Sopimuksessa eivät ole mukana maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja Yhdysvallat eikä myöskään Australia. Ne arvostelevat sopimuksen talousvaikutuksia. Maiden mukaan sopimuksen täytäntöön pano olisi liian kallista.
Yhdysvallat ja Australia kritisoivat myös sitä, ettei kehitysmaille, kuten Kiinalle ja Intialle, ole asetettu päästöjen vähennysvelvoitetta.
Kioton sopimuksen tavoitteena on vähentää teollisuusmaiden kasvihuonepäästöjä keskimäärin 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä.
EU:n velvoitteena on kahdeksan prosentin vähennys, mutta eri EU-mailla on erilaiset velvoitteen. Suomen on pidettävä päästönsä vuoden 1990 tasolla.
Kovat tavoitteet koskevat kuitenkin vain 39 rikkainta maata.
Kioton sopimus solmittiin vuonna 1997 YK:n kokouksessa Kiotossa. Koska Yhdysvallat jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle, sen astuminen voimaan varmistui vasta, kun Venäjä ratifioi sen syksyllä.
Voimaanastumisen edellytyksenä oli, että sopimuksen ratifioineiden maiden päästöt ovat vähintään 55 prosenttia teollisuusmaiden päästöistä. Nyt osuus on 62 prosenttia.
Myös YK:n ympäristöohjelman Unepin johtaja Klaus Töpfer sanoo, että Kioton sopimus on vankka perusta ilmastopolitiikalle, mutta vasta pieni ensi askel ilmastokatastrofin estämiseksi.
Kioton sopimuksen voimaantuloa juhlitaan keskiviikkona Kiotossa. Pääpuhujina ovat YK:n pääsihteeri Kofi Annan, YK:n ilmastomutuoksen puitesopimuksen pääsihteeri Joke Waller-Hunter ja Nobelin tuorein rauhanpalkittu, Kenian varaympäristöministeri Wangari Maathai.
Reuters, AP, YLE24
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/vasen/id7384.html
Yhdysvallat ja Australia kritisoivat myös sitä, ettei kehitysmaille, kuten Kiinalle ja Intialle, ole asetettu päästöjen vähennysvelvoitetta.
Kioton sopimuksen tavoitteena on vähentää teollisuusmaiden kasvihuonepäästöjä keskimäärin 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä.
EU:n velvoitteena on kahdeksan prosentin vähennys, mutta eri EU-mailla on erilaiset velvoitteen. Suomen on pidettävä päästönsä vuoden 1990 tasolla.
Kovat tavoitteet koskevat kuitenkin vain 39 rikkainta maata.
Kioton sopimus solmittiin vuonna 1997 YK:n kokouksessa Kiotossa. Koska Yhdysvallat jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle, sen astuminen voimaan varmistui vasta, kun Venäjä ratifioi sen syksyllä.
Voimaanastumisen edellytyksenä oli, että sopimuksen ratifioineiden maiden päästöt ovat vähintään 55 prosenttia teollisuusmaiden päästöistä. Nyt osuus on 62 prosenttia.
Myös YK:n ympäristöohjelman Unepin johtaja Klaus Töpfer sanoo, että Kioton sopimus on vankka perusta ilmastopolitiikalle, mutta vasta pieni ensi askel ilmastokatastrofin estämiseksi.
Kioton sopimuksen voimaantuloa juhlitaan keskiviikkona Kiotossa. Pääpuhujina ovat YK:n pääsihteeri Kofi Annan, YK:n ilmastomutuoksen puitesopimuksen pääsihteeri Joke Waller-Hunter ja Nobelin tuorein rauhanpalkittu, Kenian varaympäristöministeri Wangari Maathai.
Reuters, AP, YLE24
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/vasen/id7384.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikki sopimukset on aina jonkun mielestä epäreiluja.
tulevat sukupolvet tulevat kiittämään näitä 141 maata, mutta kiroamaan USA:n alimpaan helvettiin, jos se ei pian liity sopimukseen. USA:n rasitteena ovat tosin jo uraanipommien aiheuttamat saastumiset.
Kasvihuonekaasujen päästäjä on päiväntasaajan ympärillä oleva merialue. Siitä vapautuu haihtumalla valtavat määrät vesihöyryä päivässä. Vesihöyry on merkittävin kasvihuonekaasu. Ei hiilidioksidi. Merikään ei kuulu Kioton sopimukseen.
mieltäsi kadulle "kaikki meret on saatava mukaan sopimukseen, muuten ei onnaa"
Taida, kun mielestäni koko sopimus perustuu todistamattomiin asioihin. Mittaustulokset perustuvat liian lyhyelle aikavälille, eivätkä ota huomioon pitkän aikavälin muutoksia. Esim. keskiajalla Englannissa viljeltiin viinirypäleitä ja sen jälkeisen pikkujääkauden jäljiltä ilmasto ei ole vielä lämminnyt tuohon keskiajan aikaiseen lämpimyyteen. Siis Kioton sopimuksessa käytetyt mittaukset kertovat vain ilmaston lämpenemisen pikkujääkauden jäljiltä, joka loppui n. 1850. Siihen on vielä linkitetty täysin todistamattomasti hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen 1900-luvulla. Aivan samaa kategoriaa, kuin jos minä väittäisin jäätelön syönnin lämmittävän ilmastoa. Kesällähän syödään enemmän jäätelöä, kuin talvella ja kesällä on lämpimämpää, kuin talvella. Mittaukset, joita Kioton uhkakuvissa käytetään ovat vielä tehty ainoastaan maanpäällisillä asemilla. Satelliitti mittaukset antavat aivan toisenlaista kuvaa ilmaston lämpenemisestä. Mutta koska se sotii Kioton vouhotusta vastaan, on se pitänyt teilata. Onhan Kioton vouhotuksessa kuitenkin liikkeellä suuret rahat. Minä ainankin nukun yöni rauhassa, enkä pelkää hukkuvani 10 vuoden kuluttua, niinkuin parhaat skenaariot Kioton ympärillä väittää. Naurettavaa humpuukkia koko juttu.