Oppositio kehtaa pelotella, että nuorien työhön pääsyä edistävä laki olisi perutuslain vastainen. Jos näin on, niin sitten pitää sama laki säätää ilman ikärajoja.
Moni asia törmää ikärasismiin, eivätkä ne ole olleet perustuslain vastaisia. Sen takia tämä nuoria koskeva lakikaan ei voi sitä olla.
Ajokortin saa 18 vuotiaana. Eläkkeelle pääsee vain tietyssä iässä. Äänestämään pääsee vasta tietyssä iässä. Lapsia koskeva päiväkotiasiat ovat ikärajakysymyksiä. Laissa puhutaan monessa kohdassa nuorista, esim. mainonnan vaikutuksesta. Naisille on omia pykäliä. Perustuslain vastaista?
SDP puhuu tahallaan vastoin totuutta. SDP on eduskunnassa vastustanut kaikkia työllistymistä parantavia lakeja ja uudistuksia. Siitä huolimatta, onneksi hallituksen työ on tuottanut tulosta, työllisyys on parantunut ja monet työntekijän asemaa koskevat kysymykset ovat parantuneet.
Jos perustuslakivaliokunta toteaa uudet nuorten työllistämistä parantavat lait perustuslain vastaisiksi, niin se syyllistyy politikointiin.
Moni asia törmää ikärasismiin, eivätkä ne ole olleet perustuslain vastaisia. Sen takia tämä nuoria koskeva lakikaan ei voi sitä olla.
Ajokortin saa 18 vuotiaana. Eläkkeelle pääsee vain tietyssä iässä. Äänestämään pääsee vasta tietyssä iässä. Lapsia koskeva päiväkotiasiat ovat ikärajakysymyksiä. Laissa puhutaan monessa kohdassa nuorista, esim. mainonnan vaikutuksesta. Naisille on omia pykäliä. Perustuslain vastaista?
SDP puhuu tahallaan vastoin totuutta. SDP on eduskunnassa vastustanut kaikkia työllistymistä parantavia lakeja ja uudistuksia. Siitä huolimatta, onneksi hallituksen työ on tuottanut tulosta, työllisyys on parantunut ja monet työntekijän asemaa koskevat kysymykset ovat parantuneet.
Jos perustuslakivaliokunta toteaa uudet nuorten työllistämistä parantavat lait perustuslain vastaisiksi, niin se syyllistyy politikointiin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Työllisyys ei kyllä ole parantunut.Ovat kurssilla,koulutuksessa tai työkyvyttömyyseläkettä hakemassa.Aloittaja on varmaan kokkare tai kepulainen ei muut noin sano.
Joku herkkähipiäinen on älähtänyt ehdotuksesta periä YTK:n jäsenmaksu palkasta ja tilittää kassalle. Ehdotus nimenomaan asettaa työntekijät tasapuoliseen asemaan. Silloin myös liittoon kuulumatonta palvellaan, eikä vain liittoon kuuluvaa. Toinen asia on, miksi työnantajan pitää tällainen työntekijälle vapaaehtoinen jäsenmaksu periä ja tilittää edelleen?
Työttömyyskassaan kuuluminen on eri asia kuin ammattiliittoon kuuluminen. Ammattiliitot ovat jo vuosia niputtaneet nämä kaksi asiaa yhteen. Pelkkä YTK:n (yleinen työttömyyskassa) jäsenmaksu on 100 euroa vuodessa. Työttömyyskassan jäsen voi saada ansiosidonnaista. Keskustelua on myös herätetty siitä, että ansiosidonnaisen sitominen kassan jäsenyyteen on perustuslain vastaista. Pitäisikö ansiosidonnainen kuulua kaikille, koska valtaosa korvauksesta maksetaan kuitenkin valtion budjetista eikä kassasta?
Yksi keskustelun alainen asia on ollut liiton jäsenmaksun verovähennysoikeus, minkä katsotaan olevan perustuslain vastainen. Tämä siksi, koska kaikki veronmaksajat joutuvat tuon vajeen valtion kassassa välillisesti korvaamaan. Tämä sotii liittymisen vapautta vastaan. Jokainen veronmaksaja, siis myös liittoon kuulumattomat, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät joutuvat maksamaan n. 50 euroa veroa (yhteensä n. 200 miljoonaa euroa) vuodessa korvatakseen ammattiliittojen jäsenmaksuvähennyksen valtion kassassa.
Kysymys on perustuslain mukaisuudesta ja yhtäläisestä kohtelusta. Suomessa on liittymisen vapaus kaikista pelotteluista huolimatta. Jokaisen järjestön tulee pärjätä jäsenmaksuillaan, ei siinä koko kansan tukea tarvita. Mites Marttakerto, MLL tai tenniskerhon jäsenmaksu?
Palkasta peristään suoraan myös kirkollisvero. Eikö kirkon jäsenyys pitäisi myös olla verovähennyskelpoinen samalla tavalla kuin suoraan palkasta perittävä ay-jäsenmaksu? Molemmat tai ei kumpikaan on oikein.