Erityisesti ne maat, jotka maksavat EU:lle enemmän rahaa kuin unionista saavat, pitävät komission budjettiesitystä liian isona, tähän joukkoon kuuluu myös Suomi.
Suomi maksaa nykyisin EU:lle noin 500 miljoonaa euroa enemmän kuin saa takaisin. Jatkossa Suomen rahallinen menetys saattaa nousta arviolta kymmenellä prosentilla, tosin lopputulokseen vaikuttaa se, paljonko Suomi saa tulevissa budjettineuvotteluissa väännettyä tukirahoja takaisin.
Sipilän (kesk) hallituksen linjana on kuitenkin ryhtyä budjettineuvotteluihin, ennen kuin aletaan kovaan ääneen haukkua ja vastustaa koko esitystä.
Tätä voi pitää hyvänä linjana, varsinkin kun Suomi on saanut budjettiesitykseen lukuisia toivomiaan painotuksia ja uudistuksia, jotka liittyvät muun muassa puolustukseen, tutkimukseen, oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamiseen, innovaatioihin, koulutukseen, digitalisaatioon sekä rajavalvontaan.
Nämä painotukset ovat pienelle Venäjän naapurissa olevalle ja korkeaan osaamiseen nojaavalle vientimaalle tärkeitä.
Tässä valossa hallituspuolue sinisten kaksien rattaiden linja vaikuttaa oudolta: puolue tukee kyllä hallituksessa Suomen linjaa, mutta julkisuudessa siniset messuaa Suomen ”kansalliseen etuun liittyen” EU-budjetin leikkausvaateista ja aikoo tehdä EU-vastaisuudesta tulevien eduskuntavaalien teeman.
Suomi maksaa nykyisin EU:lle noin 500 miljoonaa euroa enemmän kuin saa takaisin. Jatkossa Suomen rahallinen menetys saattaa nousta arviolta kymmenellä prosentilla, tosin lopputulokseen vaikuttaa se, paljonko Suomi saa tulevissa budjettineuvotteluissa väännettyä tukirahoja takaisin.
Sipilän (kesk) hallituksen linjana on kuitenkin ryhtyä budjettineuvotteluihin, ennen kuin aletaan kovaan ääneen haukkua ja vastustaa koko esitystä.
Tätä voi pitää hyvänä linjana, varsinkin kun Suomi on saanut budjettiesitykseen lukuisia toivomiaan painotuksia ja uudistuksia, jotka liittyvät muun muassa puolustukseen, tutkimukseen, oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamiseen, innovaatioihin, koulutukseen, digitalisaatioon sekä rajavalvontaan.
Nämä painotukset ovat pienelle Venäjän naapurissa olevalle ja korkeaan osaamiseen nojaavalle vientimaalle tärkeitä.
Tässä valossa hallituspuolue sinisten kaksien rattaiden linja vaikuttaa oudolta: puolue tukee kyllä hallituksessa Suomen linjaa, mutta julkisuudessa siniset messuaa Suomen ”kansalliseen etuun liittyen” EU-budjetin leikkausvaateista ja aikoo tehdä EU-vastaisuudesta tulevien eduskuntavaalien teeman.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikä lopulta on sinistenkin peräänkuuluttama Suomen kansallinen etu EU:hun liittyen?
Kun presidentti Mauno Koivisto aikanaan pohdiskeli Euroopan yhteisön jäsenyyttä, painoivat vaakakupissa plussana talous ja turvallisuus, ja yhä edelleen voi sanoa, etteivät nämä teemat ole vuosien saatossa muuttuneet mihinkään.
Jos Koiviston aikaan elettiin maailmanpolitiikassa turbulenttia vaihetta muun muassa Neuvostoliiton romahdettua, myös nyt koko kansainvälinen järjestelmä elää merkittävää murroskautta, joka liittyy niin talouteen, teknologiaan, arvoihin kuin turvallisuuteenkin.
Suurten murrosten maailmassa pieni maa ei pärjää pelkällä lyhytnäköisellä omaan napaan tuijottelulla, siksi Suomen kannattaa olla aktiivinen ja rakentava EU-politiikassaan.
Voi sanoa, että niin sisämarkkinoilla, kauppapolitiikassa, EU:n budjetin uudistamisessa kuin oikeusvaltiokysymyksissäkin Euroopan kokonaisetu ja menestys ovat pitkällä tähtäimellä myös Suomen etu.
Jäsenmaat ovat kapinassa, kun Brysselin politbyroo yrittää lisätä Euvostoliiton budjettia, VAIKKA toiseksi suurin nettomaksaja UK poistuu sitä rahoittamasta!
Kyseessä on komission ehdotus usean vuoden budjettiraamiksi.
Seuraavaksi sen ottavat käsittelyynsä talous- ja valtiovarainministerit.
Lisäys on melko vähäinen, mutta halukkaat maksumiehet yhtä vähissä.