aluetta aikavälillä 6.44-3.45 verrattuna siihen mitä N-liitto valtasi ainakin kaksi kertaa vahvemmilta saksalaisjoukoilta. Lännellä alkoi sota sujua vasta maaliskuun -45 jälkeen kun saksalaiset lännessä lähes lopettivat sotimisen ja siirsivät parhaat joukkonsa itärintamalle.
Miten näin kävi vaikka lännen ilmavoimat olivat voimaltaan monikymmenkertaiset N-liiton ilmavoimiin nähden. N-liitto jyräsi kesäkuun -44 jälkeen maaliskuuhun -45 mennessä valtavat alueet tuottaen Wehrmachtille tähtitieteelliset tappiot läpi talven edettyään. Länsi kävi tuona talvena pikkusotaa itärintaman jättisotaan verrattuna. Kertoo Puna-armeijan järisyttävästä voimasta ja sodankäyntikyvystä länteen verrattuna.
Miten näin kävi vaikka lännen ilmavoimat olivat voimaltaan monikymmenkertaiset N-liiton ilmavoimiin nähden. N-liitto jyräsi kesäkuun -44 jälkeen maaliskuuhun -45 mennessä valtavat alueet tuottaen Wehrmachtille tähtitieteelliset tappiot läpi talven edettyään. Länsi kävi tuona talvena pikkusotaa itärintaman jättisotaan verrattuna. Kertoo Puna-armeijan järisyttävästä voimasta ja sodankäyntikyvystä länteen verrattuna.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Ja siksi venäläiset hävisivätkin sodan tappiolukujen mukaan 7:1.
Venäläisillä tai ainakin sen mädällä johdolla on ollut ja on yhä käsittämätön tarve tehdä valloituksia ja alistaa maita ja kansoja sen sijaan että laittaisi omaa takapihaansa kuntoon.
Itäsaksa jäi pieneksi koska saksalaiset älysivät sen verran omaa parastaan että antautuivat mieluummin länsivalloille kuin venäjän raiskaajaarmeijalle.
Itä-Saksa eli NL;n mihitysvyöhyke oli sovittu Jaltalla ja itse asiassa amerikkalaiset joukot, jotka olivat edenneet sen alueelle helposti saksalaisten lakattua tekemästä vastarintaa, vetäytyivät pois sovitun rajan taakse.
Niin ollen saksalaisten toiminnalla ei ollut yhtään mitään vaikutusta Itä-Saksan kokoon.
"...aluetta aikavälillä 6.44-3.45 verrattuna siihen mitä N-liitto valtasi ainakin kaksi kertaa vahvemmilta saksalaisjoukoilta. "
Toisaalta länsiliittoutuneet valtasivat merkittävän osan noista aluevoitoista joukoilla, jotka eivät olleet pelkästään pienemmät kuin NL:n vaan myös pienemmät kuin Saksan Länsiarmeijan. Suurin yksittäinen aluevoitto Normandian läpimurron jälkeen itseasiassa oli noin 40 liittoutuneiden divisioonan tyrmäysvoitto Saksan joukoista, jotka käsittivät noin 70 divisioonaa. Samanlaista ei tapahtunut eikä olisi voinut tapahtua itärintamalla ;)
"Lännellä alkoi sota sujua vasta maaliskuun -45 jälkeen kun saksalaiset lännessä lähes lopettivat sotimisen ja siirsivät parhaat joukkonsa itärintamalle."
No, oikeastaan tuohon aikaan ei ollut enää mitään siirtoja Länsiarmeijasta ja sen vahvuus ainakin teoriassa jopa hetkellisesti nousi lopullisen Täydennysarmeijan liikekannallepanon seurauksena. Muissa uutisissa, saksalaiset "lopettivat taistelun" hyvin samalla tavalla kuin he "lopettivat" elokuussa -44; heidän vahvin voimakeskittymänsä jäi saarroksiin ;)
------otka eivät olleet pelkästään pienemmät kuin NL:n vaan myös pienemmät kuin Saksan Länsiarmeijan. -----
Elä höpötä. Jo melko varhaisessa vaiheessa länsivalloilla oli Normandian sillanpäässä yli 2 milj. miestä. Väitätkö Saksan länsiarmeijan olleen muka tätä suuremman. Ei vaan ollut.
-------Suurin yksittäinen aluevoitto Normandian läpimurron jälkeen itseasiassa oli noin 40 liittoutuneiden divisioonan tyrmäysvoitto Saksan joukoista, jotka käsittivät noin 70 divisioonaa----
Oletko noin tietämätön todellakin, eipä uskoisi. Saksan divisioonat olivat vajaavahvuisia, jotkut vain numero paperilla. Jenkin divisioona oli yleensä 20 000 miestä eli vastasi saksalaista silloista armeijakuntaa. Saksalla oli alivoima kaiken aikaa, varsinkin aseistuksessa ja eritoten ilmavoimissa.
"Elä höpötä."
En, vaan jätän, kuten tähänkin asti, sen homman kaltaisillesi trolleille ;)
"Jo melko varhaisessa vaiheessa länsivalloilla oli Normandian sillanpäässä yli 2 milj. miestä."
Kuten aikaisemmila kerroilla on huomautettu, "varhaisessa vaiheessa", eli läpimurron käynnistyessä, liittoutuneilla oli sillanpäässä vajaa puolitoista miljoonaa, joita vastaan Saksan Länsiarmeijalla oli vajaa kaksi miljoonaa ;)
"Väitätkö Saksan länsiarmeijan olleen muka tätä suuremman."
En vaan olet vetänyt lukusi takalistostasi, kuten tavallista ;)
"Saksan divisioonat olivat vajaavahvuisia, jotkut vain numero paperilla."
Mitkä niistä? Ainoat vajaavahvuiset divisioonat olivat ne, jotka oli tehty sellaisiksi ennen läpimurron alkua liittotuneiden toimesta ;)
"Jenkin divisioona oli yleensä 20 000 miestä..."
Yksikään yhdysvaltalainen divisioona ei ollut tuon vahvuinen; jv-divisioona karkeasti vastasi saksalaista liikkuvaa divisioonaa ja panssaridivisioona puolestaan oli vieläkin pienempi ja vain noin 2/3 saksalaisesta vastineesta. Tuollaisiin vahvuuksin ylsivät oikeastaan vain saksalaisten SS-panssaridivisioonat ;)
"...20 000 miestä eli vastasi saksalaista silloista armeijakuntaa."
Eli saksalaisilla oli siis väitetysti pelkästään SS-divisioonien muodossa viiden panssariarmeijakunnan voimat käytössä, mutta he eivät pärjänneet ;)
"Saksalla oli alivoima kaiken aikaa, varsinkin aseistuksessa ja eritoten ilmavoimissa."
Jos saksalaisilla olikin alivoima lentokoneiden ja panssareiden kokonaismääärässä, heillä ei taatusti ollut sellaista taisteluyksiköiden ja tykistön määrässä. Jos sen sijaan yrität vääntää liittoutuneille "syntiä" näiden saavuttamasta paikallisesta ylivoimasta, niin informoin sinua mielelläni, että paljon ylistetyn saksalaisen salamasodan suurimmat voitot olivat perustuneet juuri siihen ;)
Stallari: "Länsi valtasi lopultakin aika vähän Saksalta aluetta aikavälillä 6.44-3.45 verrattuna siihen mitä N-liitto valtasi ainakin kaksi kertaa vahvemmilta saksalaisjoukoilta."
Järjetön vertailu. Itärintaman sotaa käytiin monin verroin länttä laajemmilla alueilla. Totta kai hyökkääjä sai sen mukaisesti vallattua maata.
Puna-armeijan miesylivoima oli noin kolminkertainen ja painopisteissä kymmenkertainen.
Materiaaliylivoima oli suunnaton.
" Lännellä alkoi sota sujua vasta maaliskuun -45 jälkeen kun saksalaiset lännessä lähes lopettivat sotimisen ja siirsivät parhaat joukkonsa itärintamalle. "
Hölynpölyä. Saksa kärsi lopullisen tappion lännessä vuodenvaihteessa 1944-45 Ardennien taistelussa.
6. SS-Panssariarmeija siirrettiin kyllä Unkariin, mutta painopistesuunnassa Puna-armeija oli täysin ylivoimainen.
"Puna-armeija oli täysin ylivoimainen."
Sitä avaaja varmaan yritää selittääkin. Pitää paikkansa.
"Puna-armeijan miesylivoima oli painopisteissä kymmenkertainen."
Ei kai mikään rikos ja vääryys tai epäreilua sodankäyntiä vaan viisasta sodankäyntiä. Eikös juuri noin pidäkin sotia ?
Puna-armeijan teho perustui ylivoimaan ja miesten sekä materiaalin tuhlaukseen.
Turha julistella voittoja.
------Turha julistella voittoja.----
Sinullako on maailmanhistoriassa valta julistaa mikä on voitto ja mikä ei? Kun ei oo vaikka kuinka lujaa harhoissasi kuvittelisit olevan.
palstan stallarit, jotka ylistävät Puna-armeijan voittoja käsittämättä, miten ne syntyivät.
Huomenna on jälleen Voitonpäivä. Eilen Putin aloitti neljännen kauden presidenttinä. Molemmat suuria ja muistettavia päiviä.
Järjestetään keräys, että Putte saa voita pöytään.
-----materiaalin tuhlaukseen.----
Perustuiko lännen sota materiaalin säästämiseen ? Eikös sodassa materiaalia kuulukin käyttää jos sitä on. Suomella ei ollut -41 ja siksi hyökkäytettiin sotilaat päin ruskin bunkkereita ja tappiot sitten sen mukaiset.
USA.n pommitukset tehtaisiin vai alueet, Stalin uhrasi musikkaa alueisiin, koska kuvitteli milloin mitäkin kultakaivosta tai tutkimuslaitosta järjettömien uhrausten arvoiseksi.
Kummallista kitinää taas. Miten pääsee Volgalta Berliiniin valtaamatta alueita ?
Ohhos. Ketale keksi taas tän. Mikä valtaisa yllätys.
Britti ei ollut kevääseen -45 mennessä vallannut juurikaan mitään. Jopa Falaisen motin se sössi pahasti kun ei saanut parin kilometrin aukkoa tukituksi. Siitä britin reiästä karkasi kymmeniä tuhansia sakuja.
"Britti ei ollut kevääseen -45 mennessä vallannut juurikaan mitään."
Ai, mikähän ihme sitten oli sulkenut mottiin Kanaalirannikon varuskunnat ja Hollannin varuskunnan, puhumattakaan Antwerpenin, eli liittoutuneille tärkeimmän pohjoisen sataman valtaamisesta? Ilmeisesti liittoutuneet siis saivat vain vastustajan uskomaan asioiden olevan huonommin kuin mitä ne olivat, mikä sekin on aika taitavaa taktikointia ;)
Normandiasta Antwerpeniin on aika lyhyt matka verrattuna siihen miten paljon Puna-armeija eteni leveällä rintamalla.
"Normandiasta Antwerpeniin on aika lyhyt matka verrattuna siihen miten paljon Puna-armeija eteni leveällä rintamalla."
Se on myös aika lyhyt kun vertaa Alameinin ja Tunisin tai Salomonin saarten ja Okinawan väliseen etäisyyteen, mutta olisiko ollut aika hölmöä edetä Normandiasta Afrikkaan, Ukrainaan tai Tyynellemerelle hyvän sataman takia, kun kerran Antwerpenkin riitti ;)
Sota lännessä lähes päättyi syksyllä -44 koettuun Arnhemin katkeraan tappioon. Pientä oli todellakin sekä Länsi-Euroopan että Italian sota siihen suursotaan nähden mikä samaan aikaan riehui hellittämättä idässä Puna-armeijan murskatessa Wehrmachtia.
Hyvä oli lännen sitten kevään -45 koitettua tulla osingon jaolle kun Wehrmacht oli edellistalvena lähes murskattu Puna-armeijan toimesta. Sota lännessä ja Italiassa alkoi sujua kun Saksasta ei ollut enää mihinkään mutta veron maksoi N-liitto lännen vain ahnehtiessa lähes koko Saksan miehitysvyöhykkeekseen. Kevään -45 Saksa oli enää sotilaallinen varjo edellissyksyyn verrattuna Puna-armeijan hoideltua sen luovutuskuntoon.
"Sota+lännessä+lähes+päättyi+syksyllä+-44+koettuun+Arnhemin+katkeraan+tappioon."
Ketale meni taas mukkelis-makkelis, kuten hän poikkeuksetta niin hassusti aina osaa tehdä :)
++++Suunnilleen+yhtä+paljon+kuin+idässä+NL:n+epäonnistumiseen+Varsovan+edustalla++++
"Mihin ja millaiseen epäonnistumiseen viittaat ?"
Minkä erityisesti haluaisit; 3. PsAK:n tuhoutumisen, perääntymisen Varsovan sillanpäästä vai epäonnistumisen Itä-Karpaattien solien valtaamisessa? On varaa valita ;)
"Sellaista ei ollut."
Näinkö on? Aika myöhäisjättöinen korjaus NL:n omaan historiantulkintaan huomioiden heidän itsensä vedonneen juuri noihin epäonnistuttuaan Varsovan ja Slovakian kansannousujen tukemisessa ;)
"Siis enemmän kuin ??? Mihin verrattuna enemmän, Suomeenko ? "
Mitä jos vain menet takaisin ja luet sen edellisen rivin, saattaisi auttaa ;)
Ketaleen ei tarvi tehdä lisäkysymyksiä jotta kaikki tajuavat hänen olevan pihalla :)
------Mitä jos vain menet takaisin ja luet sen edellisen rivin, saattaisi auttaa ;) -----
Siinä on mukselis-makkeliksetn rivi: ""Pientä oli todellakin sekä Länsi-Euroopan että Italian sota siihen suursotaan..."
Ei vastaa kysymykseen mitä kysyttiin. Olet sinä pässi.
"Siinä on mukselis-makkeliksetn rivi: ""Pientä oli todellakin sekä Länsi-Euroopan että Italian sota siihen suursotaan..." "
Hienoa, onnistuit siis löytämään sen. Jos et olisi kehnotasoinen trolli niin saisit olla jopa ylpeä itsestäsi ;)
"Ei vastaa kysymykseen mitä kysyttiin. "
Sinulla on vielä ratkomatta se monivalintatehtävä niistä epäonnistumista, jonka jätin sinulle edellisessä:
Minkä erityisesti haluaisit; 3. PsAK:n tuhoutumisen, perääntymisen Varsovan sillanpäästä vai epäonnistumisen Itä-Karpaattien solien valtaamisessa?
Kuten mainittua, on varaa valita ;)
Kuten myös olivat kaikki talvet, länsiarmeijat eivät sotineet, Saksalle lepoaikaa. Saattoi siirtää joukkoja mielin määrin itään aina talveksi kun länsirintamalla alkoi talviloma.
on tuollainen talviloma.
Länsirintamalla tosin vietettiin vain talvi 1944-45. Sen keskeytti Saksan hyökkäys Ardenneilla, ilmeisesti juuri noilla itään viedyillä joukoilla.
Afrikassa taisteltiin vuodet ympäri aina kevääseen -43. Tosin sadekaudeksi oli operaatiot keskuytettävä, mutta ei joukkoja mihinkään viety.
Sama koski Italiaa. Talvella sotiminen oli hankalaa,koska maasto vettyi ja joet tulvivat.
Saksa ei kuitenkaan siirtänyt joukkojaan minnekään.
Eli tulit taas valehdelleeksi ja jääneeksi kiinni.
Ketale pari kuukautta pohti. Jostakin syystä en yllättynyt, että ei pitkälläkään funtsimisella lopputulos ole yhtään laadukkaampi :)
-----Afrikassa taisteltiin vuodet ympäri aina kevääseen -43. ----
Ei sitä touhua voi juurikaan taisteluksi sanoa kun verrataan mitä samoina aikoina itärintamalla tapahtui. Tehdään vääryyttä itärintamalle jos käytetään samaa sanaa siitä ja P-Afrikasta. Talvi 1942-43 oli joutavaa räpellystä, vasta kevään tultua alkoivat tositoimet.
.-....Sama koski Italiaa. Talvella sotiminen oli hankalaa,koska maasto vettyi ja joet tulvivat.---
Tuopa juuri se kun taivas oli aina pilvessä eikä länsivaltain maavoimista ollut mihinkään ilman jatkuvaa ja massiivista ilmavoimien tukea. Kyllä talvi 1943-44 oli Italiasa aika hiljainen kuten seuraavakin. Saksa muuten siirteli sieltä joukkojaan ja lisäksi, tappioiotakaan ei tullut kun ei sodittu. Kaiken tuotetun uuden materiaalin saattoi Saksa lähettää itärintamalle eli länsi ei helpottanut neukun sotaa yhtään.
"Ei sitä touhua voi juurikaan taisteluksi sanoa kun verrataan mitä samoina aikoina itärintamalla tapahtui."
Akselijoukot vain kärsivät noin miljoonan miehen tappiot, mikä melko suoraan johti ensimmäisen akselivaltion luhistumiseen ;)
"Tuopa juuri se kun taivas oli aina pilvessä eikä länsivaltain maavoimista ollut mihinkään ilman jatkuvaa ja massiivista ilmavoimien tukea."
Neuvostoliittoko luopui ilmatuesta maavoimiensa joukoille ja Saksa ei tarvinnut sitä kaiketi myöskään vuonna -40, mutta huvikseen päätti heittää koneet Ranskan ylle?
"Kyllä talvi 1943-44 oli Italiasa aika hiljainen kuten seuraavakin."
Mitä nyt Saksan sodanjohto heitti ylimääräisen armeijan taisteluun kaavittuaan jopa asevoimien strategiset reservitkin pitämään rintama kasassa ;)
"Saksa muuten siirteli sieltä joukkojaan..."
Vuoden -44 ensimmäisellä puoliskolla Saksan sodanjohto siirsi Italiaan neljä divisioonaa, yhden kokeellisen panssariyhtymän ja sitä tukevat jv- ja tykistörykmentit ;)
"...tappioiotakaan ei tullut kun ei sodittu."
Sitten täytyy ihmetellä, minne puolet rintaman panssarikalustosta katosi loppukevään offensiivin seuruaksena ;)
"Kaiken tuotetun uuden materiaalin saattoi Saksa lähettää itärintamalle eli länsi ei helpottanut neukun sotaa yhtään."
Loppukesästä -44 Italiasta irroitetut ps-yhtymät menivät pääosin länteen, eivät itään ;)
Saksan kärsimät tappiot länsivaltoja vastaan olivat aina kesään -44 asti aivan minimaaliset verrattuina samanaikaisiin tappioihin idässä. Italiassakin Saksa kärsi lähes olemattomia ps-vaunutappioita koska niissä maastoissa ei ps-vaunuja voitu juurikaan käyttää. Vaunujen uustuotanto meni enemmän kuin 95-prosenttisesti itärintamalle. Kuten talvisin kaikki muukin tuotanto.
"Saksan kärsimät tappiot länsivaltoja vastaan olivat aina kesään -44 asti aivan minimaaliset verrattuina samanaikaisiin tappioihin idässä. "
Voi ollakin.
Kerro nyt kuitenkin vaikka NL:n ilma- ja merisodasta Saksaa ja Japania vastaan.
Miten NL satsasi auttaakseen Englantia taistelussa Saksan ilmavoimia vastaan 1940?
Miten se tuki länne saattueiden läpimenoa Jäämerellä 1941-44?
Entä rooli suve-sodassa 1940-43?
Entä sota Japania vastaan ennen elokuuta -45?
Ja lopuksi: minkä maan kanssa NL valloiti Puolan itäosan syyskuussa -39?
"Saksan kärsimät tappiot länsivaltoja vastaan olivat aina kesään -44 asti aivan minimaaliset verrattuina samanaikaisiin tappioihin idässä."
Kaikkien aikaisempien periodien panssaritappiot olivat minimaaliset kesään -44 verrattuina.
"Italiassakin Saksa kärsi lähes olemattomia ps-vaunutappioita koska niissä maastoissa ei ps-vaunuja voitu juurikaan käyttää."
Sen sijaan rintama sitoi kiinni kesään -44 asti seitsemän panssarijoukkojen divisioonaa ja kokeellisen panssariyhtmän, joten teesisi mukaan ne olisi yhtä hyvin voitu menettää ;)
"Vaunujen uustuotanto meni enemmän kuin 95-prosenttisesti itärintamalle."
Vuoden -43 lopulta lähtien vaunujen uustuotanto alettiin siirtää Länsiarmeijan vahvistukseksi ja lännessä oli saman verran vaunukalustoa kesään mennessä kuin idässä, vaikka panssariyhtymiä oli vähemmän.
"Kuten talvisin kaikki muukin tuotanto."
Ai, kuten marras-joulukuussa -44, kun saksalaiset valmistautuivat talvioffensiiviin lännessä antamalla prioriteetin sinne?
-----Miten NL satsasi auttaakseen Englantia taistelussa Saksan ilmavoimia vastaan 1940?----
Miksi olisi satsannut mitään kun eivät olleet sodassa ? Johan osaatkin hulluja kysellä, huoh. Eikä ollut velvotettakaan koska Englantihan julisti sodan Saksalle eikä Saksa sille eli miksi neukun olisi pitänyt seota sotaan Englannin puolelle.
"Miksi olisi satsannut mitään kun eivät olleet sodassa ?"
Niin tosiaan. NL avusti Saksaa eli liittolaistaan. Se jäi kertomatta.
" Johan osaatkin hulluja kysellä, huoh. Eikä ollut velvotettakaan koska Englantihan julisti sodan Saksalle eikä Saksa sille eli miksi neukun olisi pitänyt seota sotaan Englannin puolelle."
Miksihän Englanti julistikaan sodan Saksalle? Ja mikä maa hyökkäsikään Saksan kanssa Puolaan?
Jätit vastaamatta NL:n roolin meri- ja ilmasodassa sekä Japania vastaan.
Miten ne stallareilta aina unohtuvatkaan? Samoin lännen valtava materiaaliapu, jota ilman NL ei olisi pystynyt hyökkäyssotaan.
----Miksihän Englanti julistikaan sodan Saksalle?----
Siinä oli Englannin omat intressit, joista muut eivät ole vastuussa. Miksi Neukkulan olisi pitänyt lähteä kyselemättä Englannin rekeä vetämään. Ihan itse Englanti sodan julistikin joten olisi saanut sen ihan yksin hoitaakin. Ranska teki tollon teon kun meni tahdottomana pellenä mukaan.
Oletko Ketale ihan oikeasti noin pihalla, vai näytteletkö?
Talvi 1944-45 oli lännessä eräänlaista pikkusotaa, noin malliksi vain. Idässä sen sijaan koko ajan paahdettiin täysillä, putket punaisina molemmin puolin.
Länsi eli siis USA soti lähinnä Vogeeseilla mikä oli aivan turha paikka sotimiseen Saksan antautumista ajatellen.. Vogeeseilla kaatui miehiä jenkiltä täysin suotta mutta olihan sillä niitä vaikka turhaankin tapattaa. Vogeesien sota ei tuonut ratkaisua yhtään lähemmäs. Ratkaisu tapahtuikin kuten tunnettua Reinillä 3.45
Kanadalaiset melskasivat Hollannissa, Englanti sodan ensimmäisenä julistajana ei tehnyt maarintamilla mitään. Poltteli vain Saksan naisia, lapsia ja vanhuksia elävältä, sen se osasi.
Siinä sitä mallia kuinka aito puppugeneraattori toimii...
Vaikea olisi uskoa, että joku voi oikeasti olla noin tyhmä ja tietämätön. Mutta ei Ketale toisaalta enää yllätä...
Muutaman kuukauden rankan pohdinnan tulos: vakio copy/paste...
Ainakin palstan yksinäinen stallarivajakki jaksaa paahtaa, näppis punaisena. Vuodesta toiseen, 24/7
Ottanut muna-armeijasta mallia, määrä korvaa laadun :)
Koirat haukkuu, karavaani kulkee. Taidat suotta roikkua viuskuttamassa tiltu-anni-ketaleen lahkeessa, vuh vuh.
Kun taivas oli pilvessä talvella ei länsi voinut sotia, heillä kun sodankäynti nojasi ilmavoimiin. Jos ilmavoimat eivät voineet toimia ei voinut sotiakaan. Sellaisia kesäarmeijoita olivat.
Ja taas pari kuukautta pohdintaa, silti meni läskiksi. Laatua by Ketale :)