Arkiajattelussa "totuus on aukoton",eli asia on totta,kunnes se todistetaan vääräksi. Tämä ajatusmaailma heijastuu muun muassa oikeuteen:syytön kunnes toisin todistetaan.
Lisäksi normaalisti ajatellen on järkevää ajatella,että jos jokin asia käy todisteeksi,niin se käy todisteeksi myös samantapaiseen asiaan.
Tätä ajattelutapaa-joka on tieteellisestä näkökulmasta virheellinen kylvää ainakin Tarvonen.
Miten siis saamme todisteita?
Todiste on ilmiö,joka jossain muodossa kumoaisi opin,mutta joka esiintyy muodossa joka ei kumoa oppia. Näinollen esimerkiksi DNA:n geenien järjestys ja tilke-DNA toimii todisteena evoluutiolle,mutta ei kreationismille: Eri perinnöllisyyskoodi kumoaisi evoluution,mutta kreationisti voi "selittää" kaikki tilat:
("erikseen luotu" vs. "yhteinen koodaaja".)
Vähän samaan tapaan kuin Sherlock Holmes kirjassa "Baskervillen koira" tajuaa että kirjeen lähettäjä on nainen,koska kirjeessä on häivähdys hajuvettä(ei hajuvettä=sukupuoli avoin. Hajusteeton kirje ei todistaisi että lähettäjä olisi mies.)
Aukottomuus on yleensä varmin merkki vääryydestä:se osoittaa että kohdetta ei voi todistaa vääräksi mitenkään. Kun aineistoa käsitellään,niin aina löytyy koe,jonka tulos vastustaa ilmiötä.
Syynä voi olla virheellinen koetilanne,esimerkkinä eräs eetteriä todistanut koe,jossa havaittiin että valon nopeus riippuu vuodenajasta:myöhemmin havaittiin että koetilanteessa ei otettu testimateriaalin(5km pitkän putken) lämpölaajenemista huomioon.
Eli täydelliseenkin teoriaan tulee "aukkoja",johtuen siitä että inhimillistä virhettä ei aina osata karsia ennen kuin toistuvissa kokeissa ja kukapa voisi väittää että testilaitteisto aina täydellisesti toimii?
(Ok. tiedän erään,joka on kirjoittanut kokonaisen artikkelin aiheesta väittäen,että "virhemittausten karsiminen ennakko-odotusten mukaan sorsii kreationismia".
ELi kyseinen henkilö "todistaa" näkemyksensä mittausvirheisiin pohajutuvaan salaliittoon.
Upeaa.)
Tieteellisesti uskottava perustelu pohjautuu kaikkien hyväksymään ilmiöön,jota voidaan mitata ja näin saada aineistoa.
Aineiston täytyy olla sellaista että se jossain muodossa kumoaisi testattavan teorian.
Tieteessä teorian mielenkiintoisuus tulee juuri siitä,että "hyvää teoriaa päästään testaamaan",eli teoriaa yritetään kumota(teoriaa tukee se,jos siinä ei onnistuta.)
Se,miksi puhue perustellen onkin jo filosofinen kysymys:Tieteenteorialla on rajallisuutensa mutta se on toistaiseksi paras tapa saada "varmaa" tietoa. Jos tieto on väärä,se saadaan kumotuksi ennen pitkää. Teorian kumoamisesta nimittäin saa mainetta. Kukapa löytää tiedemiehen joka ei halua nimeään "suurten tieteilijöiden mukaan". Tämä taas käytännössä tarkoittaa nimenomaan vallitsevan paradikman kumoamista ja uuden saamista läpi. Tämä (moraalisesti paha ylpeyden synti) ajaa tutkijoita kriittisiksi materiaalia kohtaan. Kukapa ei haluaisi olla Suurin,mutta kukapa ei haluaisi Suurinta pudottaa?
Lisäksi normaalisti ajatellen on järkevää ajatella,että jos jokin asia käy todisteeksi,niin se käy todisteeksi myös samantapaiseen asiaan.
Tätä ajattelutapaa-joka on tieteellisestä näkökulmasta virheellinen kylvää ainakin Tarvonen.
Miten siis saamme todisteita?
Todiste on ilmiö,joka jossain muodossa kumoaisi opin,mutta joka esiintyy muodossa joka ei kumoa oppia. Näinollen esimerkiksi DNA:n geenien järjestys ja tilke-DNA toimii todisteena evoluutiolle,mutta ei kreationismille: Eri perinnöllisyyskoodi kumoaisi evoluution,mutta kreationisti voi "selittää" kaikki tilat:
("erikseen luotu" vs. "yhteinen koodaaja".)
Vähän samaan tapaan kuin Sherlock Holmes kirjassa "Baskervillen koira" tajuaa että kirjeen lähettäjä on nainen,koska kirjeessä on häivähdys hajuvettä(ei hajuvettä=sukupuoli avoin. Hajusteeton kirje ei todistaisi että lähettäjä olisi mies.)
Aukottomuus on yleensä varmin merkki vääryydestä:se osoittaa että kohdetta ei voi todistaa vääräksi mitenkään. Kun aineistoa käsitellään,niin aina löytyy koe,jonka tulos vastustaa ilmiötä.
Syynä voi olla virheellinen koetilanne,esimerkkinä eräs eetteriä todistanut koe,jossa havaittiin että valon nopeus riippuu vuodenajasta:myöhemmin havaittiin että koetilanteessa ei otettu testimateriaalin(5km pitkän putken) lämpölaajenemista huomioon.
Eli täydelliseenkin teoriaan tulee "aukkoja",johtuen siitä että inhimillistä virhettä ei aina osata karsia ennen kuin toistuvissa kokeissa ja kukapa voisi väittää että testilaitteisto aina täydellisesti toimii?
(Ok. tiedän erään,joka on kirjoittanut kokonaisen artikkelin aiheesta väittäen,että "virhemittausten karsiminen ennakko-odotusten mukaan sorsii kreationismia".
ELi kyseinen henkilö "todistaa" näkemyksensä mittausvirheisiin pohajutuvaan salaliittoon.
Upeaa.)
Tieteellisesti uskottava perustelu pohjautuu kaikkien hyväksymään ilmiöön,jota voidaan mitata ja näin saada aineistoa.
Aineiston täytyy olla sellaista että se jossain muodossa kumoaisi testattavan teorian.
Tieteessä teorian mielenkiintoisuus tulee juuri siitä,että "hyvää teoriaa päästään testaamaan",eli teoriaa yritetään kumota(teoriaa tukee se,jos siinä ei onnistuta.)
Se,miksi puhue perustellen onkin jo filosofinen kysymys:Tieteenteorialla on rajallisuutensa mutta se on toistaiseksi paras tapa saada "varmaa" tietoa. Jos tieto on väärä,se saadaan kumotuksi ennen pitkää. Teorian kumoamisesta nimittäin saa mainetta. Kukapa löytää tiedemiehen joka ei halua nimeään "suurten tieteilijöiden mukaan". Tämä taas käytännössä tarkoittaa nimenomaan vallitsevan paradikman kumoamista ja uuden saamista läpi. Tämä (moraalisesti paha ylpeyden synti) ajaa tutkijoita kriittisiksi materiaalia kohtaan. Kukapa ei haluaisi olla Suurin,mutta kukapa ei haluaisi Suurinta pudottaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ootkos nappaillut sieniä aamiaiseksi, suomenkielen sanoja peräkanaa, mutta ei mitään tolkkua.
No huh huh!
Siitä kuinka ihmiset ajattelevat siten,että teorian pitää olla aukoton ja että jos jokin tekijä tukee evoluutiota,että se voitaisiin saada tukemaan kreationismiakin.
Falsifikaatiota ilmeisesti jahdattiin.
Tämä tarkoittaa sitä,että teoria pitää tiedettä ollakseen olla todistettavissa vääräksi tietyn tyyppisillä havainnoilla. Tätä kutsutaan falsifikoitavuudeksi.
(Tieteessä siis todistetaan oikeaksi yrittämällä tosissaan osoittaa vääräksi. Jos ei onnistuta todistamaan vääräksi niin kyseessä on teoriaa tukeva ilmiö.)
Falsifikaatiokriteeri johtaa siihen,että evolutiivisesti yhteinen DNA-koodi ja geenien lokukset tukevat evoluutioteoriaa.
Syy on se,että jos DNAssa ei löydettäisi yhtäläisyyksiä pitäisi yhteinen esi-isä unohtaa.
Kreationismiin DNA-n rakenne ei ole todiste koska sattumanvarainen todistaisi erikseen luoduiksi ja yhtenäinen kertoo yhteisestä ohjelmoijasta.
Sitä kai ajettiin takaa että ihmiset ajattelee tavallisesti ihan väärin tieteenteorian kannalta.