Filosofien ei tulisi miettiä hakkerietiikkaa, vaan esim. tekoälyn filosofiaa.
Tekoäly on todellisuudessa ja eritoten tulevaisuudessa tärkeä filosofinen kysymys.
Tekoäly on tilastomatematiikkaa. Ei-parametrista ja semi-parametrista sellaista. Tämä mahdollistaa, että kone voi oppia, usein paremmin kuin ihminen.
Tekoäly on luonteeltaan joustavaa ajattelua – toisin kuin ihmisajattelu keskimäärin, kaavoihin jumittunutta, ideologista, mustavalkoista ajattelua.
Korvaako tekoälyä ihmisen – todennäköisesti monin osin. Tekoäly päihittää ihmisen jo monessa asiassa ja tulevaisuudessa lähes kaikessa, paitsi luovassa älykkyydessä.
Mitä tekoäly siis tieteellisestii on? Vastasin itse asiassa jo siihen.
Mutta laajemmin kuinka tekoäly muuttaa yhteiskuntaa – tämä on filosofisesti tärkeä kysymys.
Ja mitä tekoäly on filosofisesti? Ei aivoja, ei tietoisuutta, mutta silti loistavaa ajattelua - tekoälyltä,
Mitä on tekoäly filosofisesti?
21
376
Vastaukset
- kerrorohkeastivain
Tärkeämpi vastaus olisi saada tähän kysymykseen: Minkä takia Sinä olet noin tyhmä ihminen?
- Kerro nyt vain syitä että miksi olet niin tyhmä`?- löysäpäisyydestäsi
Kerro millä kriteerillä olen tyhmä?
Vaikuttaa aika tyhmältä haukkua ihmistä tyhmäksi kun pitäisi puhua itse asiasta.
Voin toki keskustella kanssasi kumpi meistä on se tyhmempi osapuoli. Käy toki hyvin.
En ymmärä miten kysymykseni "Mitä tekoäly on filosisesti on" on tyhmä kysymys. Haluaisin toki perusteluja - jos siis mätämielisyydessäni osaat vastauksen antaa.
- totuusesiinjo
Tekoäly on aina vain 1 1 eikä sen enempää. Laskutehtäviä vaan tehdään melko paljon sekunnissa.
Tunteetkin lienee mahdollista opettaa matematiikan avulla. Vähän kylmään se on, mutta niin on moni ihminenkin eikä tuosta toimintatavasta poikkea. "Mutta laajemmin kuinka tekoäly muuttaa yhteiskuntaa – tämä on filosofisesti tärkeä kysymys."
Pitää kysyä tekoälyltä.- tietva
Tekoäly on ohjelman sisälle ladattua ns. ålykkyyttä tai tietoisuutta.
Kokemus( olemassaolosta ) syntyy kuitenkin siitä että tiedostaa kokevansa "minä" -muodossa, eli olevansa saamassa tai työstämässä infoa .
mielikuvitus tai suunnittelu samoin olisi tekoälylle mahdotonta koska se ei osaisi ajatella huomista suhteessa tähän hetkeen, koska tietoisuus vaatii esim. ajantajua.
Vaikka tekoälyllä varustettu robotti ohjelmoitaisiin "suunnittelemaan", se ei kuitenkaan voisi tietää m i t ä suunnittelu on, koska "tapahtumaprosessin"(nyt- huomenna ?.. ja..sitten ..) hahmottaminen vaatisi minuutta. (persoonallista olemassaoloa) Tässä mielessä robotti ei voisi myöskään tehdä vastuullisia ratkaisuja.
(tietoisuus itsessään on tieteellinen mysteeri, jota ei ole pystytty selvittämään..)- avteit
..tekoälyn "ohjelma" törmää viimeistään valinnanvapauteen(samaan mihin homo sapiens)
Ilman tahdonvapautta ja ilman tietoista valintaa erilaiset variaatiot tietoisuudesta (ihminen, eläin, robotti ) olisivat mahdottomia erottaa toisistaan, koska ainoastaan itseään ja ympäristöään hahmottava pystyy tajuamaan eri vaihtoehtojen eroja so. valitsemaan niiden välillä..
- Altocumulus
ATK:lle asetellaan milloin minkinlaisia kriteerejä, minkä tuloksena jotain prosessia sanotaan tekoälyksi ja toista vain sovellukseksi, hakkeroinniksi tai kaupalliseksi mediahäiriköinniksi tai (esim.) kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän kaappaukseksi.
Jo atk:m lapsuusvuosina Turing tokaisi tekoälyn kriteeriksi sen, erottaako ihmisjoukko koneen vasteen ihmisen vasteesta, jne. saaden asenteet pikemminkin markkina- ja kilpailuhenkisiksi kuin analyyttisiksi.
Tietoisuus voi olla mysteeri hokemana, mutta lakkaa olemasta sitä, kun tarkennetaan, että olion tieoituus jostakin (minä sinä hän tämä tuo se ..) toimii, kun sen hermoverkko toimii tilanneinformaatiota analysoiden, tallettaen, toimintaa suunnitellen ja kontrolloiden. Mitä tällöin puuttuu tietoisuuden selityksestä tai "filosofiasta"?- filox
Vielä ei ymmärretä miten tietoisuus toimii ..yksilön kannalta. esim. ryhmien , joukkojen, tai muun informaation suhteen.
Eli tiedostavan yksilön (olion ) suhde ulkomaailmaan.. (miten todellisuus hahmotetaan ) on se kysymysmerkki.
Toinen olio ei esimerkiksi tarkalleen tiedä miten muut "oliot" kokevat tietoisuuuden..(sen subjektin omaisuuden vuoksi.. )
Tietoisuutta voidan analysoida , mutta sen vaihtelu tuo omat haasteet.
Yksi teoria on ns. subventaalinen henkilökohtainen malli, jossa yksilön "hermoverkko" yhdessä muiden "verkkojen" kanssa loisi "massatietoisuuden"..(osana sitä )..jonka kautta jokainen "siivilöi" itselleen sopivimman mallituksen.
Eli ihmisen tietoisuuden kokemus syntyisi vuorovaikutuksessa muiden kanssa , mutta myös henkilökohtaisen kokemuksen kautta .
Tietoisuus tutkisi tällöin sisäisen ja ulkoisen informaation eroja.
Sitä miten muodostuvat erilaiset tavat ja säädöt.
(.. miten ja miksi valitsen niinkuin valitsen )
Sen lisäksi tietoisuus tutkisi myös omaa ajatteluaan (itsekritiikki )
.. eli putkiaivo- ajattelu tai "naisen logiikka" menisi harkintaan..
filosofisesti: "ajattelen, siis olen" - Altocumulus
Ei ole kovin korkeatasoista filosofiaa siirtyä tietoisuuden mekanismin esittämisen jälkeen naarisemaan, että ei muka tiedetä, mitä toinen tietää.
Toinen tietää, minkä on aikaisemmin oppinut - tai miunkä oppiomastaan muistaa. Tämön saa tietää, kun kysyy tältä. Tai tekee asiasta tutkimuksen.
Tuollainen taivastelu ei kuulu ainakaan lukion käyneelle. - kiikkustuolista
filox kirjoitti:
Vielä ei ymmärretä miten tietoisuus toimii ..yksilön kannalta. esim. ryhmien , joukkojen, tai muun informaation suhteen.
Eli tiedostavan yksilön (olion ) suhde ulkomaailmaan.. (miten todellisuus hahmotetaan ) on se kysymysmerkki.
Toinen olio ei esimerkiksi tarkalleen tiedä miten muut "oliot" kokevat tietoisuuuden..(sen subjektin omaisuuden vuoksi.. )
Tietoisuutta voidan analysoida , mutta sen vaihtelu tuo omat haasteet.
Yksi teoria on ns. subventaalinen henkilökohtainen malli, jossa yksilön "hermoverkko" yhdessä muiden "verkkojen" kanssa loisi "massatietoisuuden"..(osana sitä )..jonka kautta jokainen "siivilöi" itselleen sopivimman mallituksen.
Eli ihmisen tietoisuuden kokemus syntyisi vuorovaikutuksessa muiden kanssa , mutta myös henkilökohtaisen kokemuksen kautta .
Tietoisuus tutkisi tällöin sisäisen ja ulkoisen informaation eroja.
Sitä miten muodostuvat erilaiset tavat ja säädöt.
(.. miten ja miksi valitsen niinkuin valitsen )
Sen lisäksi tietoisuus tutkisi myös omaa ajatteluaan (itsekritiikki )
.. eli putkiaivo- ajattelu tai "naisen logiikka" menisi harkintaan..
filosofisesti: "ajattelen, siis olen"Tietoisuus toimii intentionaalisesti, eli tietoisuus on tietoisuutta jostakin. Jos tuota "jotakin " ei ole valmiina, tietoisuuden on se rakennettava.
Kirjoittaja viittaa ongelmaan nimeltä "toiset mielet". Ongelman lähde on siinä, että koska kaikki aistihavainnot tulevat pelkästään oman mieleni kautta, niin toisten mielten olemassa olosta ei ole täyttä varmuutta. Tietenkin toinen persoona voi vakuuttaa olevansa olemassa mielellisenä olentona, mutta koska en pääse millään keinolla aistimaan tuota seikkaa hänen oman mielensä kautta, se jää todistamatta. Näin ollen toinen mieli joutuu todistamaan itse itsensä, mikä todisteena ei ole kovinkaan vakuuttava. Kyse on silloinkin vain omien aistieni tuottamasta vastauksesta tuon toisen mielen esittämään ilmaisuun. Tämä puolestaan johtaa helposti ajatukseen, että maailma olisikin rakentunut juuri minulle sellaisena, kuin sen koen aistieni välityksellä.
Descartesin substanssidualismi kertoo vain yhden osatotuuden mieleen liittyvästä problematiikasta. Mielenteoriana se ei ole kovinkaan vakuuttava. - filox
Juuri tuohon suuntaan tarkoitin, että ei ole varmaa tietoa kuin omasta tietoisuudesta (jos siitäkään.. ) vitsi , vitsi (juurihan ajattelin.. ) mutta juuri tuo, että ei voi olla varmuutta toisten mielistä - vaikutus (koska ei voi tietää, vaikuttaa siihen mitä tekee sillä että ei tiedä ?)
(psygologisesti ihmiset viestittävät eri tavoilla .. informaatiosta ei ole puutetta , mutta jää varaa tulkinnalle )
Ajattelu ja tietoisuus olisi siis olemassa suhteessa siihen havaintoon että huomaa olevansa havainnoimassa (subjektina ) mutta myös havainnoimassa "ulkopuolisena" kuin ilman minuutta tai oletuksia siitä. (millainen olio olen ,tai millaisia muut oliot ovat )
Psygologia jättää tuon olio-sanan pois ja puhuu vain ihmismielen psyykisistä ilmiöistä , eli lähestymiskulma on vähän eri kuin filosofiassa.
Mutta kuka on käskenyt niitä toimimaan vain omista poteroistaan
Luulisi psygologin tietävän jotain myös filosofiasta. - filox
btv. täällä netissä jossain palstoilla tapaa joskus erikoisia versioita siitä, miten tulkitaan silloin kun informatuuni on vaan textinvaraista, ja sitten "keskustellaan" ja tulkitaan vaikka ei ole tietoa kenen kanssa keskustellaan /: malliesimerkki tietoisuuden nerokkaasta toiminnasta ..
tai pitäisikö sanoa toimimattomuudesta. ? /:.
- kiikkustuolista
Yleisön suhtautuminen tekoälyyn ja ylipäänsä tietotekniikkaan on antroposentristä ja jopa uskonnonomaista. Keskustelu tietotekniikasta sisältää villejä ja mielikuvituksellisia metafyysisiä fantasioita. Keskiverto ihminen pelkää tekoälyn ja ylipäänsä keinotodellisuuden korvaavan ihmisen.
Tekoäly on kuitenkin vain yksi työkalu muiden työkalujen joukossa. Tekoäly ei korvaa ihmisen älyä, vaan lisää sitä. Liioin tekoäly, robotiikka yms. eivät korvaa ihmisen tietoisuutta, vaan lisäävät ja laajentavat sitä.
On myös hyvä pitää mielessä olemisen perustyypit. kuten "oleva itselleen" ja "oleva itsessään". Edellinen merkitsee sitä, että subjektin olemus, kuten vaikkapa ihmisellä, seuraa olemista. Vastaavasti jälkimmäinen, eli "oleva itsessään", olemus, kuten esimerkiksi tekoälyn kohdalla, edeltää sen olemista. Siinä pähkinän kuoressa myötäsyntyisen ja keinotekoisen ero.- robbs
Onneksi tekoäly tai robotiikka ei korvaisi ihmisen tietoisuutta, eikä älyä, vaan lisäisi niitä .
Toivottavasti robottiohjelmaan kuuluu myös anturi joka mittaa " milloin lisääntyvä äly", ja "lisääntyvä tietoisuus" muuttuvat mahdollisesti korvaaviksi ominaisuuksiksi ?
Mutta ihmisellä ei ole sitä vaaraa, koska aina voi sanoa robotille : "sori, mutta liika on liikaa"..
Ainakin pitäisi olla hätänappi jota painaa, jos vaikka olisi "sotaohjelma päällä" ja robotti päättäis tehdä jotain mikä tuntuis turhan paksulta.
Tai valitsis karaokessa jotain ulkomaista hömppää tai jatsia.. - kliffat
Mut se vois olla kyl tosi hyvä esim mulla paksukaisella et laittais vaan laidutusohjelman päälle "kävele jääkaapin ja pakastimen ohi" vaikka kuukaudex ..vois olla kyl aika kamalaa ku omat sukat vetäis koko ajan jääkaappia kohti.
Pitäisi siis olla ohjelma joka hillitsee nälän ja herkkujen himoa.
Sama sopisi mihin tahansa riippuvuuteen.. kliffaa ! (: - uskotaiälä_
Kannattaa lukea tämä sivusto, jossa lyhyesti tulee esiin mistä tekoälyssä on nyt kyse:
https://en.wikipedia.org/wiki/DeepMind
Tekoäly on siis pohjimmiltaan keinotekoisia hermoverkkoja eli nk. neuroverkkoja, jotka edustavat joustavaa, epälineaarista, epävarmaa ajattelua.
Ihmisen ajattelua on jäykkää, lineaarista ja varmaa.
Voi hyvin olla että tekoäly päihittää tulevaisuudessa ihmisen lähes kaikessa. Lähitulevaisuudessa esim. kaikki lääkärin diagnoosit hoituvat tekoälyllä. Jne. - kiikkustuolista
Se, päihittääkö tekoäly joskus ihmisen, on hieman samaa kuin pohtisi, päihittääkö auto, pölynimuri tai vasara ihmisen. Tekoälyn kohdalla kyse on työkalusta, eli käden, tai tässä tapauksessa inhimillisen älyn jatkeesta. Kun inhimilliseen subjektiin liitettyä käsitteistöä käytetään teknisten laitteistojen kuvauksissa, niin suttahan siitä syntyy. Tekoälyä tulisikin verrata oman kategoriansa laitteisiin käyttäen kuvauksissa siihen sopivaa käsitteistöä.
- tekoälystä
kiikkustuolista kirjoitti:
Se, päihittääkö tekoäly joskus ihmisen, on hieman samaa kuin pohtisi, päihittääkö auto, pölynimuri tai vasara ihmisen. Tekoälyn kohdalla kyse on työkalusta, eli käden, tai tässä tapauksessa inhimillisen älyn jatkeesta. Kun inhimilliseen subjektiin liitettyä käsitteistöä käytetään teknisten laitteistojen kuvauksissa, niin suttahan siitä syntyy. Tekoälyä tulisikin verrata oman kategoriansa laitteisiin käyttäen kuvauksissa siihen sopivaa käsitteistöä.
Perusauto, pölynimuri tai vasara ei osaa ajatella, mutta tekoäly osaa. Sen takia tekoälyä voidaan verrata ihmisälyyn ja -osaamiseen.
Tekoälyn kohdalla on kyse keinoälystä, jolla on tarkoitus jäljitellä ihmisälyä. Standardiauton, pölynimurin tai vasaran tarkoitus ei ole jäljitellä ihmisälyä.
PS: Tekoälyä faktisesti päihittää ihmisen eräissä älykkyyttä vaativissa tehtävissä. - btv
Tekoälyn liitännäiset on myös yksi kysymys. Miten tekoäly mahdollisesti vaikuttaa psyykeeseen, ja persoonallisuuteen. Tiedetäänhän mm. erilaisten lääkkeitten vaikutus.
Esimerkiksi ihon alle laitettava implantti voisi olla kytköksissä melkein mihin tahansa käyttöjärjestelmään ..( hallinnoitavaan tietotekniikkaan )
Lisäksi implantit voivat olla sellaisia, että ne kiinnittyessään solukkoon , eivätkä ole enää niin vain irrotettavissa .
Että kyllä tässä on myös eettiset kysymykset vastassa, jos käyttöjärjestelmän herra x saa vaikuttaa siihen, mitä neiti y mahd. tekee. - btw
btv kirjoitti:
Tekoälyn liitännäiset on myös yksi kysymys. Miten tekoäly mahdollisesti vaikuttaa psyykeeseen, ja persoonallisuuteen. Tiedetäänhän mm. erilaisten lääkkeitten vaikutus.
Esimerkiksi ihon alle laitettava implantti voisi olla kytköksissä melkein mihin tahansa käyttöjärjestelmään ..( hallinnoitavaan tietotekniikkaan )
Lisäksi implantit voivat olla sellaisia, että ne kiinnittyessään solukkoon , eivätkä ole enää niin vain irrotettavissa .
Että kyllä tässä on myös eettiset kysymykset vastassa, jos käyttöjärjestelmän herra x saa vaikuttaa siihen, mitä neiti y mahd. tekee.Tuskin eettisiä kysymyksiä tosiasiassa paljon mietitään, koska armeija haluaa kuitenkin käyttöön itseohjautuvat tappajarobotit. Niille on paljon käyttöä nykymaailmassa.
- kiikkustuolista
tekoälystä kirjoitti:
Perusauto, pölynimuri tai vasara ei osaa ajatella, mutta tekoäly osaa. Sen takia tekoälyä voidaan verrata ihmisälyyn ja -osaamiseen.
Tekoälyn kohdalla on kyse keinoälystä, jolla on tarkoitus jäljitellä ihmisälyä. Standardiauton, pölynimurin tai vasaran tarkoitus ei ole jäljitellä ihmisälyä.
PS: Tekoälyä faktisesti päihittää ihmisen eräissä älykkyyttä vaativissa tehtävissä.Mutta vain JÄLJITELLÄ inhimillistä ajattelua. Se on aivan eri asia, kuin korvata ihmisajattelu. Aivan samoin kuin muitakin työkaluja, tekoälyäkin voidaan käyttää väärin. Eräs sellainen on juuri ihmisen korvaaminen esimerkiksi vallankäytöllisessä merkityksessä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 575500
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233517Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281642Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2051604- 761076
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261058Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49907Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259836Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.71809Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35798