Mitä teen, kun koira äkillisesti sekoaa lenkillä?

Minulla ja avopuolisollani on noin 8kk saksanpaimen/labradori uros. Ja kyseessä on ensimmäinen koiramme. Olemme lukeneet oppaita ja kyselleet ystäviltä mitä tehdä, mutta mitään selkeää apua emme ole saaneet. Kerrottu on vain, että "loppuu ajan kanssa", "viimeistään kun leikkautatte koiran", "pitäisi rauhoittua siinä 1,5v iässä".
Koiran leikkaaminen ei ole mahdollista tällä hetkellä rahatilanteen vuoksi ja 1,5v on aika kaukana. En pysty vuotta lenkkeilemään samalla tavalla ilman minkään näköistä helpotusta tilanteeseen.
Ongelma on siis seuraavanlainen:
Lenkille lähteminen onnistuu melko hyvin ja harjoittelemme koko ajan kiltisti kävelyä, käytämme eri reittejä ja viemme koiraa juoksemaan vapaana.
Yleensä asia ilmenee aamulenkillä. Lenkin lopussa koira saattaa aivan yht äkkiä ilman mitään varoituksia seota. Se alkaa säntäilemään hihnassa, hyökkii vasten, murisee ja puree ihan mistä vaan kiinni saa. Ja pureminen siis oikeasti sattuu. Monet kerrat olen kyyneleitä pidätellyt, samoin raivoani, jotten vain heittäisi koiraa mahdollisimman kauas ja jättäisi yksin ulos tai löisi/potkaisisi. Tilanteessa koira ei kuule, nää tai ymmärrä yhtään mitään. Ja se on myös todella pelottava ja ahdistava tilanne. Tämä alkoi joskus tammi-/helmikuun paikkeilla ja on lähes jokapäiväistä.
Tiedän, että koiralla ei voi olla päässä mitään vikaa, koska koskaan muuten se ei tee mitään vastaavaa. Käsittääkseni tuo tapahtuma kertoo turhautumisesta, yms?
Ainoa tapa millä tähän mennessä olen koiran saanut pysäytettyä on maahan kyljelleen nakkaaminen. Siinä on sit oltu niin kauan, että tilanne rauhoittuu ja sen jälkeen on otettu tehtävä esim. "Istu, tassu". Sekin vain tuntuu niin hirveältä.
Kertokaa, millä voisimme saada tilanteesta edes vähän helpomman, ettei lenkillä käymisestä tulisi mitään traumaa yms.
81598
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Todellakaan alkaa potkimaan tai lyömään sitä, se kyljelleen nakkaaminenkin on hieman kyseenalaista. Hankkisin aluksi sille kuonokopan että ei pysty puremaan jos se todellakin sattuu, joskus voi käydä huonosti jos puraisee vieläkin kovemmin, koppaan totuttelu hitaasti ja aina vuolain kehuin ja makupaloin ettei siitä tule epämiellyttävää ja lenkillä koppa päähän.
Sen jälkeen vahvistaa sitä johtajuutta, kunnollisia tottiksia pitkin lenkkiä, sekä aivo ja nenätyöskentelyä. Kannattaa myös hakeutua koirakouluun/ongelmakoirakouluttajalle.

Loppusanoiksi vielä että onnea, olette ottaneet ekaksi koiraksi sekoituksen joissa toinen roduista on ihmisen toimesta jalostettu todella hermoheikoksi, mahdollisesti ei lopu koskaan. Ja se on sääli koska rotu on itselle hyvin rakas, koirat vaan huononee vuosi vuodelta.
Jos rahatilanne ei riitä nyt leikkauttamiseen niin mitä teette jos se sairastuu äkkiä.

Äänestä

Jos koiramme sairastuu, se mitä teemme, tuskin kuuluu sinulle senkin viisastelija.

Äänestä
  • No anteeksi, yritin auttaa ja neuvoa ennen kuin tilanne äityy tuosta pahemmaksi koska itsestään se ei suurimmissa osissa tapauksista ei lopu. Kokemusta on koirista jotka tuota ovat harrastaneet.
    Ja se huolestuttaa että jos ei nyt ole rahaa leikkauttamiseen, joka ei ole edes mikään suuri summa varsinkaan uroksilla koska se on helpompaa kuin nartuilla, niin miten käy koiran jos se ykskaks sairastuu ja tarvitsee lääkäriä koska hoitamatta ei eläimiä saa jättää.

    Äänestä

Selkään sille vaan ja kunnolla niin oppii

Äänestä

Olen kuitenkin samoilla linjoilla kuin nimimerkki " paljononnea" . Tuo yhdistelmä ei todellakaan ole kaikkein helpoimpia. Eli kuonokoppa kannattaa hankkia oman turvallisuutesi vuoksi, ettei pure niin että sattuu.
Saattaa olla että koira rauhoittuu kun vanhenee mutta siksi aikaa kuonokoppa.

Olet luultavasti oikeassa: tuo käytös voi hyvinkin johtua turhautumisesta.
Alkakaa koulutus mahdollisimman pian että koira oppii että käskyjä noudatetaan. Se on juuri nyt koulutusiässä. Vaadi esim. että koira istuu ennen kuin annat ruoan eteen. Samoin istuu kun laitat kaulapannan. Opeta mitä tarkoittaa " istu, seuraa, maahan, tänne ja seiso".
Olisiko rantaa missä voisit uittaa sitä?
Jos mahdollista opeta se juoksemaan pyörän vieressä. Saksanpaimenkoira tarvitsee paljon liikuntaa, muuten se turhautuu. Ja labbis on metsästyskoira, sekin tarvii tekemistä.
Opeta se tuomaan sukkiasi, tumppujasi, lompakkosi, avainnippua ym pikkutavaraa joita voit sirotella kulkiessasi. Hetkessähän nuo ei mene koirankaaliin mutta aikanaan jos kärsivällisyys riittää.

Toivottavasti näistä on sinulle jotain apua.

Äänestä

Ei ole. Voisiko mammanajadi olla hiljaa

Äänestä

Kiitos vinkeistä *paljononnea ja *Mammanajadi. Jos koiramme sairastuu, niin keksimme kyllä jostain rahat siihen. Juuri tällä hetkellä rahatilanne ei vain ole mikään ihanteellinen, mutta se hoituu vähintään muutamassa kuukaudessa. Kuonokoppa on tarkoitus hankkia ja sitä apuna käyttää (ei loputtomasti). Ja leikkautuskin suorittaa niin pian kuin vain mahdollista.

Äänestä

Nämä muka hauskat pikkulasten v*ittuilu kommentit eivät ole sitten aloittajien kommentteja

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hermoraunio kirjoitti:

Minulla ja avopuolisollani on noin 8kk saksanpaimen/labradori uros. Ja kyseessä on ensimmäinen koiramme. Olemme lukeneet oppaita ja kyselleet ystäviltä mitä tehdä, mutta mitään selkeää apua emme ole saaneet. Kerrottu on vain, että "loppuu ajan kanssa", "viimeistään kun leikkautatte koiran", "pitäisi rauhoittua siinä 1,5v iässä".
Koiran leikkaaminen ei ole mahdollista tällä hetkellä rahatilanteen vuoksi ja 1,5v on aika kaukana. En pysty vuotta lenkkeilemään samalla tavalla ilman minkään näköistä helpotusta tilanteeseen.
Ongelma on siis seuraavanlainen:
Lenkille lähteminen onnistuu melko hyvin ja harjoittelemme koko ajan kiltisti kävelyä, käytämme eri reittejä ja viemme koiraa juoksemaan vapaana.
Yleensä asia ilmenee aamulenkillä. Lenkin lopussa koira saattaa aivan yht äkkiä ilman mitään varoituksia seota. Se alkaa säntäilemään hihnassa, hyökkii vasten, murisee ja puree ihan mistä vaan kiinni saa. Ja pureminen siis oikeasti sattuu. Monet kerrat olen kyyneleitä pidätellyt, samoin raivoani, jotten vain heittäisi koiraa mahdollisimman kauas ja jättäisi yksin ulos tai löisi/potkaisisi. Tilanteessa koira ei kuule, nää tai ymmärrä yhtään mitään. Ja se on myös todella pelottava ja ahdistava tilanne. Tämä alkoi joskus tammi-/helmikuun paikkeilla ja on lähes jokapäiväistä.
Tiedän, että koiralla ei voi olla päässä mitään vikaa, koska koskaan muuten se ei tee mitään vastaavaa. Käsittääkseni tuo tapahtuma kertoo turhautumisesta, yms?
Ainoa tapa millä tähän mennessä olen koiran saanut pysäytettyä on maahan kyljelleen nakkaaminen. Siinä on sit oltu niin kauan, että tilanne rauhoittuu ja sen jälkeen on otettu tehtävä esim. "Istu, tassu". Sekin vain tuntuu niin hirveältä.
Kertokaa, millä voisimme saada tilanteesta edes vähän helpomman, ettei lenkillä käymisestä tulisi mitään traumaa yms.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu