Moni uskovainen tekee väitteen, että Darwin mahdollisti tieteellisen ateismin synnyn. Mitä mieltä olette tästä väitteestä? Mikä tekee juuri Darwinista, eikä esimerkiksi Galileosta ateismin isän?
Ateismia oli ennen darwinismiakin, lukekaapa mm. Saden teoksia. Miksi nimenomaan luonnon ilmiöiden selittäminen luonnollisilla tekijöillä loi pohjan tieteelliselle ateismille? Onko pikemminkin kyse siitä, että vanhoillinen uskonnollinen elämänkatsomus ei kestä sitä, että luontoakin voidaan lähestyä tieteellisesti? Pitäisikö biologisen maailman ilmiöt mystifioida, jotta Jumala olisi taas voimissaan?
Ateismia oli ennen darwinismiakin, lukekaapa mm. Saden teoksia. Miksi nimenomaan luonnon ilmiöiden selittäminen luonnollisilla tekijöillä loi pohjan tieteelliselle ateismille? Onko pikemminkin kyse siitä, että vanhoillinen uskonnollinen elämänkatsomus ei kestä sitä, että luontoakin voidaan lähestyä tieteellisesti? Pitäisikö biologisen maailman ilmiöt mystifioida, jotta Jumala olisi taas voimissaan?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Koska ateismi vaatii negatiivista määritelmää (etuliite "a-" ilmaisee kieltoa), on hyvä ensin määritellä näkemys, jonka ateismi kieltää, eli teismi. Se tarkoittaa uskomusta, jonka mukaan (tässä vaiheessa tarkemmin määrittelemätön) jumala tai jumalia on olemassa. Teismi on siis se yläkategoria, johon sisältyvät kaikki jumala-opit, kuten monoteismi (usko yhden jumalan olemassaoloon), polyteismi (usko useamman jumalan olemassaoloon), panteismi (jonka mukaan jumala sisältyy immanentisti maailmaan ja ainakin jossakin mielessä on maailma), panenteismi (jonka mukaan kaikki maailmassa sisältyy jumalaan, mutta jumala ei rajoitu maailmaan), sekä deismi (jonka mukaan jumala on maailman luoja, joka ei luomisen jälkeen enää ole puuttunut tekeleeseensä) (Nurmi (1994), sekä CDOP ja BDR).
Poikkean tavallisesta käytännöstä sanan "jumala" kirjoittamisessa seuraavasti: Kirjoittaessani sanan pienellä alkukirjaimella, tarkoitan mitä tahansa tarkemmin nimeämätöntä tai määrittelemätöntä jumalaa. Jos kirjoittaisin jostakin tietyllä nimellä tunnetusta jumalasta (kuten Zeus tai Tapio), käyttäisin tietysti tästä yleensä käytettyä nimeä. Poikkeuksen joutuu tekemään kristinuskon jumala, jonka yleisimmin käytetty nimi tuottaisi epäselvyyttä terminologiaani. Tästä jumalasta joudun puhumaan vain "kristinuskon jumalana".
Olennaista on siis huomata, että teismi on kaikkien teismin muotojen yläpuolinen käsite, joka sisältää muut, ja jota parhaiten luonnehtii määritelmä "usko (ainakin yhden) jumalan olemassaoloon".
Ateismi
Ateismi kieltää teismin. Kuten yllä olevasta teismin määritelmästä tulee ilmi, tulee se samalla kieltäneeksi kaikki teismin muodot, eli alakategoriat, kuten monoteismin ja panteismin. Ateismin asenne liittyy itse asiassa yleisempään kieltämiseen, nimittäin kaikenlaisen uskonnollisuuden kieltämiseen alla kuvattavassa mielessä, mutta tämä on sivupolku käsiteltävänä olevasta aiheesta.
Ateismi siis kieltää teismin, mutta tämä ei vielä tarkoita, kuten yleensä väitetään, että ateisti uskoisi, että jumalaa (tai jumalia) ei ole olemassa. Kielto, joka ateismiin sisältyy, kohdistuu nimittäin teismin määritelmän sanaan "usko" - ateistilla yksinkertaisesti ei ole uskoa jumalan (tai jumalten) olemassaolosta. Selvennän näkemystä seuraavilla esimerkeillä:
1. A uskoo, että P
2. A uskoo, että ei-P
3. A ei usko, että P
Väite, jonka mukaan ateisti uskoo, että jumala ei ole olemassa, vastaa kohtaa (2), mutta todennäköisimmin ateistiksi itseään kutsuva henkilö tarkoittaa näkemystä, jota vastaa kohta (3). Näkemysten (2) ja (3) ero on kuitenkin huomattava: edellisen kannattaja nimittäin ilmaisee jonkinlaisen uskomuksen, kun taas jälkimmäisen kannattaja vain ilmaisee tietyn uskomuksen (teismin) puuttumisen omasta uskomusjärjestelmästään. Ateismia voidaankin määritellä tarkemmin tätä kautta, kutsumalla (kuten Michael Martin tekee) kohdan (3) näkemystä negatiiviseksi ateismiksi ja kohdan (2) näkemystä positiiviseksi ateismiksi. (Smith (1989), s. 7-8 ja 13-18, sekä Martin (1990), s. 26).
Täytyy kuitenkin muistaa, että ateismi on pohjimmiltaan nimenomaan kielteinen vastaus kysymykseen "Uskotko jumalaan", jolloin on selvää, ettei positiivinen ateismi voi olla vastaus tällaiseen yleisen tason kysymykseen, sillä "jumalaa" ei tässä ole vielä määritelty ja voisihan olla, ettei vastauksen antaja vielä tiedä edes mistä (tai minkälaisesta) jumalasta on kysymys. Tästä syystä erotan itse aiempien määritelmien lisäksi yleisen ateismin (general atheism) ja erityisen ateismin (particular atheism), parempien termien puuttuessa. Tarkoitan näillä ateismin tyypeillä sitä kysymysten alaa, jolle kyseinen ateismin tyyppi antaa vastauksen. Yleinen ateismi on siten kaikkia mahdollisia jumala-käsityksiä koskeva näkemys. Henkilö, joka vastaa yllä mainitun kaltaiseen yleisen tason kysymykseen kielteisesti, on siis yleinen ateisti. Tämä henkilö tuskin tarkoittaa positiivista ateismia, jolloin hän väittäisi uskovansa, että mikään mahdollinen jumalakäsitys ei voi olla oikea; että minkäänlaista jumalaa ei ole olemassa. Sen sijaan hän luultavasti tarkoittaa negatiivista ateismia: hän vain ei yksinkertaisesti usko mihinkään jumalaan. Tässä tapauksessa hän kuitenkin jättää auki mahdollisuuden, että ei vain ole kuullut vielä sellaista jumalan määritelmää, johon voisi uskoa. Lisäksi hän saattaa kannattaa positiivista ateismia, kun kyse on jostakin tietystä jumala-käsityksestä erityisesti. Hän voi siis kannattaa yleistä negatiivista ja erityistä positiivista ateismia yhtä aikaa. Esimerkiksi suurin osa ateisteista länsimaissa todennäköisesti uskoo, että kristillisten fundamentalistien käyttämä määritelmä jumalasta (jonka mukaan jumala on juuri sellainen, kuin Raamatussa sanotaan), on väärä, eikä sellaista jumalaa ole. He kuitenkin pitävät periaatteessa mahdollisena, että jonkinlainen jumala saattaisi olla olemassa. "Siitä yksinkertaisesta seikasta, että henkilö on ateisti, ei voi päätellä hänen kannattavan mitään tiettyjä positiivisia uskomuksia," kuten George Smith kirjoittaa (Smith (1989), s. 21). [Alaviite 2: Käännös on omani; alkuperäinen kuuluu seuraavasti: "From the mere fact that a person is an atheist, one cannot infer that this person subscribes to any particular positive beliefs."]
Yleisin, ateistien itsensä näkökulmasta virheellinen, ateismin määritelmä väittää, että ateismi tarkoittaa näkemystä, josta määritelmäni mukaan pitäisi käyttää nimitystä yleinen positiivinen ateismi. Toisin sanoen, yleinen määritelmä väittää ateistien uskovan, ettei mitään jumalaa ole olemassa. Tällaista määritelmää voi käyttää helppona hyökkäyksen kohteena - eräänlaisena "olkinukkena" tai "linnunpelättinä" siis. On kuitenkin varsin epäuskottavaa, että kukaan kannattaisi tällaista näkemystä.
Nikkisi ja otsikkosi on epäilemättä tarkoitettu kuvaamaan lukijoitasi, ei itseäsi.
Täysosuman sait. Pienintäkään vastäväitettä argumenteillesi en pysty esittämään, osittain siitä syystä että en jaksa edes lukea koko todistusketjua läpi.
Voisitko ystävällisesti hieman tiivistää ?
Olenko minä ateisti vai enkö minä ole ?
Mihin minä siinä tapauksessa uskon vai enkö mihinkään ?
Olisiko jäljellä mitään sanaa jolla voisin kuvata itseäni ja myös määritellä mitä se sana tarkoittaa, sillai aivan yksinkertaisesti, että itsekkin ymmärtäisin ? Onkohan 'rekulisti' varattu ?
Luin sen kokonaan, ja siinä oli jopa huomioitu minun tyyppiseni aika yleisiksi väitetyt ateistit, jotka pääsääntöisesti eivät usko jumaliin, mutta "kieltävät" jotkut jumalat jyrkemmin kuin jotkut.
>> Yrittäisit jaksaa >>
Tein mieliksesi. Luin koko jutun ja googlasinkin outoja sanoja niinkuin paremmatkin nörtit.
Jos en nyt jotain väärin ymmärtänyt niin olen kai sitten 'negatiivinen yleistyyppinen ateisti' (negativ general atheist), tai ainakin lähimain sellainen.
Kerroppas vielä mitä minä tuolla tiedolla tekisin, saako siitä papukaijamerkin ?
Ajatus, että 'kieltäisin' jyrkemmin sellaiset jumalat joista olen kuullut puhuttavan kuin ne muut, ei sekään saanut pulssiani mainittavasti kiihtymään. Niin mielelläni kuin olisinkin kaikella tavalla positiivinen ihminen, en kuitenkaan positiivisen ateismin ankaria laatuvaatimuksia taida täyttää missään suhteessa. Sääli.
etten vielä ehtinyt ajatella niin pitkälle kuin mitä tuolla tiedolla tekisi...
copy-paste tiedettä
http://www.kotiposti.net/jounivilkka/AteisminMaaritelmaJaMotivaatio.htm
Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni en itse pitäisi Darwinia ateismin isänä, varsinkin ottaen huomioon sen, että luonnontieteilijä itse uskoi jumalan olemassaoloon. Totta kai kirkko ja muu uskonnollinen maailma jollain tavalla kokee tieteellisen maailmanselityksen uhkana, edustaahan tiede esim. maailman luomisen suhteen hyvin erilaista näkökantaa. Jotkut onnistuvat kuitenkin sovittamaan päässään uskonnollisen maailmankatsomuksen ja tieteellisen maailmankuvan, eikä tässä valossa voi siksi mielestäni sanoa, että Darwin olisi ateismin jollain tavalla keksinyt. Tiede hyödyttää koko maailmaa, käytettiin sen tietoja sitten valikoiden tai suoraan. Ihmiset muodostavat ideologiat, harvemmin aatteen takana on tiedemiestä. Me itse valitsemme sen mihin uskomme. Perusteluita löytyy aina -tieteestä ja Raamatusta.
Tuo Darwinin teoria oli tosiaan suuri kolhu kristinuskolle valmistaen näinkin tietä ateismin suuntaan.
Aikanaan tiede uskoi maakeskeisyyteen toistatuhatta vuotta - kauankohan nyt vielä menee tieteeltä nähdä evoluutioteoriastaan, 'ettei keisarilla ollutkaan vaatteita...'?
Darwinkin kuuluu sanoneen kuolinvuoteellaan, että 'polttakaa kaikki minun kirjani!'
>> Aikanaan tiede uskoi maakeskeisyyteen toistatuhatta vuotta - kauankohan nyt vielä menee tieteeltä nähdä evoluutioteoriastaan, 'ettei keisarilla ollutkaan vaatteita...'? >>
Niinhän se teki tiede, uskoi maakeskeisyyteen.
Kunnes kristinusko selitti harhaoppisille, että auringon ympärihän tässä pyöritään, maan akselin ympäri pyörimisen lisäksi ? Olisivatko ääliöt omin nokkinensa vieläkään huomanneet koko asiaa ??
Nyt sitten odotellaan että luopuisivat lopuistakin typeryyksistään, ja omaksuisivat Uuden Maan Kreationismin tarjoaman yksinkertaisen ja selvän totuuden. Kauankohan tosiaan kestää...?
JK. Jos Darwin olisi kuolinvuoteellaan sanonut kaiken sen mitä hänen väitetään sanoneen, ei olisi ukkoparka kuollut vieläkään. Ei olisi ehtinyt kaikelta sanomiselta.
No, Darwin ei todellakaan ollut ateisti.
Kuka ei uskonut maakeskeisyyteen vuonna 1000?
Evoluutio on kiistaton tosiasia, evoluutioteoria on yksi eniten testatuista ja parhaiten perustellusita teorioista. 99% tutkijoista pitää sitä ilman muuta faktana jonka yksityiskohdista on pientä erimielisyyttä ja viilaamista.
Darwinin sanonnat ovat kreationistien erikoisessa suojeluksessa, kaikenlaista on laitettu hänen suuhunsa. Kaikki tuon suuntaiset ovat pelkkää legendaa, mutta tämähän on kkretsuille tuttua, luotetaan legendoihin tosiasioiden sijaan.
"Aikanaan tiede uskoi maakeskeisyyteen toistatuhatta vuotta."
Niin ja uskoivat ensin että maa on pallo, kunnes kristityt opettivat, että se on litteä!
hahahahahahaaaaa
Eräs baskilaispappi kuvasi 1300-luvulla kuinka hankalaa hänen oli selittää New Foundlandissa käyneille kalastajille että maa on litteä kun he olivat itse nähneet että maa on ainakin kaareva jos ei pyöreä.
Baskien kalapaatit kävivät Amerikassa kauan enne kolumbusta.
Itse asiassa, kyllä, Darwinista tuli ateisti. Hän kyllä uskoi Jumalaan, mutta löydettyään evoluutioteorian periaatteet hän katsoi, että Jumalalle ei ole enää mitään tarvetta. =)
Moi !
"Hän kyllä uskoi Jumalaan, mutta löydettyään evoluutioteorian periaatteet hän katsoi, että Jumalalle ei ole enää mitään tarvetta."
Saattoi olls, mutta pääteoksessaan "lajien synty..." hän ihailee luojan töitö useampaankin kertaan. saattaa tietysti olla vain retoriikkaa. Arvelen kuitnekin hänen uskoneen Jumalaan, sillä tuohon aikaan ei ollut minkäänlaista arvausta alkusynnystä, ensimmäisen kopioitujan ideasta (vai oliko?).
--
Millaisissa yhteyksissä hän esittää tällaisia ihailuja? Yksinkertainen kuvitteellinen esimerkki, joka voidaan esittää irrallaan harhaanjohtavasti:
" Ilman luojaa voisi helposti kuvitella, että tällaista kauneutta ei voi syntyä maailmaan, mutta löytämieni periaatteiden pohjalta voidaan esittää, että rakenteet ovat syntyneet luonnollisella tavalla."
Minun käsitykseni on, että Darwin hylkäsi uskonsa löydettyään evoluution periaatteet. Voi olla, että hän ehkä ilmaisi kirjoissaan näkemyksiään kieli keskellä suuta haluamatta suututtaa ketään. Darwinhan epäröi kirjan julkaisemista ihmisen ja apinan yhteisestä alkuperästä peläten kirkkojen vihaa.
Tutkijat lisäsivät evoluutioperiaatteisiin telelogisia päämääriä Darwinin kirjan ilmestyttyä, joita hän ei itse hyväksynyt. Esimerkiksi siten, että ihmisen kuviteltiin olleen evoluution päämäärä ja evoluutio on etenemistä alemmilta askelmilta korkeammille.
Tätä vasten Nietzsche asettuu mielenkiintoiseen valoon. Hänen kerrotaan vastustaneen evoluutioteoriaa, mutta tarkemmin ottaen hän vastusti nimenomaan tällaisten tarkoitusten liittämistä luontoon ja luonnon mekanismeihin. Nietzschen käsityksen mukaan luonto on vailla minkäänlaisia tarkoituksia lukuunottamatta niitä, joita lisäämme maailmaan ympärillämme. Nietzscheä voi pitää yhtenä ensimmäisistä ateisteista ja aiheellisesta kritiikistä sen ajan suhtautumisessa evoluutioteoriaa kohtaan. Nykyisinhän tämä kritiikki on tieteellisessä lähestymistavassa hyväksytty.
Moi !
Pitäneepä ottaa illalla hyllystä Kirja käteen ja katsoa.
Itse olettaisin hänen olleen ensimmäinen teistisen evoluution kannattaja.
--
Olisi kiva lukea niitä kommentteja, jotka osoittavat Darwinin teistisen evoluution kannattajaksi. Sulla taisi olla kiireinen vkonloppu =).
Moi !
Ei entinyt kirjaa avaamaan, ei ollut kotona koko viikonloppuna.
--
Käsittääkseni Darwinista tuli agnostikko.
Ateismi ei vaadi tiedettä, se on uskonsuunta ja maailmankatsomus.
Ateismi ei vaadi tiedettä.Totta!
Mutta ateismi ei ole maailmankatsomus eikä uskomussuunta! Se on vain näkemys joka hyväksy teismin esittämää väitettä (jonkin) jumalan olemassaolosta.
Jos kerron olevani ateisti, et voi sanoa mitään maailmankatsomuksestani tai mihin uskon. Vain sen etten usko Jumalaan/-iin.
... että ennen Darwinia ateisteilla ei ollut mitään hyvää, vaihtoehtoista selitystä elämälle maapallolla.
Mutta uskovaisilla ei ole koskaan ollut uskottavaa, tieteellistä mallia elämän kehitykselle maapallolla. ;)