Suomen saattamiseksi aidoksi markkinatalousmaaksi.
1) Työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen. Antaa markkinoiden päättää työn hinnasta. tämä olisi oikeudenmukaista molemmille osapuolille.
2) Irtisanomissuojan heikentäminen. Yritysten tehtävä ei ole olla sosiaalitoimista. Niiden tehtävä on tehdä tulosta.
3) Siirtyminen sosiaaliturvassa universaaleista malleista residuaalisiin ja selektiivisiin.
4) Yritystukien poislukien maataloustuki poistaminen.
5) Aktiivimallissa siirtyminen todelliseen kannustavuuteen 30 prosentin leikkauksella työttömyysturvaan mikäli riittävää aktiivisuutta ei ole osoitettu.
1) Työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen. Antaa markkinoiden päättää työn hinnasta. tämä olisi oikeudenmukaista molemmille osapuolille.
2) Irtisanomissuojan heikentäminen. Yritysten tehtävä ei ole olla sosiaalitoimista. Niiden tehtävä on tehdä tulosta.
3) Siirtyminen sosiaaliturvassa universaaleista malleista residuaalisiin ja selektiivisiin.
4) Yritystukien poislukien maataloustuki poistaminen.
5) Aktiivimallissa siirtyminen todelliseen kannustavuuteen 30 prosentin leikkauksella työttömyysturvaan mikäli riittävää aktiivisuutta ei ole osoitettu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siis piti olla. Yritysten tehtävä ei ole olla sosiaalitoimisto.
Eikä myöskään valtion yritysten sosiaalitoimisto.
Suomen saattamiseksi aidoksi markkinatalousmaaksi.
- Suomi on liian pieni valtaosalle toiminnoista, markkinatalousmaaksi, siitä syntyisi vain monikansallisten suuryhtiöiden monopolit. Eikä se ole toivottavaa kehitystä.
1) Työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen. Antaa markkinoiden päättää työn hinnasta. tämä olisi oikeudenmukaista molemmille osapuolille.
- Kts. yllä !
2) Irtisanomissuojan heikentäminen. Yritysten tehtävä ei ole olla sosiaalitoimista. Niiden tehtävä on tehdä tulosta.
- Irtisanominen on meillä Suomessa helpompaa ja joustavampaa kuin useimmissa kilpailijamaissa, ja huomattavasti halvempaa. Kuten tuossa yllä huomautettiin, ei ole syytä valtionkaan olla yritysten sosiaalitoimisto.
3) Siirtyminen sosiaaliturvassa universaaleista malleista residuaalisiin ja selektiivisiin.
- ????? Hiukan konkreettisemmin olisi hyvä määritellä tuota ajatusta.
4) Yritystukien poislukien maataloustuki poistaminen.
- Tämä kohta Ok!
5) Aktiivimallissa siirtyminen todelliseen kannustavuuteen 30 prosentin leikkauksella työttömyysturvaan mikäli riittävää aktiivisuutta ei ole osoitettu.
- Missä se "aktiivisuus" määtritellään? On vaikea kuvitella, että samalla kun kerrotaan kuinka työmarkkinat monipuolistuvat ja tulevat epäsovinnaisiksi, samalla mentäisiin virkamiesmäisesti ja mielivaltaiseti luettelon mukaan "aktiivisuuden" määrittelyssä.
Kohtaan 4. lisäksi, että maataloustuki on kohdennettava nimenomaan tuottajille, eikä tukkuportaalle.
Hyvä kommentti.
1) Kääntäen voisi myös väittää että miksi jonkun pitäisi myydä aikaansa liian halvalla koska työehtosopimukset määräävät niin. Meillä tasapäistetään aivan liikaa eivätkä juippuosaajat saa arvoistaan korvausta.
2) Kyse ei oikeastaan ole irtisanomisen helppoudesta tai vaikeudesta vaan siitä että yritykset voisivat käyttää työvoimaa todellisen tarpeen esim. kausivaihteluiden vuoksi mukaan. Nykyään ns. epätyypilliset työsuhteet alkavat olla jo tyypillisiä. Maailma muuttuu ja siinä on pysyttävä mukana.
3) Universaalit mallit ovat Pohjoismaisille hyvinvointivaltioille tyypillisiä sosiaalietuuksia joita maksetaan esim. elämänvaiheen mukaan. esim. lapsilisät joita maksetaan kaikille lapsille riippumatta vanhempien tulotasosta. Selektiiviset mallit ovat taas sellaista sosiaaliturvaa jossa tietyillä kriteereillä valikoidaan edunsaajat toimeentulotuki esimerkkinä. Residualismi taas on selektivismin erikoistapaus jossa apu kohdennetaan kaikista heikoimmassa asemassa oleville. Esimerkki universaalista sosiaaliturvasta on kansaneläke. Selektiivisestä taas työeläkkeet.
Universalismin ongelma on se että siitä tahtoo heikoimpien auttamisen sijaan muodostua keskiluokan tulonsiirtoautomaatti.
4) Mietin pitkään tuota maataloustukiasiaa. Mutta kuitenkaan missään maataloutta ei pyöritetä ilman tukia.
5) Hallitus teki esityksen jolla juuri tuon aktiivisuuden osoittamiseksi voi esim osallistua kansalaistoimintaan. Tuo kolmekymmentä pinnaa oli ehkä vähän kärjistetty. 20 riittäisi.
Ehdotetaan että yritysjohtajat lakkaisivat säätämästä lakeja suoraan tai epäsuorasti.
Lain säätäminen ollut vähän ali suoriutumista
Väsynyytä kepuretoriikkaa.