USA:n ilmavoimien (USAAF) mahdollisuus osallistua suomalaisten joukkojen vastaan tehtävään hyökkäykseen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944 mainitaan Neuvostoliiton ilmavoimien komentajan ,marsalkka Aleksandr Novikovin muistelmissa "Vnebe Leningrada" (Leningradin taivaalla), julkaistu arvostetun Nauka-tiedekunnan julkaisussa 1970. Amerikkalaisten osallistumisen kysymys käsiteltiin suunnitellessa Operation Frantic ( 8.Ilma-armeijan B-17: n ja B-24: n). Operaatio Frantic (kolmella pohjalla hiljattain vapautetuissa Ukrainassa, Poltava, Mirgorod ja Piryatin luovutettiin USAAF: lle) aloitettiin käytännöllisesti katsoen samanaikaisesti liittoutuneiden Normandian maihinnousun kanssa. Suurten pommikoneiden lentoonlähtöasemat olivat Isossa-Britanniassa ja Italiassa. Novikov Stalinin mukaan olisi kysynyt amerikkalaisilta toukokuussa 1944 suoraan: - ovatko amerikkalaiset pommikoneet kykeneviä tekemään "käännöksen" Viipurin kautta matkalla Britanniasta Ukrainaan? Tämä kysymys ei saanut positiivista vastausta, ja Stalin huomautti yksityisesti Novikoville "niin taistelemme siis jälleen yksin." Tähän asiaan ei ole kyllä löytynyt tiettävästi mitään viittausta amerikkalaisista lähteistä.
Syyt negatiiviselle amerikkalaiselle näkökulmalle ovat ilmeisesti seuraavat:
1) USA: n ja Suomen välillä ei ollut sotatilaa (vaikka diplomaattisuhteet lähes nollatasolla),
2) B-17: n ja B-24: n toimintasäde tuskin olisi mahdollistanut piipahdusta pommittamassa Viipurin aluetta
Syyt negatiiviselle amerikkalaiselle näkökulmalle ovat ilmeisesti seuraavat:
1) USA: n ja Suomen välillä ei ollut sotatilaa (vaikka diplomaattisuhteet lähes nollatasolla),
2) B-17: n ja B-24: n toimintasäde tuskin olisi mahdollistanut piipahdusta pommittamassa Viipurin aluetta
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vai jälleen yksin! Mitä pirua ne Ford GPA-autot siellä Kannaksella sitten olivat tai Helsinkiä pommittaneet Amerikasta saadut pommikoneet, jos 'olivat yksin'. Amerikkalaisten toimittamat Ford GPA-autot paransivat Puna-Armeijan liikkuvuutta ja aiheuttivat ainakin puolet suomalaisten tappioista kesällä 1944.
Olen itse pohtinut sitä oliko USA:n apu NL:lle merkittävämpi kuin se mitä Saksa antoi Suomelle. Todennäköisesti menevät melko tasan. Jos Saksa olisi myynyt aikoinaan Suomelle tuplasti enemmän ja aiemmin Bf-109, Ju-88 lentokoneita sekä StuG III ja Pzkw IV-panssareita uudistanut tykistö myymällä sitä enemmän ja aiemmin olisi Suomi todennäköisesti kyennyt yksin puolustamaan siinä ilman Kuhlmey-osastoa ja yhtä divisioonaan (sekä heikosti koulutettua rynnäkkötykkipataljoonaa).
Sotilaallisesti Saksa ei erityisen paljon Suomea auttanut, ennen kesäkuuta 1944. Saldoksi jäi vain 48 Bf-109 konetta, tutkat, it-tykkejä sekä joitakin kymmeniä rynnäkkötykkejä. Tilanne olisi ollut aivan toinen jos suomalaisilla 5 hävittäjälentolaivueella olisi ollut bf-109 koneet sekä 3 pommituslentolaivueella Ju-88 koneet jo alkuvuonna 1944. Esim. vuoden 1944 alussa Saksa tuotti niin paljon hävittäjälentokoneita ettei siitä oli runsauden pulaa verrattanu pulaan kokeneista ja koulutetuista lentäjistä. Myymällä Suomelle enemmän moderneja asejärjestelmiä ja kalustoa Saksa olisi paremmin vahvistanut omaa itärintaman tilannetta, eteenkin Baltiassa.
Vuonna 1944 Suomeen myydyt noin 120 bf-109 konetta olivat alle vain puoli prosenttia vuoden hävittäjäkonetuotannosta.
Lännen (Britannia mukaanlukien) antama apu oli valtavaa verrattuna Suomen saamaan Saksan apuun.
Asia on helppo laskea matemaattisesti. Olutuksena: Neuvostoliiton väkiluku: 200 miljoonaa ja Suomen väkiluku: 4 miljoonaa. Tämä on likimääräinen arvio sota-ajalta!
JOS Suomi olisi väkilukuun suhteutettuna saanut saman avun kuin neukkula NIIN Suomi olisi saanut vuosina 1942-11944 seuraavanlaisia määriä apua:
Kuorma-autoja: 8.548 kpl
Lihasäilykkeitä: 76.418 tn
Saappaita 300.218 paria
Hävittäjiä: 147 kpl
Pommikoneita 142 kpl
Ps-vaunuja: 141 kpl
Nämä luvut ovat tuietenkin vain pintaraapaisuja. USA/Britannia toimitti em. lisäksi ratakiskoja, veturaita, junavaunuja, kenttätykkejä, it-tykkejä, kangasta, nahkaa, polttoainetta, räjähdysaineita, viestikaapelia jne. Lista on loputon!
Luettelosta kuitenkin huomaa selkeästi, ettei pieni Suomi saanut sodan aikana juurikaan mitään tuon kaltaista apua ja kun sai niin se tapahtui vasta kesällä 1944!
"Lännen (Britannia mukaanlukien) antama apu oli valtavaa verrattuna Suomen saamaan Saksan apuun."
TODELLISUUDESSA Saksan Suomelle antama apu oli mittasuhteiltaan valtavaa, kuten seuraavaksi nähdään.
"Olutuksena: Neuvostoliiton väkiluku: 200 miljoonaa ja Suomen väkiluku: 4 miljoonaa. Tämä on likimääräinen arvio sota-ajalta. JOS Suomi olisi väkilukuun suhteutettuna saanut saman avun kuin neukkula NIIN Suomi olisi saanut vuosina 1942-11944 seuraavanlaisia määriä apua:"
Jos neukkula olisi saanut väkilukuun suhteutettuna saman avun kuin Suomi kesällä 1944, niin NL olisi saanut pelkästään kesällä 1944 seuraavanlaisia määriä apua:
raskaita pst-tykkejä 4150 kpl
it-tykkejä 10400 kpl
kenttätykkejä 6400 kpl
rynnäkkötykkejä 1500kpl
hävittäjiä 4050kpl
Materiaalia tuli Saksasta kesällä 1944 yht. 29000 tonnia. Ero neukkujen saamaan apuun tulee vielä selvemmäksi, kun suhteuttaa apuna tulleen kaluston ja tavaran määrät niihin määriin, mitä Suomella ja Neukuilla oli käytettävissä entuudestaan; esim. Suomen ps-voimat tuplaantuivat avun myötä ja pst-aseiden sekä hävittäjien määrä kasvoi useita kymmeniä prosentteja.
Suomen saama apu oli selvästi suurempaa ja ratkaisevampaa, kuin toisinpäin.
NL sai noin 18 000 lentokonetta mutta pommikoneita (kaksimoottorisia) niistä oli vain murto-osa. Suurin osa koneista oli hävittäjiä.
Ei oikein toimi tuo matikka Tiltun mieleisellä tavalla!
”Jos neukkula olisi saanut väkilukuun suhteutettuna saman avun kuin Suomi kesällä 1944, niin NL olisi saanut pelkästään kesällä 1944 seuraavanlaisia määriä apua:
rynnäkkötykkejä 1500kpl
hävittäjiä 4050kpl
TODELLISUUDESSA NEUKKU SAI LÄNNELTÄ noita lukemia ENEMMÄN KALUSTOA,
Ps-vaunuja n. 7.000 kpl
Hävittäjiä. Runsaat 7.000 kpl
” kun suhteuttaa apuna tulleen kaluston ja tavaran määrät niihin määriin, mitä Suomella ja Neukuilla oli käytettävissä entuudestaan; esim. Suomen ps-voimat tuplaantuivat avun myötä ja pst-aseiden sekä hävittäjien määrä kasvoi useita kymmeniä prosentteja. ”
Mites tuo liittyy asiaan? Suomi oli köyhä maa eikä juurikaan itse valmistanut sotatarvikkeita ja sa niitä niukalti ostettua ulkomailta eli olimme heikossa tilanteessa kaluston suhteen!
SILLÄ ei kuitenkaan ole tekemistä sen kanssa, mistä oli puhe! Kalustomääristä suhteutettuina väkilukuun! Suomi olisi ollut onnessaan, jos olisi saanut suhteutettuna länsiapua!
Niin.+Ennen+kesää+1944+Suomi+sai+ostettua+(ylihintaan+vielä)+vain+24+Ju-88+konetta+ja+78+Bf-108+hävittäjää+,+pienen+määrän+kenttätykkejä,+parisataa+pst-tykkiä+ja+parikymmentä+tuhatta+lähitorjunta-asetta+joiden+hinta+oli+luokkaa+100+Saksan+valtakunnan+markkaa+kappale+sadalla+ammukselle+(panssarikauhu).+Panssarinyrkki+maksoi+kai+parikymppiä.+Tutkien+hinnat+jäivät+kaikkiaan+jonnekin+puoleen+miljoonaan+RM:ään+(en+ole+aivan+varma+loppusummasta)+ja+ynnäkkötykkien+(n.+30)+tuotantokustannus+oli+Saksalle+vain+jotain+2.7+miljoonaa+RM:ää.+
1.+Suomi+ei+saanut+Bf-108+hävittäjiä.+Ei+sellaisia+edes+ollut.
Tiettävästi juuri mitään sotakalua Saksan avusta ei keritty maksamaan, On mahdollista, että niitä maksettiin myöhemmin Neukuille, jotka "perivät" Saksan saatavat!
Nämä ylihintajutut alkavat olla huvittavia! Jos Tiltun talo alkaa palaa ja kiero naapuri tarjoaa siltä seisomalta tehokasta palosammutinta hintaan 100 E niin ilmeisesti Tiltu kieltäytyy, kun on ylihinytaa ja lähtee Riihimäelle etsimään halvempaa!?
Sopii kysyä, että kuinkahan monta suomalaissotilaan henkeä mahtoivat "ylihintaiset" ps-nyrkit ja ps-kauhut pelastaa? Nimenomaan Tali-Ihantalassa niitä opittiin (vasta) kunnolla käyttämään ja punapanssareita tuhottiin niillä kymmeniä!
Luftwaffen+tappioista+vuonna+1944+noin+80%+tuli+sodassa+länsivaltoja+vastaan.+Itärintaman+osuus+marginalisoitui+entisestään.+Taistelutappiot+idässä+olivat++n.+2+400+konetta+kun+ne+lännessä+olivat+n.+9++600.++Suomen+hävittäjävoima+oli+enemmän+kuin+1/10+Luftwaffen+voimasta+itärintamalla+tuona+vuonna.
Suunnittelivat kuitenkin Ruotsin kenttien käyttämistä Suomen suunnan sotatoimiin.
Suomi sai Saksasta 48 Bf-109-G2 konetta huhtikuuhun 1944 mennessä ja 30 G-6 tyyppistä toukokuun alussa 1944. Eli juuri ennen Kannaksen hyökkäystä koneita oli saatu kaikkiaan 78. Kaikkiaan koneita saatiin Suomeen 159. Kesäkuuhun 1944 mennessä saatiin 29 StuG III rynnäkkötykkiä jotka osallistuivat Kannaksen taisteluihin. Kesän aikana saatiin 30 uutta. Pzkw IV vaunuja saatiin vain 15.
Saksa olisi kyllä kasvaneessa tuotantotilanteessa voinut myydä lentokoneita ja panssareita moninkertaisen määrän Suomelle. Sotatuotannon huippu Saksassa saavutettiin heinäkuussa 1944 ja panssarien osalta vasta alkusyksystä 1944.
"Sotatuotannon huippu Saksassa saavutettiin heinäkuussa 1944 ja panssarien osalta vasta alkusyksystä 1944."
Tosin samanaikaisesti saavutettiin myös tappiohuippu, sillä armeijoiden luhistuminen itä- ja länsirintamalla käytännössä pisti koko kalustopohjan uusiksi molemmilla rintamilla. Samalla syntyi, ja pian myös kuoli, koko joukko uusia panssarimuodostelmia, joille uudesta vaunutuotannosta suurin osa kohdistettiin, sillä välin kun panssaridivisioonat nuolivat haavojaan.
Pelkästään tuotantolukuja tuijottamalla tilanne siis saattoi näyttää valtavan positiiviselta, vaikka se ei todellisuudessa sitä ollut. Esim. P-IV, näennäisesti tuotetuin vaunu, isolta osin katosi kenttädivisioonista, eikä edes "hengähdystauko" vuoden lopulla enää palauttanut sen lukemia samalle tasolle uuden Pantterin kanssa.