Naton tuleva huippukokous saattaa tehdä linjauksia uusista Itämeren alueen turvallisuuden vahvistamiseen tähtäävistä toimista. LEHTIKUVA/KIMMO MÄNTYLÄ
Varoitus Itämeren joutumisesta Venäjän etupiiriin – ”Puolustusta vahvistettava”
HEIKKI HAKALA | 19.05.2018 | 09:31- päivitetty 18.05.2018 | 22:44
Natoa kehotetaan lisäämään erityisesti meri- ja ilmavoimiensa läsnäoloa Itämeren alueella.
Naton tuleva huippukokous saattaa tehdä linjauksia uusista Itämeren alueen turvallisuuden vahvistamiseen tähtäävistä toimista.
Vuoden 2016 Varsovan huippukokouksen päätös Naton taisteluosastojen sijoittamisesta kaikkiin kolmeen Baltian maahan ja Puolaan antoi Venäjän suuntaan selkeän signaalin puolustusliiton yhtenäisyydestä ja solidaarisuudesta.
Virossa Naton taisteluosastoa johtaa Britannia, Latviassa Kanada, Liettuassa Saksa ja Puolassa Yhdysvallat. Vahvistetun pataljoonan eli runsaan tuhannen sotilaan EFP-taisteluosastoihin osallistuu joukkoja yhteensä noin 20 Nato-maasta.
– EFP kuitenkin koostuu vain maajoukoista ilman meri- ja ilmatukea tai ilmapuolustusta, Kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) tuore raportti huomauttaa.
– Sen vuoksi on välttämätöntä, että Nato keskittyy enemmän Itämeren alueen ilma- ja meriulottuvuuteen myös suunnittelun ja sotilaallisten suorituskykyjen saatavuuden osalta. Tätä ei tulisi nähdä yksinomaan taisteluosastojen tukemisen näkökulmasta, vaan pikemminkin koko Baltian alueen puolustuksen mahdollistamisen kannalta, raportin laatineet virolaistutkijat Eerik Marmei ja Henrik Praks toteavat.
Naton on heidän mukaansa varmistettava merellinen pelote ylläpitämällä puolustusliiton alusten jatkuvaa ja uskottavaa läsnäoloa Itämeren alueella.
– Läsnäololla on tärkeä merkitys sellaisen tilanteen välttämiseksi, jossa Venäjä voisi katsoa Itämeren kuuluvan omaan ”etupiiriinsä”, he painottavat.
Ilmapuolustus on heikoin lenkki
Nato on toteuttanut Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilan valvontaa siitä alkaen, kun maat vuonna 2004 liittyivät puolustusliiton jäseniksi. Venäjän miehitettyä Ukrainalle kuuluvan Krimin helmikuussa 2014 Nato on vahvistanut Baltian maiden ilmavalvontaa.
– Ilmavalvonta on puhtaasti rauhanajan tehtävä. Alueelle rotaatioperiaatteella sijoitetuilla koneilla ei ole valtuuksia ryhtyä taisteluun muuten kuin itsepuolustustarkoituksessa, raportti muistuttaa.
Baltian tehokas ilmapuolustus edellyttää raportin mukaan kattavaa sensorivalvontaa, maalle, sota-aluksiin ja lentokoneisiin sijoitettuja asejärjestelmiä sekä vankkaa johtamisjärjestelmää. Vain niiden yhdistelmällä kyetään luomaan uskottava pelote ja varmistamaan edellytykset Naton joukkojensiirroille kriisitilanteessa.
– Ilmapuolustus on alueen suurin sotilaallisten suorituskykyjen puute, raportti kiteyttää.
Sekä Baltian maita että Natoa kehotetaankin ryhtymään päättäväisiin toimiin ongelman korjaamiseksi.
Huippukokouksessa laaja asialista
Nato on viimeisten vuosien aikana vahvistanut itäisen lohkonsa puolustusta monin toimenpitein. Tulevassa huippukokouksessaan puolustusliiton jäsenmaiden johtajien tulee raportin mukaan ottaa uusia askelia usealla eri osa-alueella.
Brysselin huippukokouksen arvioidaan keskittyvän lisäjoukkojen lähettämisen, valmiuden ja päätöksenteon nopeuden kaltaisiin strategisiin kysymyksiin. Asialistalle noussevat myös jäsenmaiden keskinäinen taakanjako, Naton ja EU:n suhde, joukkojen liikuteltavuus, kyberpuolustus ja mahdollisia uusia jäsenmaita koskeva avointen ovien politiikka.
– Huippukokousta edeltävinä viikkoina Nato-maiden pääkaupungeissa ja virkamiesten keskuudessa on edessä lukuisia vaikeita keskusteluja, jotka ovat merkityksellisiä [kokouksen] onnistumisen kannalta. Naton jäsenten tulisi jälleen ilmaista, että puolustusliitto on vahva, yhtenäinen sekä valmis ja varautunut vastaamaan kaikkiin aluettaan vastaan kohdistuviin uhkiin kaikin mahdollisin keinoin ja milloin tahansa, raportti toteaa.
Naton huippukokous järjestetään 11.–12. heinäkuuta puolustusliiton uudessa päämajassa Brysselissä. Jäsenmaiden puolustusministerit kokoontuvat valmistelemaan huippukokousta kesäkuun toisella viikolla.
Varoitus Itämeren joutumisesta Venäjän etupiiriin – ”Puolustusta vahvistettava”
HEIKKI HAKALA | 19.05.2018 | 09:31- päivitetty 18.05.2018 | 22:44
Natoa kehotetaan lisäämään erityisesti meri- ja ilmavoimiensa läsnäoloa Itämeren alueella.
Naton tuleva huippukokous saattaa tehdä linjauksia uusista Itämeren alueen turvallisuuden vahvistamiseen tähtäävistä toimista.
Vuoden 2016 Varsovan huippukokouksen päätös Naton taisteluosastojen sijoittamisesta kaikkiin kolmeen Baltian maahan ja Puolaan antoi Venäjän suuntaan selkeän signaalin puolustusliiton yhtenäisyydestä ja solidaarisuudesta.
Virossa Naton taisteluosastoa johtaa Britannia, Latviassa Kanada, Liettuassa Saksa ja Puolassa Yhdysvallat. Vahvistetun pataljoonan eli runsaan tuhannen sotilaan EFP-taisteluosastoihin osallistuu joukkoja yhteensä noin 20 Nato-maasta.
– EFP kuitenkin koostuu vain maajoukoista ilman meri- ja ilmatukea tai ilmapuolustusta, Kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) tuore raportti huomauttaa.
– Sen vuoksi on välttämätöntä, että Nato keskittyy enemmän Itämeren alueen ilma- ja meriulottuvuuteen myös suunnittelun ja sotilaallisten suorituskykyjen saatavuuden osalta. Tätä ei tulisi nähdä yksinomaan taisteluosastojen tukemisen näkökulmasta, vaan pikemminkin koko Baltian alueen puolustuksen mahdollistamisen kannalta, raportin laatineet virolaistutkijat Eerik Marmei ja Henrik Praks toteavat.
Naton on heidän mukaansa varmistettava merellinen pelote ylläpitämällä puolustusliiton alusten jatkuvaa ja uskottavaa läsnäoloa Itämeren alueella.
– Läsnäololla on tärkeä merkitys sellaisen tilanteen välttämiseksi, jossa Venäjä voisi katsoa Itämeren kuuluvan omaan ”etupiiriinsä”, he painottavat.
Ilmapuolustus on heikoin lenkki
Nato on toteuttanut Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilan valvontaa siitä alkaen, kun maat vuonna 2004 liittyivät puolustusliiton jäseniksi. Venäjän miehitettyä Ukrainalle kuuluvan Krimin helmikuussa 2014 Nato on vahvistanut Baltian maiden ilmavalvontaa.
– Ilmavalvonta on puhtaasti rauhanajan tehtävä. Alueelle rotaatioperiaatteella sijoitetuilla koneilla ei ole valtuuksia ryhtyä taisteluun muuten kuin itsepuolustustarkoituksessa, raportti muistuttaa.
Baltian tehokas ilmapuolustus edellyttää raportin mukaan kattavaa sensorivalvontaa, maalle, sota-aluksiin ja lentokoneisiin sijoitettuja asejärjestelmiä sekä vankkaa johtamisjärjestelmää. Vain niiden yhdistelmällä kyetään luomaan uskottava pelote ja varmistamaan edellytykset Naton joukkojensiirroille kriisitilanteessa.
– Ilmapuolustus on alueen suurin sotilaallisten suorituskykyjen puute, raportti kiteyttää.
Sekä Baltian maita että Natoa kehotetaankin ryhtymään päättäväisiin toimiin ongelman korjaamiseksi.
Huippukokouksessa laaja asialista
Nato on viimeisten vuosien aikana vahvistanut itäisen lohkonsa puolustusta monin toimenpitein. Tulevassa huippukokouksessaan puolustusliiton jäsenmaiden johtajien tulee raportin mukaan ottaa uusia askelia usealla eri osa-alueella.
Brysselin huippukokouksen arvioidaan keskittyvän lisäjoukkojen lähettämisen, valmiuden ja päätöksenteon nopeuden kaltaisiin strategisiin kysymyksiin. Asialistalle noussevat myös jäsenmaiden keskinäinen taakanjako, Naton ja EU:n suhde, joukkojen liikuteltavuus, kyberpuolustus ja mahdollisia uusia jäsenmaita koskeva avointen ovien politiikka.
– Huippukokousta edeltävinä viikkoina Nato-maiden pääkaupungeissa ja virkamiesten keskuudessa on edessä lukuisia vaikeita keskusteluja, jotka ovat merkityksellisiä [kokouksen] onnistumisen kannalta. Naton jäsenten tulisi jälleen ilmaista, että puolustusliitto on vahva, yhtenäinen sekä valmis ja varautunut vastaamaan kaikkiin aluettaan vastaan kohdistuviin uhkiin kaikin mahdollisin keinoin ja milloin tahansa, raportti toteaa.
Naton huippukokous järjestetään 11.–12. heinäkuuta puolustusliiton uudessa päämajassa Brysselissä. Jäsenmaiden puolustusministerit kokoontuvat valmistelemaan huippukokousta kesäkuun toisella viikolla.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Itä vinkujat paniikissa
Aloituksen ydin:
"Naton tuleva huippukokous saattaa tehdä linjauksia uusista Itämeren alueen turvallisuuden vahvistamiseen tähtäävistä toimista."
Ja seuraus : Suomen päättäjät saavat perusteita, " Itämeri kriisiytyy lisää ", tehdäkseen uusia merkillisiä puolustusyhteistyösopimuksia vieraiden valtioiden sotilaiden saamiseks sekoittamaan i Suomen maanpuolustusta ja sen tosiasiallista uskottavuutta.
Asiaan?
Tämä aloitukselle.
Nato tulee vahvistamaan puolustustaan huippukokouksen jälkeen, R... Ä ja sen hännystelijät on valtavassa paniikissa siitä
Itämeri on Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron ympäröimä sisämeri. Venäjä on vain yksi pieni pätkä rantaviivaa. Venäjällä ei ole mitään oikeutta pitää Itämeren aluetta sotilaallisena etupiirinään.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/87/Bathymetric_map_of_the_Baltic_Sea-fi.svg/245px-Bathymetric_map_of_the_Baltic_Sea-fi.svg.png
Noinhan se on. Itse asiassa Itämeri on natomaiden ja natokumppanien ’sisämeri’, jossa Venäjällä on lähes olematon rantaviivapätkä. Se perusteella ei pitäisi käyttäytyä noin agressiivisesti.
No Venäjä on Venäjä suurine itsetunto-ongelmineen, naapuruston sietämätön ja kiusaava ja agressiivinen isokokoinen yksinäinen pikkupoika yhteisellä hiekkalaatikolla. Kukaan ei siitä pidä, mutta minkäs teet. Omalla käytöksellään on ajautunut kaikkien hyljeksimäksi.
Venäjällä on muutenkin suuria vaikeuksia ymmärtää, ettei sillä ole mitään oikeuksia sekaantua naapurimaidensa sisäisiin tai ulkoisiinkaan asioihin, ei poliittisesti eikä varsinkaan sotilaallisesti. Vrt Ukraina
Olen kuullut että ITÄMERI pumpataan tyhjäksi ja tilalle tulee Putinin nimeä kantava MM- jalkapallopuisto !
Tyhmä pesäpallo
Kaikkea sinä humaluspäissään housuunsa paskonut Putinin peppupuudeli kuuletkin.
r...än aggressio kuriin.
Nato vahvistaa turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa ja se estää sotilaallisen painostuksen mahdollisuuden
Tarjotaan NATOn laivastolle tukikohtaa Suomesta.
Se lisäisi myös omaa turvallisuuttamme.
r...ä on uhka kaikille Länsimaille ja niiden turvallisuudelle.
Brysselin huippukokouksen arvioidaan keskittyvän lisäjoukkojen lähettämisen, valmiuden ja päätöksenteon nopeuden kaltaisiin strategisiin kysymyksiin. Asialistalle noussevat myös jäsenmaiden keskinäinen taakanjako, Naton ja EU:n suhde, joukkojen liikuteltavuus, kyberpuolustus ja mahdollisia uusia jäsenmaita koskeva avointen ovien politiikka.
Loistavaa toimintaa Natolta.
Itään työnnetty rintama on turvallisuuden tae? Minkä takia Yhdysvallat on Itämerellä? Miksi venäläiset eivät ole Teksasinlahdella?
"Itään työnnetty rintama on turvallisuuden tae? Minkä takia Yhdysvallat on Itämerellä?"
USA on turvaamassa liittolaisiaan valloitushaluiselta ja sotakiimaiselta Venäjältä.
"Miksi venäläiset eivät ole Teksasinlahdella?"
Siksi, että sellaista paikkaa ei ole. Mutta jos tarkoitit Meksikonlahtea, niin Venäjällä ei ole sielläkään liittolaisia.
itä vinkujan päähän ei mahdu se tosiasia että Naton 29 jäsenmaata ja Naton kumppanimaat Suomi ja Ruotsi puolustautuu yhdessä idän aggressiota vastaan jos r...ä hyökkää.
Suomeen ja Ruptsiin Naton pysyvä tukikohta niin johan ryssä tauhoittuu