Joku herkkähipiäinen on älähtänyt ehdotuksesta periä YTK:n jäsenmaksu palkasta ja tilittää kassalle. Ehdotus nimenomaan asettaa työntekijät tasapuoliseen asemaan. Silloin myös liittoon kuulumatonta palvellaan, eikä vain liittoon kuuluvaa. Toinen asia on, miksi työnantajan pitää tällainen työntekijälle vapaaehtoinen jäsenmaksu periä ja tilittää edelleen?
Työttömyyskassaan kuuluminen on eri asia kuin ammattiliittoon kuuluminen. Ammattiliitot ovat jo vuosia niputtaneet nämä kaksi asiaa yhteen. Pelkkä YTK:n (yleinen työttömyyskassa) jäsenmaksu on 100 euroa vuodessa. Työttömyyskassan jäsen voi saada ansiosidonnaista. Keskustelua on myös herätetty siitä, että ansiosidonnaisen sitominen kassan jäsenyyteen on perustuslain vastaista. Pitäisikö ansiosidonnainen kuulua kaikille, koska valtaosa korvauksesta maksetaan kuitenkin valtion budjetista eikä kassasta?
Yksi keskustelun alainen asia on ollut liiton jäsenmaksun verovähennysoikeus, minkä katsotaan olevan perustuslain vastainen. Tämä siksi, koska kaikki veronmaksajat joutuvat tuon vajeen valtion kassassa välillisesti korvaamaan. Tämä sotii liittymisen vapautta vastaan. Jokainen veronmaksaja, siis myös liittoon kuulumattomat, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät joutuvat maksamaan n. 50 euroa veroa (yhteensä n. 200 miljoonaa euroa) vuodessa korvatakseen ammattiliittojen jäsenmaksuvähennyksen valtion kassassa.
Työttömyyskassaan kuuluminen on eri asia kuin ammattiliittoon kuuluminen. Ammattiliitot ovat jo vuosia niputtaneet nämä kaksi asiaa yhteen. Pelkkä YTK:n (yleinen työttömyyskassa) jäsenmaksu on 100 euroa vuodessa. Työttömyyskassan jäsen voi saada ansiosidonnaista. Keskustelua on myös herätetty siitä, että ansiosidonnaisen sitominen kassan jäsenyyteen on perustuslain vastaista. Pitäisikö ansiosidonnainen kuulua kaikille, koska valtaosa korvauksesta maksetaan kuitenkin valtion budjetista eikä kassasta?
Yksi keskustelun alainen asia on ollut liiton jäsenmaksun verovähennysoikeus, minkä katsotaan olevan perustuslain vastainen. Tämä siksi, koska kaikki veronmaksajat joutuvat tuon vajeen valtion kassassa välillisesti korvaamaan. Tämä sotii liittymisen vapautta vastaan. Jokainen veronmaksaja, siis myös liittoon kuulumattomat, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät joutuvat maksamaan n. 50 euroa veroa (yhteensä n. 200 miljoonaa euroa) vuodessa korvatakseen ammattiliittojen jäsenmaksuvähennyksen valtion kassassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ammattiliitot ovat alunalkajaan perustaneet nuo ns. työttömys kassat. YTK kaltaisia kassoja ei ollut ja ne ovat varsin tuoreita taaksepäin toimmintaa tarkasteltaessa. Ay ovat työntekijöiden järjestäytymistoimintaa jonka kautta työtätkevät ovat järjestäytymneet ajamaan etujaan ja pitämään niistä kiinni. Työttömyys ja toimeentulo tuolloin on ollut varsin ongelmallista työtätekeville ja näin ollen työntekijät ovat perutaneet tyäöttömyyskassat omille aloilleen suojakseen toimeentulovaikeuksilta.
Kaoska niihin on tullut kyetä säästämään rahaa jotta tuo turva on ollut taattavissa on ollut tarve tietylle karenssiajalle /vaatimukselle kuulua liittoon ,jotta tuon etuisuuden piiriin pääsee ja vältettäisiin mahdollisesti syntyvä kassavaje. Turva työttömyyttä vastaan ei ole siis syntynyt valtiollisesti ,saati työnanataja puolen toimesta.
Tarve YTK :n kaltaisille kassoille on syntyneet kun joidenkin mielestä on katsottu että liittomaksut on olleet korkeita tai kynnys päästä liiton tarjoaman suojan piiriin liian korkea. Aprikoiden tuolta pohjalta on syntynyt tarve ja tarpeenpohjalta vaihtoehto liitonkassoille toisaalta.
Ammattiliittoihin ei ole pakkokuulua eikä kassamaksuja maksaa niihin,se on vapaaehtoista. Tosin liittojen kautta tulee/ on saatavissa myös lainopillisia palveluita, sekä työntekijöille edunvalvontaa työsuhteissa. Ne ajavat myös muita asioita ja pitvät huolta palkkatasojen yleisestä tasosta yleissitovasti eli ovat eri alojen tulotasojen säilymisen turva. Liittoihin kuuluva voi pikemminkin katsoa olevansa etuoikeutettu niihin työntekijöihin nähden jotka eivät onnistu pääsemään töiden pätkittäisyyden vuoksi tuon edunvalvonnan piiriin.
Lainopillisia palveluja on tarjolla YTK:ssakin. TYösuojelulliset asiat kuuluvat virkamiehille AVIssa.
Kysymys on perustuslain mukaisuudesta ja yhtäläisestä kohtelusta. Suomessa on liittymisen vapaus kaikista pelotteluista huolimatta. Jokaisen järjestön tulee pärjätä jäsenmaksuillaan, ei siinä koko kansan tukea tarvita. Mites Marttakerto, MLL tai tenniskerhon jäsenmaksu?
Palkasta peristään suoraan myös kirkollisvero. Eikö kirkon jäsenyys pitäisi myös olla verovähennyskelpoinen samalla tavalla kuin suoraan palkasta perittävä ay-jäsenmaksu? Molemmat tai ei kumpikaan on oikein.