mennä aika maalliseen suuntaan.

Mutta asiasta. Moni haluaa uuden Mersun, mutta kun on paljon autoa haluavia joilla ei ole varaa, syntyy markkinat myös käytetyille Opeleille. Miten sama ei toimisi leirikeskuksissa?

Lue lisää

Partiolaisilla on voimakas taipumus ylläpitää perinteitä. Jumalasta luopuminen ei ole heille helppo paikka. Protut eivät ole erityisen uskontokielteisiä. Kaikki maailmankatsomukset vain pistetään samalle viivalle mitään niistä suosimatta. Joillakin toimintaan mukaan tulevilla saattaa olla vankka kristillisen nuorisotyön tausta ja he häpeilevät sitä syyttä suotta. Jos pystyy sitoutumaan Protun arvoihin ja tavoitteisiin, niin menneisyydellä ei ole väliä.

Leirikeskuksen hankkiminen on niin iso askel, että sitä ei pidä ottaa kevein perustein. Räyskälääkin Protussa mietittiin, mutta kaupassa mukana olisi tullut laajoja hyödyttömiä maa-alueita.

Japp3rvokk1 kirjoitti:

Partiolaisilla on voimakas taipumus ylläpitää perinteitä. Jumalasta luopuminen ei ole heille helppo paikka. Protut eivät ole erityisen uskontokielteisiä. Kaikki maailmankatsomukset vain pistetään samalle viivalle mitään niistä suosimatta. Joillakin toimintaan mukaan tulevilla saattaa olla vankka kristillisen nuorisotyön tausta ja he häpeilevät sitä syyttä suotta. Jos pystyy sitoutumaan Protun arvoihin ja tavoitteisiin, niin menneisyydellä ei ole väliä.

Leirikeskuksen hankkiminen on niin iso askel, että sitä ei pidä ottaa kevein perustein. Räyskälääkin Protussa mietittiin, mutta kaupassa mukana olisi tullut laajoja hyödyttömiä maa-alueita.

Lue lisää

Onhan Protussa edelleen joku "pohdinnan lähtökohta ei ole uskonnollinen" tjsp. Kai?

Toisaalta vuodet ovat kuluneet, eikä varsinaiselle uskonnonvastaisuudelle ole ehkä tarvettakaan samalla tavalla. Protuleiri neutraalinakin syö suosiota rippileiriltä.

(Ja - tietysti! - on itsessään arvokas kokemus nuorille! Mutta se on yksityishenkilön näkökulma. Va-liiton näkökulmasta katsotaan sitä, mikä on arvokasta vähentäessään uskonnollisuutta.)

Joo, tämä on hyvä pointti. Protussa nuoret järjestävät toimintaa nuorille.