https://pt-media.org/2018/05/18/poliitikot-nuo-ahneet-paskat/
Kolumni: Poliitikot, nuo ahneet paskat
8.05.2018
Kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä luovutaan, hihkuvat kansanedustajat ja mutisevat lauseelle jatkon: ”…mutta sopeutumisrahaa korotetaan.”
Jatkossa jo yhden kauden, itse asiassa jo yhden vuoden, kansanedustajana istuttuaan voi poliitikko saada sopeutumisrahaa, joka on vastikkeetonta eikä siis työttömäksi jäänyttä kansanedustajaa mikään aktiivimalli millään maailman tavalla koske. En luultavasti kauhean kauas totuudesta arvauksellani mene, jos veikkaan, että Sinisen tulevaisuuden tähdenlennot ovat tämän toiveen takana, onhan Simon Elo ärhäkästi tänään Perussuomalaisia arvostellut siitä, että Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ainoana ryhmänä oli uutta linjausta vastaan ja juorujen mukaan viime kesänä panikoinut taloudellisen tulevaisuutensa vuoksi, kun Halla-ahosta Perussuomalaisten puheenjohtaja tuli. Eikä muuten Matti Torvisella (sin.) olisi entisen käytännön mukaan ollut mahdollisuutta sopeutumisrahaan, joten nyt on Matinkin taloutta tulevaisuuteen vähän turvailtu.
Ihan yleisesti kuitenkin tuo entinen sopeutumiseläke ja tämä uusi sopeutumisraha ovat herättäneet minussa monia kysymyksiä.
Ensinnäkin mietin sitä, valikoituuko kansanedustajiksi yhteiskuntamme monivammaisimmat yksilöt, joiden työllistyminen mihinkään muuhun kuin eduskuntaan on sula mahdottomuus? Eduskuntatyöhän ei välttämättä vaadi mitään erityisiä taitoja eikä varsinkaan älyä, vaikka siellä toki (onneksi) myös niitä fiksuja kourallinen tyhjäpäiden keskellä työskentelee, mutta siis periaatteessa kansanedustajuudesta selviää vaikka olisi vain epämääräinen solumöykky, kunhan sen verran on pelisilmää, että osaa itsensä äänestäjille myydä.
Vai vammauttaako kansanedustajuus ihmisen niin perusteellisesti, että ei voida mitenkään olettaa ex-kansanedustajan olevan työkuntoinen tai kykenevä elättämään itseään ihan vähään aikaan eduskuntataipaleen jälkeen? Että niinku vaatii aikaa ja rauhaa, jotta ihminen saa tutustua uudelleen itseensä ja ajatuksiinsa? Vaikka reppureissata Intiassa tai opetella Kalavalaista runomittaa itseyttään eheyttäen?
Ehkä sopeutumisrahan ajatus on niinkin karu kuin se, että kansanedustajana omaan erityisyytensä hukkuneen ihmisen psyykeelle on aivan liikaa paluu tavan rahvaan pariin. Miettikkeehän itsekin sitä, kun olette ensin jotain Mölökkösen Marttija tai Tuija Tötteröitä Perä-Pierulasta ja sitten onnistutte lirkuttelemaan kylillä tarpeeksi, että nousette eduskuntaan. Siellä olette muutaman kauden tekemättä mitään järkevää ja sitten lähtee pesti. Se normaaliin arkeen palaaminen on vähintään yhtä kova juttu kuin kriisialueelta palaavalle rauhanturvaajalle.
Kansanedustajuus on luottamustoimi, josta maksetaan muhjakoita palkkioita ottaen huomioon pätevyysvaatimukset ja sen, kuinka saatana typerää ja hullua porukkaa eduskuntaan yleensä päätyy. Minun kauniiseen päähäni ei mahdu se, miksi moiselle porukalle pitää vielä sen lisäksi maksaa jotain köyhäinavustusta, kun eduskunnasta putoavat tai jättäytyvät pois.
Täydellisessä maailmassa kansanedustajiksi valikoituisi ihmisiä, jotka ovat yhteiskuntamme kykenevimpiä, viisaimpia ja ansioituneimpia. Ihmisiä, joilla on kykyä toimia esikuvana muille ja lahjoja elättää itsensä muutenkin kuin yhteiskunnan rahoilla. Valitettavasti näin vaan ei ole ja syy siihen on sinussa, äänestäjä. Älä äänestä näitä vaalikojuilla mukavia lirkuttelevia solumöykkyjä, koska he ovat vain ja ainoastaan henkilökohtaista ahneuttaan toteuttamassa. Vaadi poliitikolta enemmän ja anna sille vähemmän, ja pidä mielessä se, että meistä kukaan ei ole mitään velkaa tuolle 200-päiselle apinalaumalle. 🙂
TÄRÄYTÄ JUTTU EETTERIIN.
Kolumni: Poliitikot, nuo ahneet paskat
8.05.2018
Kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä luovutaan, hihkuvat kansanedustajat ja mutisevat lauseelle jatkon: ”…mutta sopeutumisrahaa korotetaan.”
Jatkossa jo yhden kauden, itse asiassa jo yhden vuoden, kansanedustajana istuttuaan voi poliitikko saada sopeutumisrahaa, joka on vastikkeetonta eikä siis työttömäksi jäänyttä kansanedustajaa mikään aktiivimalli millään maailman tavalla koske. En luultavasti kauhean kauas totuudesta arvauksellani mene, jos veikkaan, että Sinisen tulevaisuuden tähdenlennot ovat tämän toiveen takana, onhan Simon Elo ärhäkästi tänään Perussuomalaisia arvostellut siitä, että Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ainoana ryhmänä oli uutta linjausta vastaan ja juorujen mukaan viime kesänä panikoinut taloudellisen tulevaisuutensa vuoksi, kun Halla-ahosta Perussuomalaisten puheenjohtaja tuli. Eikä muuten Matti Torvisella (sin.) olisi entisen käytännön mukaan ollut mahdollisuutta sopeutumisrahaan, joten nyt on Matinkin taloutta tulevaisuuteen vähän turvailtu.
Ihan yleisesti kuitenkin tuo entinen sopeutumiseläke ja tämä uusi sopeutumisraha ovat herättäneet minussa monia kysymyksiä.
Ensinnäkin mietin sitä, valikoituuko kansanedustajiksi yhteiskuntamme monivammaisimmat yksilöt, joiden työllistyminen mihinkään muuhun kuin eduskuntaan on sula mahdottomuus? Eduskuntatyöhän ei välttämättä vaadi mitään erityisiä taitoja eikä varsinkaan älyä, vaikka siellä toki (onneksi) myös niitä fiksuja kourallinen tyhjäpäiden keskellä työskentelee, mutta siis periaatteessa kansanedustajuudesta selviää vaikka olisi vain epämääräinen solumöykky, kunhan sen verran on pelisilmää, että osaa itsensä äänestäjille myydä.
Vai vammauttaako kansanedustajuus ihmisen niin perusteellisesti, että ei voida mitenkään olettaa ex-kansanedustajan olevan työkuntoinen tai kykenevä elättämään itseään ihan vähään aikaan eduskuntataipaleen jälkeen? Että niinku vaatii aikaa ja rauhaa, jotta ihminen saa tutustua uudelleen itseensä ja ajatuksiinsa? Vaikka reppureissata Intiassa tai opetella Kalavalaista runomittaa itseyttään eheyttäen?
Ehkä sopeutumisrahan ajatus on niinkin karu kuin se, että kansanedustajana omaan erityisyytensä hukkuneen ihmisen psyykeelle on aivan liikaa paluu tavan rahvaan pariin. Miettikkeehän itsekin sitä, kun olette ensin jotain Mölökkösen Marttija tai Tuija Tötteröitä Perä-Pierulasta ja sitten onnistutte lirkuttelemaan kylillä tarpeeksi, että nousette eduskuntaan. Siellä olette muutaman kauden tekemättä mitään järkevää ja sitten lähtee pesti. Se normaaliin arkeen palaaminen on vähintään yhtä kova juttu kuin kriisialueelta palaavalle rauhanturvaajalle.
Kansanedustajuus on luottamustoimi, josta maksetaan muhjakoita palkkioita ottaen huomioon pätevyysvaatimukset ja sen, kuinka saatana typerää ja hullua porukkaa eduskuntaan yleensä päätyy. Minun kauniiseen päähäni ei mahdu se, miksi moiselle porukalle pitää vielä sen lisäksi maksaa jotain köyhäinavustusta, kun eduskunnasta putoavat tai jättäytyvät pois.
Täydellisessä maailmassa kansanedustajiksi valikoituisi ihmisiä, jotka ovat yhteiskuntamme kykenevimpiä, viisaimpia ja ansioituneimpia. Ihmisiä, joilla on kykyä toimia esikuvana muille ja lahjoja elättää itsensä muutenkin kuin yhteiskunnan rahoilla. Valitettavasti näin vaan ei ole ja syy siihen on sinussa, äänestäjä. Älä äänestä näitä vaalikojuilla mukavia lirkuttelevia solumöykkyjä, koska he ovat vain ja ainoastaan henkilökohtaista ahneuttaan toteuttamassa. Vaadi poliitikolta enemmän ja anna sille vähemmän, ja pidä mielessä se, että meistä kukaan ei ole mitään velkaa tuolle 200-päiselle apinalaumalle. 🙂
TÄRÄYTÄ JUTTU EETTERIIN.
Vastaukset 10
Vanhimmat
https://blogit.iltalehti.fi/hjallis-harkimo/2018/05/18/politiikan-satumaassa-on-kultainen-taikahana/
Politiikan satumaassa on kultainen taikahana
18
tou
2018
Kirjoittanut Hjallis Harkimo | 47 Kommenttia
Olen ollut mukana yritysten fuusioissa, yrityskaupoissa, olen rakentanut halleja, kerrostaloalueita, vapaa-ajanasuntoja ja ties mitä. Kaikkia niitä on yhdistänyt yksi ilmeinen asia. Jokaisesta projektista on pitänyt tehdä tarkkoja laskelmia, jotta projektit saadaan rahoitettua ja jotta tarkkaan tiedetään, että ne kannattavat. Yleensä pankit arvioivat erittäin tarkkaan lainoittavatko he projekteja ja mitä tarvitaan vakuudeksi. Kaiken pitää olla läpinäkyvää ja euron tarkkuudella laskettuja. Kun sitten projektit alkavat, voivat kustannukset tietysti jossain mennä yli, mutta se on sitten säästettävä jostain muusta. Se on arkipäivää yksityisissä projekteissa. Yleensä ei ole mitään taianomaista rahahanaa, jonka voi tarpeen tullen avata ja antaa valuutan valua projektin päälle.
Politiikkaan tuloni myötä olen hämmästyksekseni joutunutkin satumaahan. Tässä maassa elää toinen toistaan erikoisempia hahmoja, joita yhdistää yksi ja sama asia: tässä maailmassa kukaan ei ole kiinnostunut rahasta. Jossain on mitä ilmeisimmin jonkinlainen taikahana, varmaan kultainen. En ole vielä paikallistanut sitä, mutta sen täytyy olla olemassa, niin kaistapäistä tämä meno on.
Olympistadionin korjaus meni 100 miljoonaa euroa yli budjetin. Länsimetron kustannukset ylittyivät miljardilla. Mutta ei tässä vielä mitään. Eilen julkaistiin valtiovarainministeriön arviot sote-uudistuksen tuottamista säästöistä. Sen mukaan tiedon ja teknologian käyttö sekä palveluiden yhteensovittaminen säästää 4,6 miljardia. Kovin selkeitä perusteluja tälle ei ollut.
Ovatko nämä ihmiset seonneita? Ei mitään laskelmia yhtään mistään. Tämä on täysin edesvastuutonta. Ei puhuttu palkkaharmonisaatiosta, joka maksaa arviolta miljardin. Suuri uutinen muka oli, että valinnanvapaus ei säästä. No millä se nyt voisi säästää, sehän tulee maksamaan kun ihmiset pääsevät heti hoitoon. Tarvitaan lisää lääkäreitä ja palveluita yksityiseltä puolelta. Eivät ne kai ilmaiseksi tule. Joidenkin arvioiden mukaan tämä maksaa ainakin 500 miljonaa, joku on sanonut että miljardin.
Kun kävin Ruotsissa, sikäläiset asiantuntijat kertoivat, että heidän sote-kustannuksensa nousevat räjähdysmäisesti, kun kansa ikääntyy. Meillä se kansa nyt vaan sattuu ikääntymään paljon nopeammin. Haluaisin tietää, kuka tästä kaikesta kantaa lopulta vastuun. Tai ehkä tässä satumaailmassa ei tiedetä mitä vastuu tarkoittaa. Tai sitten menossa on joku leikkihetki, jossa pelataan monopolia leikkirahalla. Mielestäni tämä on vähän liian vakava asia leikkimiseen.
Jos nyt tehtäisiin kansalaisaloite sopeutumisrahan lopettamiseksi ja se menisi läpi ja tulisi hyväksytyksi, mikä olisi sen seuraava nimitys? Sopeutumistuki, -hyvitys, -korvaus, -kompensaatio?
Asian käsittely voisi jatkua vaikka kuinka kauan, ei suomenkielestä sanat lopu.
Lopetus on varmaan ainoa keino lopettaa tämä kusetus
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805182200953383_pi.shtml
"Pärjäämme eläkkeellämme"
Perussuomalaisille nyt ehdotetut muutokset olivat kuitenkin liikaa.
- Ryhmämme oli sitä mieltä, että emme missään nimessä voi lähteä mukaan tällaiseen kokonaisuuteen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri perusteli poisjääntiä.
- Emme hyväksy, että kansanedustajien sopeutumisrahaa nostetaan millään tavalla. Saimme juuri palkankorotuksen, ja varmasti pärjäämme eläkkeellämme.
Kansanedustajien palkkioita päätettiin huhtikuussa korottaa 3,2 prosentilla.
Meri kutsui yli 15 vuotta sitten ministereinä olleiden kansanedustajien ylimääräistä eläkettä "dinosaurusrahaksi", jollaista ei voi millään hyväksyä.
- Emme me ole täällä omia etuja ajamassa, se pitäisi kaikkien muistaa.
Meri ei myöskään hyväksynyt muiden puolueiden näkemyksiä, että jatkossa kansanedustajat ovat enemmän samalla viivalla muiden kansalaisten kanssa. Perussuomalaiset olisikin halunnut muuttaa koko sopeutumisrahajärjestelmän ansiosidonnaiseksi työttömyyspäivärahaksi.
- Silloin joutuisi maksamaan työttömyysvakuutusmaksun ja tulisi aktiivisuusvelvoite - täytyisi olla työvoimapalveluiden käytettävissä. Silloin olisi samassa asemassa kuin kaikki muut. Mutta tämä ei käynyt.
Meri kritisoi, että perussuomalaisille annettiin vain kaksi vaihtoehtoa: hyväksyä kaikki muutokset sellaisenaan tai jättäytyä kokonaan ulkopuolelle.
Perussuomalaisten laskujen mukaan ensimmäisen ja toisen kauden kansanedustajien sopeutumisraha nousee 200-300 eurolla kuukaudessa.
Moni asia auki
Risikon mukaan termien "harkinnanvaraisuus" ja "erityisen kohtuuton tilanne" tarkempi määritelmä ja lopullinen merkitys ovat sen sijaan vielä työn alla.
- Kun teemme lakia, niin silloin tullaan kirjoittamaan siihen, mikä on tällainen kohtuuton tilanne - en osaa nyt tähän sitä sanoa.
Samoin auki on vielä sekin, voiko kansanedustaja hakea sopeutumisrahaa kohtuuttoman elämäntilanteensa vuoksi vielä useita vuosia eduskunnasta tippumisensa tai vapaaehtoisen poisjäämisensä jälkeen.
Politiikka on jo lähtökohtaisesti mätää. Pyritään tekemään sellaisia päätöksiä, joista äänestäjät pitävät - eikä sellaisia, jotka olisivat yhteiskunnan kannalta järkeviä. Tämä sopeutumiseläkkeistä luopuminen on populismia jos mikä? Perussuomalaiset ovat nyt ainoita, jotka eivät sortuneet populismiin. Eikös näiden etuuksien kohdalla päättävä elin pitäisi olla muutenkin palkkiotoimikunta, eikä kansanedustajat itse?
Häh, persut tietää satavarmasti, että heillä ei oo osaa eikä arpaa asiassa joten voi huoletta laukoo ihan mitä tahansa mistä kansa tykkää ja edut putkahtaa itelle kuin mamulle illallinen. Kun olis voinu estää mamuinvaasion, ei lauottu mitään, kun audin takapenkki tuntu läskiperseelle niin namulta(hallituskysymys).
Yhteiskunnan elättejä kaikki nämä kansanedutajat ja poliitikot.....
Kuvasarja: Kansanedustajat karkasivat
härskisti vapaille: ”Tilulilulei”
https://www.is.fi/?nomobile=2
Oikea linkki
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005695553.html
Kyllähän se niin taitaa olla, että ainut rehellinen poliitikko on HakkaraisenTeuvo, Teukka jos jää pois eduskunnasta, niin menee tekemään rehellistä työtä sahalle. Teukka ei ole niinkuin kaikenmaailman Jungnerit, sun muut paskanpuhujat.