Mitkä syyt ja mistä

Mistä sitä voi tietää hidastaako lääkitys etenemistä? Kahta samanlaista tautia ei ole, ei ole mitään vertailupohjaa.
Ja että mistä tauti johtuu? Mistä kaikki syövät johtuu? Viisas on ihminen, joka siihen osaa vastata.

Olen ymmärtänyt niin, että lääkitykset pitäisi aloittaa ajoissa, että niistä jotain hyötyä olisi,
mutta on niin vaikea tietää milloin läheisen sairaus alkaa !
Ikääntyessä muisti huononee kaikilla ennemmin tai myöhemmin. On vaikea erottaa, koska huonomuistisuus on muuttunut sairaudeksi.

Asianomaiset itse yrittävät lisäksi niin kauan kuin mahdollista salata muistinsa huonontuneen.
Hei eivät myönnä millään, että ongelmia on eikä lääkärille tahdo saada mitenkään ihmistä, jolla on alkava muistisairaus.

Nykyään joillakin paikkakunnilla muistihoitajat terveyskeskuksesta tulevat kotiin tekemään ensimmäisen yksinkertaisen testin, että saadaan kartoitettua mikä vaihe on menossa
vai onko mitään huolta vielä.

Geriatrilla pitää käydä, jos testi antaa aihetta. On monenlaista sairautta, johon liittyy muistisairaus, lääkkeet ovat erilaisia.

Lääkkeitä on ja uusia kehitellään, mutta ei vielä ehkäisevää lääkitystä ole olemassa.
Ehkä joku lääke voi hidastaa etenemistä tai pitää oireita kurissa, tehdä potilaan elämän helpommaksi. Potilaalla ei ole helppoa pelkojensa, luulojensa ja huonon muistinsa kanssa.

Potilaan olo tuntuu äärimmäisen turvattomalta, kun kuitenkin tajuaa, ettei hallitse elämäänsä.
Menee pohja pois elämältä, kun ei voi olla mistään varma. Se on surullista.

Useiden tutkijoiden mukaan Alzheimerin tauti niin kuin moni muukin sairaus on jonkin bakteerin tai viruksen aiheuttama.

On myöskin tutkijoita, joiden mielestä kaikki sairaudet saavat alkunsa bakteerista tai viruksesta, myöskin syöpä. Nuo pikku pöpöt osaavat lisääntyä hurjasti ja jopa koteloitua ihmisen elimistöön piiloutumalla antibiooteilta. Ja vielä niin ihminen ei lähestulkoonkaan huomaa, mikäli jokin pikku ötökkä on puraissut, bakteeri siirtynyt punkista tai muusta pikku ötökästä ihmiseen. Kaikille ei tule puremakohtaan juuri mitään eikä kaikille tule mitään oireita tai hyvin lieviä, jolloin bakteeri- infektioita jää hoitamatta.

Sitä kun ei muista, jos on lapsena punkki purrut useammankin kerran, se vaan otettiin pois. Jos tuli kuumetta tai päänsärkyä, niin levättiin ja juotiin lämmintä mehua. Otettiin buranaa ja homma hoitui sillä, vaikka sitten vanhemmalla iällä alkoikin muisti mennä, tuli niveloireita, jopa nivelrikkoa, huimasi, pyörrytti, väsytti, kuumotti, kylmäsi, paino putosi, yleinen sairauden tunne, muisti meni jne.

Antibiootteja Amoksisilliinia Dementiaan ja Alzheimerin tauiin. Hidastaisi jonkin verran ko sairautta.

No kun kaikkea ei sitten kuitenkaan tiedetä.

Kaarlo Jaakkolan - Leif Gransin kirjassa Amalgaamisairaudet esitetään, että monet neurologiset sairaudet ovat amalgaamimyrkytyksestä aiheutuvia. Kun hampaista on vuosia tai vuosikymmeniä liuennut elohopeaa elimistöön, herkistymme yhä pahemmin muillekin myrkyille. Toisaalta on esitetty myös että monet sairaudet olisivat tosiaan bakteerien aiheuttamia: elohopea saa väärät bakteerit elimistössä villiintymään. Blogissa https://libanoninlumi.vuodatus.net/lue/2014/03/onko-amalgaamista-haittaa esitetään hyvä oivallus.

Käsittääkseni Alzheimerin tauti on eräs dementian muoto, mutta dementia voi johtua muustakin, kuten verenkiertoperäisistä syistä. Alzheimerissä aivoihin kertyy plakkia. Pieni aspiriiniannos voi ehkäistä kertymistä. Tärkeintä on ennalta ehkäisy. Pitäisi olla hyvät geenit ja riittävästi aivokapasiteettia. Kirjalliset kyvyt ja sosiaalisuus nuorena ennustavat suoraan Alzheimerin tautioireilua vanhana. Jos on kielellisesti kyvykäs ja sosiaalinen, niin voi samoilla aivomuutoksilla pärjätä ilman tautia kuin heikommalla aivokapasiteetilla varustettu.

Riittävä lepo, kohtuuttoman stressin välttäminen, sosiaaliseet suhteet, liikunta, hyvä ravitsemus, aivovammojen välttäminen, opiskelu ja muu aivojumppa ym. voivat ehkäistä tai hidastaa dementoitumista. Ylipaino, hoitamaton diabes, tupakka, alkoholi, liikkumattomuus, eristäytyneisyys ym. taas edistävät sairastumista.

Onhan Alzheimeriin maailmalla kokeiltu vaikka mitä. Nenään inhaloitavaa insuliinia, sydämentahdistajan kaltaista aivojen tahdistajaa ym. Taitavat olla yhä kokeellisia menetelmiä ja liian kalliita kaikille. Joten parasta ennaltaehkäisyä on hyvät elämäntavat kautta elämän. Jos ihmisellä ei alunperinkään älliä ole, niin ei sitä mistään purkista voi lisää ammentaa.

Alzheimerin tauti, mikä se on? Sehän on vanhenemiseen liittyvä rappeutumisilmiö. Ei sitä voi millään estää. Useimmat sentään kuolevat johonkin muuhun, ennen kuin Alzheimer alkaa antaa vakavia merkkejä etenemisestään aivoissa.

Britit ovat tutkineet ja 75 prosenttisesti havainneet herpesviruksen syylliseksi. Herpeksen saa jo lähes jokainen elinikäiseksi seuralaisekseen, kiitos rokotteiden. Tietyt virukset todellakin hyötyvät ja vahvistuvat rokotteista, joilla ihmisen bakteeri-, virus- ja sienitasapainoa jo yli sadan vuoden verran on voimaperäisesti muokattu uusiksi. Tämän myötä myös muiden lääkeaineiden käyttö on lisääntynyt huimasti.

Ns muistilääkkeiden ei ole kerrottu parantaneen dementoituneiden muistia, vaikka kovasti noitakin on koetettu markkinoida. Kun tämä seikka on otettu puheeksi, geriatrit ovat todenneet, että eihän noiden ole tarkoituskaan parantaa tai hidastaa taudin etenemistä, vaan vaikuttaa muihin seikkoihin, jotta tauti olisi paremmin hallittavissa. Alzheimerin taudissa muistilääkkeiden käyttö on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Mikä lopultakin ratkaisee, on lääkeaineiden yhteisvaikutus, ja potilaan yksilöllinen reagointi. Moni Alzheimerpotilaan omainen on saanut havaita, että muistilääkkeen lopettaminen on kuin ihmeen kautta palauttanut sairaan jälleen elävien kirjoihin, vaikka tämä on ollut jo menehtymässä.

Terveydenhoidossa on vieraannuttu siitä, mihin lääkeaineet tosiasiassa potilaat johtavat, ja kuinka paljon nuo heikentävät dementoituneiden muistia. Verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden haitoista niin ikään on puhuttu todella vähän. Verenpainetta saatetaan alentaa useammallakin lääkkeellä, ja kun nesteet kertyvät, uudella lääkkeellä uskotaan tämänkin onnettomuuden vielä korjaantuvan.

Kolesterolilääkkeiden yhteydestä muistin heikkenemiseen on niin ikään puhuttu jo pitkään. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että kolesterolilääkettäkin harva ainoana lääkkeenään käyttää, ja kun lisänä on usein moni muukin lääke, lopputulosta on mahdotonta etukäteen arvioida, vaikka pohjana olisivat vuosikymmenten tieteelliset saavutukset. Hyödyt ylittävät haitat mantra ei estä sitä, että myös haitat kumuloituvat kaiken aikaa. Usein kuulee sanottavan, että lääkärit kyllä tietävät, mitä lääkeaineiden yhteisvaikutukset potilaissa saavat aikaan. Mikäli näin on, heidän täytyy omata vähintäänkin yliluonnolliset voimat. Lääkevieroitus kylläkin saa ihmeitä aikaan, jos vieroitus osataan asianmukaisesti tehdä, ja potilaalla tähän urakkaan vielä voimavarojakin löytyy.

Lääkkeen voiman pitäisi olla siinä, että sen tulisi elvyttää sairastunut elin uudelleen tasapainoon, minkä jälkeen lääke on tehnyt tehtävänsä, ja sen voi lopettaa. Jos verenpaine alennetaan väkisin alas elimistön muista toiminnoista piittaamatta, kuten esim entsyymien tuotannosta, voi olla varma, että tulevaisuudessa lääkeaineet eivät vähene, vaan tasaisesti lisääntyvät, ja yhä useammat elintoiminnot päätyvät epäjärjestykseen. Aivojen toiminta ei myöskään ole muista elintoiminnoista erillinen saareke, joka häiriintymättä kestäisi mitä vain. Kullakin ihmisellä ovat lisäksi omat heikot ja vahvat puolensa, joten toisen sietokyky ei paljoakaan kerro siitä, kuinka itsellä noiden lääkkeiden kanssa tulee käymään.

Alzheimerin tautiin ei ole parannusta, mutta tästä huolimatta sitä on yritetty hallita lukuisilla voimakkailla keskushermostoon erittäin haitallisesti vaikuttavilla lääkeaineilla, jotka erityisesti muistin suhteen on todettu kohtalokkaiksi. Hoidollisten tavoitteiden vuoksi muistisairaiden tainnuttamisesta on joka tapauksessa tullut arkipäivää.

Fyysisiltä sairauksilta on koetettu välttyä jo ennalta rokottein, ja nyt pään alueen ongelmat ovat vallanneet niin vanhukset kuin nuorisonkin. Edelleen on luotettu aineen voimaan, ja niinpä lukuisin mieliala-, masennus-, bentsodiatsepiini-, neurolepti- ja epilepsialääkityksin tästäkin kaaoksesta on uskottu pääsevän yli. Ensin lääkettä on kokeiltu yhteen sairauteen, sitten toiseen ja lopuksi mihin vain. Jossain vaiheessa lääkkeen tarkoitus on päässyt kokonaisvaltaisesti unohtumaan, ja tätä hintaa tullaan vielä pitkään maksamaan. Rokotteilla on koetettu hallita tulevaisuutta, ja nyt sekin on saatu kokea, mihin tuo on johtanut.

Puhdasta verta ei ole nykyään paljoa maailmassa, katsoin erästä tv ohjelmaa. Monet sairaudet johtuvat ihmisten kehittämistä tuotteista ex keittiöissä.

Kyllä tutkimukset etenevät myöskin tosin taitaa luonto (elämä) olla vähän edellä kaikessa.

Uusia lääkkeitä olen saanut ja moni tauti on ollut ja kai olee on turhaa murehtia. Uusissa on vain se että hinnat alkavat olla korkeita.

Kiitos hyvistä vastauksista.

Biologisesti ajatellen ihmisellä riittää, että hän onnistuu lisääntymään eli saamaan lapsia. Sen jälkeen puhkeavat sairaudet eivät vaikuta lisääntymismenestykseen eli ovat evoluution kannalta merkityksettömiä. Nykyinen eliniän ennuste on melkein kaksinkertainen sadan vuoden takaiseen verrattuna. Sitä ennen oli tiukka ennakkokarsinta: puolet alle viisivuotiaista kuoli, yleensä infektiotauteihin. Eli vahvimmat jäivät eloon ja jatkamaan sukua. Nykyään mitään ennakkokarsintoja ei ole. Uskon sen edesauttavan monien sairauksien kehittymistä. Olemme elossa rokotteiden ja antibioottien ansiosta, emme siksi, että olemme riittävän hyviä. Ihmekkös siis, että yhä useampi saa yhä herkemmin esim. diabeteksen (ja diabeetikoillakin dementiariski, kuten moni muukin sairausriski) on keskimääräistä suurempi.

Maailmalla on kokeiltu monenlaisia Alzheimer-hoitoja. Esim. nenään suihkutettavaa insuliinia ja sydämen tahdistimen tapaista aivojen tahdistinta. Meillä on tarjolla ne hoidot, mitä sattuu olemaan. Monia sairauden todennäköisyyksiä voi vähentää myös omalla käytöksellään: ei huumeita, alkoholia, tupakkaa, perusterve ruokavalio, riittävästi liikuntaa, unta ja sosiaalisia suhteita. Silti jossain vaiheessa jokainen sairastuu ja kuolee. Ikuista nuoruuden ja terveyden eliksiiriä ei ole. Ainoastaan todennäköisyyksiin voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Ja tilastot ovat eri asia kuin yksilön elämä. Yksittäisistä ihmisistä ei voi vetää mitään yleisiä johtopäätöksiä. Yksittäisessä ihmisessä on niin monta muuttujaa geneettiset erot mukaan lukien, ettei kukaan voi varmuudella sanoa, mikä johtui mistäkin.

Oisko tosta jutusta apua?

https://suomenseniorihoiva.fi/tietopankki/muistisairaudet/alzheimerin-tauti-ja-taudin-oireet/

Toisaalta se on niin koomista ja surullistakin että vaikka kuinka tutkitaan ja hutkitaan niin mitään konsensusta taudin syystä tai hoidostakaan ei saada. Teorioita vaan tulee lisää. Tämä pätee muihinkin sairauksiin.

"Mitkä syyt ja mistä

Alzheimerin tauti johtuu? Mikäli syyt tiedetään,niin silloin voidaan kehitellä lääke, joka oikeesti parantaa tuon sairauden."

Tuossa https://goo.gl/7TkUfA jotain pohdintaa.

Onko näillä sukulaisillasi amalgaamipaikkoja hampaissaan?