Yksi perspektiivi jatkuvasti vellovaan keskusteluun eteenkin jatkosodan neuvostoliittolaisista lentokonetappioista. Eräänä mittarina (joskin varsin pienellä otoksella) voidaan pitää myös sotavangiksi saatuja lentäjiä.
TALVISOTA
Neuvostolentäjät:
Lukumäärältään lentäjävangit muodostivat hyvin pienen ryhmän kaikista sotavangeista. Talvisodassa saatiin yhteensä noin 5 500 sotavankia, joista lentäjiä noin 120. Useimpien lentäjävankien kuulustelupöytäkirjoja (tai niiden osioita) on löytynyt Sota-arkistosta. Lentäjävangeista oli kaksi eskadrillinkomentajaa, sotilasarvoltaan korkeimpina yksi majuri ja kymmenen kapteenia. Mainittakoon että neuvostoilmavoimat menettivät talvisodan aikana noin 1 000-1 200 lentokonetta, joista taistelutoiminnassa yli 600. Loppuosa menetettiin lento-onnettomuuksissa, joita saattui runsaati johtuen kelvottomista sääolosuhteista, eksymisistä
tms. Suomen ilmatorjunta ilmoitti pudottaneensa yhteensä 404 viholliskonetta, ja ilmavoimat lisäksi 281 neuvostokonetta, joista 85 pudotusta pidettiin epävarmana. Koska koneiden hylyt useimmiten löydettiin, useimmat pudotusilmoitukset voitiin nopeasti verifioida. Yhteensä noin 1 000 punalentäjää sai surmansa, joista ainakin 500 kaatui sotatoimissa.
Suomalaislentäjät:
Todettakoon vertailun vuoksi, että yhteensä noin 1 000 suomalaista sotilasta jäi talvisodassa
vangiksi, joista 847 palautettiin rauhanteon jälkeen. Suomen ilmavoimat menetti
talvisodassa 50 lentokonetta (joista 2/3 sotatoimissa) ja 70 lentäjää. Viisi lentäjää, joista
kaksi luutnanttia, joutui vihollisen sotavangeiksi, ja palautettiin Suomeen keväällä 1940.
JATKOSOTA
Neuvostolentäjät:
Jatkosodassa saatiin taas yhteensä noin 64 000 neuvostovankia, joista ainakin 170 lentäjää.
Kuulustelupöytäkirjoja (tai niiden otteita) on löytynyt 125 lentäjävangeista, lisäksi on 55 varmaa dokumentoitua tietoa (useimmiten mainittu ainakin lentäjävangin nimi ja yksikkö).
Majurin arvoisia lentäjävankeja oli ainakin neljä, joista kaksi lentorykmentinkomentajaa.
Suomen ilmapuolustuksen ilmoitusten mukaan neuvostoilmavoimat menettivät
jatkosodassa yhteensä 2 813 lentokonetta. Suomen lentojoukot tuhosivat 1 621 (joista 140
”epävarmaa”) ja ilmatorjunta 1 106 viholliskonetta. Lisäksi tuhottiin 12 konetta maassa, ja
74 viholliskonetta tuhoutui maahansyöksyssä.476 Vaikka em. luvut lienevät eri syistä
liioiteltuja (mm. Suomenlahden yllä 1942-43 käytyjen ilmataistelujen osalta), voitaneen
melkoisella varmuudella todeta, että neuvostoilmavoimat menettivät noin 2 000
lentokonetta Suomen vastaisilla rintamilla. Kaatuneiden ja kadonneitten neuvostolentäjien
lukumäärä (ml. sotavangeiksi joutuneita) lienee vastavasti noin 3 000 henkilöä.
Suomessa sotavankeina olleitten neuvostolentäjien myöhempiä vaiheita muodostui hyvin
moninaisiksi: sotavankeudessa menehtyi eri syistä (haavoihin, tauteihin tai
”nälkänäivetykseen”) tusinan verran, yksi lentäjävanki teloitettiin vakoilijana ja ainakin
kaksi pääsi karkaamaan. Saksaan luovutettiin taas ainakin 14 lentäjävankia. Näin ollen
voidaan päätellä, että noin 140 lentäjävankia palautettiin Neuvostoliittoon palautettiin lokamarraskuussa 1944.
Suomalaislentäjät:
Suomalaisia sotilaita jäi jatkosodassa vangiksi arviolta 3 500, joista noin 2 000 palautettiin.
Suomen ilmavoimat menetti jatkosodassa 327 lentäjää ja 272 lentokonetta. Lentäjistä
sotavangeiksi jäivät 26, joista neljä menehtyi vankeudessa ja loput palautettiin rauhanteon
jälkeen. Suomalaiset lentäjävangit olivat kaikki ns. rivilentäjiä, 16.6.1944 alasammuttua
Hävittäjälentolaivue 34:n lentueenpäällikköä, kapteeni Lauri Pekuria lukuunottamatta.
Lähde: Talvi- ja jatkosodan lentäjävangit, Carl-Fredrik Geust
Sotavangiksi jääneet lentäjät- Suomi vs. NL
39
666
Vastaukset
- historian-faktat
Vuonna 1943 sotavangiksi jäi 54 lentäjää 1 yliloikkari. Alkuvuonna 1944 sotavangiksi jäi 10 lentäjää.
Kesän 1944 sotavangiksi jääneet lentäjät:
138 55 BAP Il-4 9.6.44 Silantojärvi, 15.D:n alue N.luutn P.N.Balashov, n.luutn A.A.Prihodko, v.kers. F.R.Martshenko tai v.kers. A.P.Serebrjannikov
140 Obidin Nikolaj Nikolajevitsh luutn 52 OKAE Il-2 9.6.44 Termola
141 Koryshev Aleksandr Andrejevitsh luutn 836 BAP Il-4 9.6.44 Kannas
142 Fedotov Timofej Stepanovitsh n.luutn 836 BAP Il-4 9.6.44 Kannas
143 Byhovtsev Jegor Loginovitsh vääpeli 132 BAP Tu-2 9.6.44 Kanneljärvi
144 Petuhov Anton Vasiljevitsh luutn 566 ShAP Il-2 10.6.44 Noitermaa
145 Medvedev Vasilj Fedorovitsh kers 58 SBAP Pe-2 13.6.44 Liikola
146 Zajtsev N N n.luutn 566 ShAP Il-2 14.6.44 Sahakylä
147 Galanin Nikolaj Jakovlevitsh kaart.luutn 103 GvIAP AC 17.6.44 Inkeroinen?
148 Kobylev Aleksandr Nikolajvevitsh n.luutn 773 IAP AC 17.6.44 Jandeba, Syvärinsuu
149 Borisov Nikolaj Aleksandrovitsh n.luutn 34 GBAP Pe-2 19.6.44 Hiitola
150 Husainov Rem Kalimovitsh puna-arm. 34 GBAP Pe-2 17.6.44 Hiitola.
151 Rusak Stepan Grigorjevitsh kapt 14 GIAP Jak-9 20.6.44 Viipuri
152 Shvedov Ivan Markovitsh luutn 1 GMTAP Il-4 20.6.44 10 km NW Porga, Syväri
153 Hvorov Semen Nikititsh n.luutn 29 GIAP Jak-9 20.6.44 Sintola, 5 km SE Kiviniemi
154 Fedorenko Nikolaj Ivanovitsh luutn 836 BAP Il-4 21.6.44 Kannas (kaatunut?)
155 Dragunov Ivan Vasiljevitsh v.kers 836 BAP Il-4 21.6.44 Kannas
156 Berlejev Mark Isajevitsh v.luutn 703 ShAP Il-2 21.6.44 Portinhoikka
157 Budko Vjatsheslav Jevgenjevitsh n.luutn 872 ShAP Il-2 23.6.44 Tienhaara
158 Korobka Nikolaj Aleksandrovitsh v.luutn 195 IAP LaGG-3 Jak9D 23.6.44 Laatokan Hatsinsaari
159 Avdonin Ivan Vasiljevitsh kers 828 ShAP Il-2 26.6.44 Aunus, Vitele
160 Krasnov Fedor Dmitrijevitsh v.kers 836 BAP Il-4 29.6.44 Kannas
161 Kotshkov Nikolaj Tihonovitsh n.luutn 448 ShAP Il-2 1.7.44 Juustila
162 Zjablov Nikolaj Mihajlovitsh n.luutn 14.GIAP Jak-9 1.7.44 Luumäki, Pätävikön kylä Pahasti palanut.
163 Beljajev Mihail Mihailovitsh n.luutn 14 GIAP Jak-9 6.7.44 Pellikkälä
164 Kokorin vääp 114 GBAP Boston 6.7.44 Suojärven as.
165 Nosenko Nikolaj Filippovitsh n.luutn 197 IAP Jak9D 10.7.44 PitkäjärviLäskelä
166 Miljajev Dmitrij Mihajlovitsh luutn 159 IAP La-5 11.7.44 Vuosalmi
167 Voronin Semjon Semjonovitsh luutn 119 ORAE Pe-2 14.7.44 TervalampiLoimola
168 Sankov Gleb Nikoljajevitsh puna-arm. 214 ShAP Il-2 15.7.44 Koivuselkä
169 Skljarenko Ivan Grigorjevitsh luutn 14 GIAP Jak-9 16.7.44 Vuosalmi
170 Fomin Ivan Zaharovitsh kk-ampuja 828 ShAP Il-2 26.7.44 Loimola, Kurikka Haavoittunut
171 Radtshenko Ivan Filippovich luutn 195 IAP La-5 1.8.44 Loimola
172 Volkov Mihail Matvejevitsh luutn 29 GIAP Jak9D 30.8.44 Villala (yliloikkari!!!)
173 Titorenko Vladimir Matvejevitsh n.luutn 29 GIAP Jak9D 30.8.44 Villala (Yliloikkari!!!)
174 Grigorjev Petr Vasiljevitsh v.kers 29 GIAP Po-2 7.9.44 Käkisalmi
175 Rudakov Aleksandr Nikolajevitsh v.luutn 29 GIAP Po-2 7.9.44 Käkisalmi
Kaikkiaan vain 37 tapausta joista kaksi vielä yliloikkareita siis muita 35 ja 38 lentäjää tai miehistön jäsentä. Vain 11 hävittäjälentokoneen lentäjää jäi sotavangiksi jos yliloikkarit jätetään pois laskuista. Vastaavasti suomalaisia hävittäjälentäjiä jäi sotavangeiksi 5.
Konetyypit:
9 Il-2
7 Il-4
4 Pe-2
1 Tu-2
1 Boston
2 Po-2
7 Jak-9 ( 2 yliloikkarien)
2 La-5
2 Airacobra- Anonyymi
"149 Borisov Nikolaj Aleksandrovitsh n.luutn 34 GBAP Pe-2 19.6.44 Hiitola
150 Husainov Rem Kalimovitsh puna-arm. 34 GBAP Pe-2 17.6.44 Hiitola."
Kyseessä nimilista "Sotavangit ja internoidut" - kirjasta. Suomalaisilla oli virheitä sotavankitiedoissa. C. F Geustin mukaan Borisiv ja Husainov olivat yhden ja saman alasammutun Pe-2 pommikoneen miehistön jäseniä. Kone ammuttiin alas 18.6.44 Hiitolan alueella. Koneen ampui alas Brewster-lentäjä. Asian vahvisti myös neuvostolähteet. Kone ampui alas Neva tai Juurinen tai mahdollisesti molemmat. Pe-2 koneen kolmas miehistön jäsen Aleksei Kuznetsov kirjattiin kadonneeksi ja todennäköisesti menehtyi. - Anonyymi
" Obidin Nikolaj Nikolajevitsh luutn 52 OKAE Il-2 9.6.44 Termola"
Hän oli ensimmäinen suurhyökkäyksessä sotavangiksi jäänyt neuvostoliittolainen lentomiehistön sotilas. Jäi aamulla sotavangiksi.
Il-4 koneen sotavangit saatiin illalla 9.6.44 klo 18.30.
- historian-faktat
Vuonna 1943 sotavangiksi jäi 54 lentäjää 1 yliloikkari. Alkuvuonna 1944 sotavangiksi jäi 10 lentäjää.
Kesän 1944 sotavangiksi jääneet lentäjät:
138 55 BAP Il-4 9.6.44 Silantojärvi, 15.D:n alue N.luutn P.N.Balashov, n.luutn A.A.Prihodko, v.kers. F.R.Martshenko tai v.kers. A.P.Serebrjannikov
140 Obidin Nikolaj Nikolajevitsh luutn 52 OKAE Il-2 9.6.44 Termola
141 Koryshev Aleksandr Andrejevitsh luutn 836 BAP Il-4 9.6.44 Kannas
142 Fedotov Timofej Stepanovitsh n.luutn 836 BAP Il-4 9.6.44 Kannas
143 Byhovtsev Jegor Loginovitsh vääpeli 132 BAP Tu-2 9.6.44 Kanneljärvi
144 Petuhov Anton Vasiljevitsh luutn 566 ShAP Il-2 10.6.44 Noitermaa
145 Medvedev Vasilj Fedorovitsh kers 58 SBAP Pe-2 13.6.44 Liikola
146 Zajtsev N N n.luutn 566 ShAP Il-2 14.6.44 Sahakylä
147 Galanin Nikolaj Jakovlevitsh kaart.luutn 103 GvIAP AC 17.6.44 Inkeroinen?
148 Kobylev Aleksandr Nikolajvevitsh n.luutn 773 IAP AC 17.6.44 Jandeba, Syvärinsuu
149 Borisov Nikolaj Aleksandrovitsh n.luutn 34 GBAP Pe-2 19.6.44 Hiitola
150 Husainov Rem Kalimovitsh puna-arm. 34 GBAP Pe-2 17.6.44 Hiitola.
151 Rusak Stepan Grigorjevitsh kapt 14 GIAP Jak-9 20.6.44 Viipuri
152 Shvedov Ivan Markovitsh luutn 1 GMTAP Il-4 20.6.44 10 km NW Porga, Syväri
153 Hvorov Semen Nikititsh n.luutn 29 GIAP Jak-9 20.6.44 Sintola, 5 km SE Kiviniemi
154 Fedorenko Nikolaj Ivanovitsh luutn 836 BAP Il-4 21.6.44 Kannas (kaatunut?)
155 Dragunov Ivan Vasiljevitsh v.kers 836 BAP Il-4 21.6.44 Kannas
156 Berlejev Mark Isajevitsh v.luutn 703 ShAP Il-2 21.6.44 Portinhoikka
157 Budko Vjatsheslav Jevgenjevitsh n.luutn 872 ShAP Il-2 23.6.44 Tienhaara
158 Korobka Nikolaj Aleksandrovitsh v.luutn 195 IAP LaGG-3 Jak9D 23.6.44 Laatokan Hatsinsaari
159 Avdonin Ivan Vasiljevitsh kers 828 ShAP Il-2 26.6.44 Aunus, Vitele
160 Krasnov Fedor Dmitrijevitsh v.kers 836 BAP Il-4 29.6.44 Kannas
161 Kotshkov Nikolaj Tihonovitsh n.luutn 448 ShAP Il-2 1.7.44 Juustila
162 Zjablov Nikolaj Mihajlovitsh n.luutn 14.GIAP Jak-9 1.7.44 Luumäki, Pätävikön kylä Pahasti palanut.
163 Beljajev Mihail Mihailovitsh n.luutn 14 GIAP Jak-9 6.7.44 Pellikkälä
164 Kokorin vääp 114 GBAP Boston 6.7.44 Suojärven as.
165 Nosenko Nikolaj Filippovitsh n.luutn 197 IAP Jak9D 10.7.44 PitkäjärviLäskelä
166 Miljajev Dmitrij Mihajlovitsh luutn 159 IAP La-5 11.7.44 Vuosalmi
167 Voronin Semjon Semjonovitsh luutn 119 ORAE Pe-2 14.7.44 TervalampiLoimola
168 Sankov Gleb Nikoljajevitsh puna-arm. 214 ShAP Il-2 15.7.44 Koivuselkä
169 Skljarenko Ivan Grigorjevitsh luutn 14 GIAP Jak-9 16.7.44 Vuosalmi
170 Fomin Ivan Zaharovitsh kk-ampuja 828 ShAP Il-2 26.7.44 Loimola, Kurikka Haavoittunut
171 Radtshenko Ivan Filippovich luutn 195 IAP La-5 1.8.44 Loimola
172 Volkov Mihail Matvejevitsh luutn 29 GIAP Jak9D 30.8.44 Villala (yliloikkari!!!)
173 Titorenko Vladimir Matvejevitsh n.luutn 29 GIAP Jak9D 30.8.44 Villala (Yliloikkari!!!)
174 Grigorjev Petr Vasiljevitsh v.kers 29 GIAP Po-2 7.9.44 Käkisalmi
175 Rudakov Aleksandr Nikolajevitsh v.luutn 29 GIAP Po-2 7.9.44 Käkisalmi
Kaikkiaan vain 37 tapausta joista kaksi vielä yliloikkareita siis muita 35 ja 38 lentäjää tai miehistön jäsentä. Vain 11 hävittäjälentokoneen lentäjää jäi sotavangiksi jos yliloikkarit jätetään pois laskuista. Vastaavasti suomalaisia hävittäjälentäjiä jäi sotavangeiksi 5.
Konetyypit:
9 Il-2
7 Il-4
4 Pe-2
1 Tu-2
1 Boston
2 Po-2
7 Jak-9 ( 2 yliloikkarien)
2 La-5
2 Airacobra - historian-faktat
Vuonna 1943 sotavangiksi jäi 54 lentäjää 1 yliloikkari. Alkuvuonna 1944 sotavangiksi jäi 10 lentäjää.
Kesän 1944 sotavangiksi jääneet lentäjät:
138 55 BAP Il-4 9.6.44 Silantojärvi, 15.D:n alue N.luutn P.N.Balashov, n.luutn A.A.Prihodko, v.kers. F.R.Martshenko tai v.kers. A.P.Serebrjannikov
140 Obidin Nikolaj Nikolajevitsh luutn 52 OKAE Il-2 9.6.44 Termola
141 Koryshev Aleksandr Andrejevitsh luutn 836 BAP Il-4 9.6.44 Kannas
142 Fedotov Timofej Stepanovitsh n.luutn 836 BAP Il-4 9.6.44 Kannas
143 Byhovtsev Jegor Loginovitsh vääpeli 132 BAP Tu-2 9.6.44 Kanneljärvi
144 Petuhov Anton Vasiljevitsh luutn 566 ShAP Il-2 10.6.44 Noitermaa
145 Medvedev Vasilj Fedorovitsh kers 58 SBAP Pe-2 13.6.44 Liikola
146 Zajtsev N N n.luutn 566 ShAP Il-2 14.6.44 Sahakylä
147 Galanin Nikolaj Jakovlevitsh kaart.luutn 103 GvIAP AC 17.6.44 Inkeroinen?
148 Kobylev Aleksandr Nikolajvevitsh n.luutn 773 IAP AC 17.6.44 Jandeba, Syvärinsuu
149 Borisov Nikolaj Aleksandrovitsh n.luutn 34 GBAP Pe-2 19.6.44 Hiitola
150 Husainov Rem Kalimovitsh puna-arm. 34 GBAP Pe-2 17.6.44 Hiitola.
151 Rusak Stepan Grigorjevitsh kapt 14 GIAP Jak-9 20.6.44 Viipuri
152 Shvedov Ivan Markovitsh luutn 1 GMTAP Il-4 20.6.44 10 km NW Porga, Syväri
153 Hvorov Semen Nikititsh n.luutn 29 GIAP Jak-9 20.6.44 Sintola, 5 km SE Kiviniemi
154 Fedorenko Nikolaj Ivanovitsh luutn 836 BAP Il-4 21.6.44 Kannas (kaatunut?)
155 Dragunov Ivan Vasiljevitsh v.kers 836 BAP Il-4 21.6.44 Kannas
156 Berlejev Mark Isajevitsh v.luutn 703 ShAP Il-2 21.6.44 Portinhoikka
157 Budko Vjatsheslav Jevgenjevitsh n.luutn 872 ShAP Il-2 23.6.44 Tienhaara
158 Korobka Nikolaj Aleksandrovitsh v.luutn 195 IAP LaGG-3 Jak9D 23.6.44 Laatokan Hatsinsaari
159 Avdonin Ivan Vasiljevitsh kers 828 ShAP Il-2 26.6.44 Aunus, Vitele
160 Krasnov Fedor Dmitrijevitsh v.kers 836 BAP Il-4 29.6.44 Kannas
161 Kotshkov Nikolaj Tihonovitsh n.luutn 448 ShAP Il-2 1.7.44 Juustila
162 Zjablov Nikolaj Mihajlovitsh n.luutn 14.GIAP Jak-9 1.7.44 Luumäki, Pätävikön kylä Pahasti palanut.
163 Beljajev Mihail Mihailovitsh n.luutn 14 GIAP Jak-9 6.7.44 Pellikkälä
164 Kokorin vääp 114 GBAP Boston 6.7.44 Suojärven as.
165 Nosenko Nikolaj Filippovitsh n.luutn 197 IAP Jak9D 10.7.44 PitkäjärviLäskelä
166 Miljajev Dmitrij Mihajlovitsh luutn 159 IAP La-5 11.7.44 Vuosalmi
167 Voronin Semjon Semjonovitsh luutn 119 ORAE Pe-2 14.7.44 TervalampiLoimola
168 Sankov Gleb Nikoljajevitsh puna-arm. 214 ShAP Il-2 15.7.44 Koivuselkä
169 Skljarenko Ivan Grigorjevitsh luutn 14 GIAP Jak-9 16.7.44 Vuosalmi
170 Fomin Ivan Zaharovitsh kk-ampuja 828 ShAP Il-2 26.7.44 Loimola, Kurikka Haavoittunut
171 Radtshenko Ivan Filippovich luutn 195 IAP La-5 1.8.44 Loimola
172 Volkov Mihail Matvejevitsh luutn 29 GIAP Jak9D 30.8.44 Villala (yliloikkari!!!)
173 Titorenko Vladimir Matvejevitsh n.luutn 29 GIAP Jak9D 30.8.44 Villala (Yliloikkari!!!)
174 Grigorjev Petr Vasiljevitsh v.kers 29 GIAP Po-2 7.9.44 Käkisalmi
175 Rudakov Aleksandr Nikolajevitsh v.luutn 29 GIAP Po-2 7.9.44 Käkisalmi
Kaikkiaan vain 37 tapausta joista kaksi vielä yliloikkareita siis muita 35 ja 38 lentäjää tai miehistön jäsentä. Vain 11 hävittäjälentokoneen lentäjää jäi sotavangiksi jos yliloikkarit jätetään pois laskuista. Vastaavasti suomalaisia hävittäjälentäjiä jäi sotavangeiksi 5.
Konetyypit:
9 Il-2
7 Il-4
4 Pe-2
1 Tu-2
1 Boston
2 Po-2
7 Jak-9 ( 2 yliloikkarien)
2 La-5
2 Airacobra - historian-faktat
Vuonna 1943 sotavangiksi jäi 54 lentäjää 1 yliloikkari. Alkuvuonna 1944 sotavangiksi jäi 10 lentäjää.
Kesän 1944 sotavangiksi jääneet lentäjät:
138 55 BAP Il-4 9.6.44 Silantojärvi, 15.D:n alue N.luutn P.N.Balashov, n.luutn A.A.Prihodko, v.kers. F.R.Martshenko tai v.kers. A.P.Serebrjannikov
140 Obidin Nikolaj Nikolajevitsh luutn 52 OKAE Il-2 9.6.44 Termola
141 Koryshev Aleksandr Andrejevitsh luutn 836 BAP Il-4 9.6.44 Kannas
142 Fedotov Timofej Stepanovitsh n.luutn 836 BAP Il-4 9.6.44 Kannas
143 Byhovtsev Jegor Loginovitsh vääpeli 132 BAP Tu-2 9.6.44 Kanneljärvi
144 Petuhov Anton Vasiljevitsh luutn 566 ShAP Il-2 10.6.44 Noitermaa
145 Medvedev Vasilj Fedorovitsh kers 58 SBAP Pe-2 13.6.44 Liikola
146 Zajtsev N N n.luutn 566 ShAP Il-2 14.6.44 Sahakylä
147 Galanin Nikolaj Jakovlevitsh kaart.luutn 103 GvIAP AC 17.6.44 Inkeroinen?
148 Kobylev Aleksandr Nikolajvevitsh n.luutn 773 IAP AC 17.6.44 Jandeba, Syvärinsuu
149 Borisov Nikolaj Aleksandrovitsh n.luutn 34 GBAP Pe-2 19.6.44 Hiitola
150 Husainov Rem Kalimovitsh puna-arm. 34 GBAP Pe-2 17.6.44 Hiitola.
151 Rusak Stepan Grigorjevitsh kapt 14 GIAP Jak-9 20.6.44 Viipuri
152 Shvedov Ivan Markovitsh luutn 1 GMTAP Il-4 20.6.44 10 km NW Porga, Syväri
153 Hvorov Semen Nikititsh n.luutn 29 GIAP Jak-9 20.6.44 Sintola, 5 km SE Kiviniemi
154 Fedorenko Nikolaj Ivanovitsh luutn 836 BAP Il-4 21.6.44 Kannas (kaatunut?)
155 Dragunov Ivan Vasiljevitsh v.kers 836 BAP Il-4 21.6.44 Kannas
156 Berlejev Mark Isajevitsh v.luutn 703 ShAP Il-2 21.6.44 Portinhoikka
157 Budko Vjatsheslav Jevgenjevitsh n.luutn 872 ShAP Il-2 23.6.44 Tienhaara
158 Korobka Nikolaj Aleksandrovitsh v.luutn 195 IAP LaGG-3 Jak9D 23.6.44 Laatokan Hatsinsaari
159 Avdonin Ivan Vasiljevitsh kers 828 ShAP Il-2 26.6.44 Aunus, Vitele
160 Krasnov Fedor Dmitrijevitsh v.kers 836 BAP Il-4 29.6.44 Kannas
161 Kotshkov Nikolaj Tihonovitsh n.luutn 448 ShAP Il-2 1.7.44 Juustila
162 Zjablov Nikolaj Mihajlovitsh n.luutn 14.GIAP Jak-9 1.7.44 Luumäki, Pätävikön kylä Pahasti palanut.
163 Beljajev Mihail Mihailovitsh n.luutn 14 GIAP Jak-9 6.7.44 Pellikkälä
164 Kokorin vääp 114 GBAP Boston 6.7.44 Suojärven as.
165 Nosenko Nikolaj Filippovitsh n.luutn 197 IAP Jak9D 10.7.44 PitkäjärviLäskelä
166 Miljajev Dmitrij Mihajlovitsh luutn 159 IAP La-5 11.7.44 Vuosalmi
167 Voronin Semjon Semjonovitsh luutn 119 ORAE Pe-2 14.7.44 TervalampiLoimola
168 Sankov Gleb Nikoljajevitsh puna-arm. 214 ShAP Il-2 15.7.44 Koivuselkä
169 Skljarenko Ivan Grigorjevitsh luutn 14 GIAP Jak-9 16.7.44 Vuosalmi
170 Fomin Ivan Zaharovitsh kk-ampuja 828 ShAP Il-2 26.7.44 Loimola, Kurikka Haavoittunut
171 Radtshenko Ivan Filippovich luutn 195 IAP La-5 1.8.44 Loimola
172 Volkov Mihail Matvejevitsh luutn 29 GIAP Jak9D 30.8.44 Villala (yliloikkari!!!)
173 Titorenko Vladimir Matvejevitsh n.luutn 29 GIAP Jak9D 30.8.44 Villala (Yliloikkari!!!)
174 Grigorjev Petr Vasiljevitsh v.kers 29 GIAP Po-2 7.9.44 Käkisalmi
175 Rudakov Aleksandr Nikolajevitsh v.luutn 29 GIAP Po-2 7.9.44 Käkisalmi
Kaikkiaan vain 37 tapausta joista kaksi vielä yliloikkareita siis muita 35 ja 38 lentäjää tai miehistön jäsentä. Vain 11 hävittäjälentokoneen lentäjää jäi sotavangiksi jos yliloikkarit jätetään pois laskuista. Vastaavasti suomalaisia hävittäjälentäjiä jäi sotavangeiksi 5.
Konetyypit:
9 Il-2
7 Il-4
4 Pe-2
1 Tu-2
1 Boston
2 Po-2
7 Jak-9 ( 2 yliloikkarien)
2 La-5
2 Airacobra - Penna-Tervo
Mitäpä tästä voisi sanoa? Voiko olipäätänsä olla mahdollista ampua alas tuhat vihollisen konetta ja saada sotavangiksi vain 38 lentäjää? Ei taatusti. Pikemminkin nuo määrät viittaavat itsessään jonnekin 300-400 sotatoimissa menetettyyn lentokoneeseen.
Jokohan alkaa die-hard korkkarisosasto lopultakin taipumaan kovien tosiasioiden edessä? Suomalais-saksalaiset ilmavoimat ja ilmatorjunta ei ampunut kesällä 1944 yli tuhatta neuvostoliittolaista konetta alas. Tämä on päivänselvä asia nyt.- Kriittinen-arvio
"Jokohan alkaa die-hard korkkarisosasto lopultakin taipumaan kovien tosiasioiden edessä? Suomalais-saksalaiset ilmavoimat ja ilmatorjunta ei ampunut kesällä 1944 yli tuhatta neuvostoliittolaista konetta alas. Tämä on päivänselvä asia nyt."
Suomalaisilla taisi olla 9.6-5.8.1944 väliseltä ajalta n. 470 ilmavoittoväitettä. Ilmatorjunnalla yli 500 ja Osasto Kuhlmeyllä n.120. Täysin selvä asia että näistä väitteistä vähintäin puolet on liikaa mutta onko 2/3 tai jopa hieman enemmän siitä tässä oikeastaan enää käydä vääntöä.
Itse en ole koskaan luottanut sellaisiin väitteisiin jossa noin 30 mersulla ja samalla määrällä täysin ajastaan jäljessä olevilla Morane, Brewster ja Curtis-koneilla olisi ammuttu alas ilmataisteluissa noin 7 viikon aikana 500 konetta. Tälläinen väite on täysin absurdi. Jo 200 olisi melkoinen suoritus. Eikä vuonna 1944 neuvostoliittolaiset ilmavoimat olleet niin surkeita että viheltelemällä niitä olisi tykitettä alas. VVS:llä ja PVO:lla oli keskimäärin selvästi paremmat koneetkin kuin suomalaisilla.
- Wetterhoff
10 suomalaista hävittäjälentolaivue 24,26,28,32, 34 lentäjää jäi sotavangiksi jatkosodassa. Näille yksiköille oli kirjattu sotatoimissa tuhoutuneiksi lentokoneiksi 105 joista 7 tuhoutui ilmaiskuissa kentille. Kaatuneita lentäjiä oli 52. Näyttäisi pätevän aika hyvin lentäjien osalta tuo 1 sotavangiksi jäänyt suurinpiirtein kymmentä taisteluissa tuhoutunutta konetta kohden. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä yleensä pidettiin että sotatoimissa kahta hävittäjäkonetta kohden menetettiin yksi lentäjä kuolleena tai kadonneena mikäli erityisen paljon lentokentille tuhoutuneita koneita ei menetyksissä ollut.
- Puolustus_vai_hyökkäys
Pitäisi tehdä vielä tarkempaa selvitystä koneiden tuhoamispaikoista mm. rintamalinjojen suhteen. Lähellä rintamaa osuman saaneella koneella on vielä useinkin mahdollisuus päästä omalle puolelle, jolloin kone menetetään mutta lentäjää todennäköisesti ei. Yleensäkin pitäisi selvittää, miten koneita pääosin käytettiin, sillä kotiseudun kaupungin hävittäjäpuolustus antaa varmasti aivan erilaisia suhteita kuin vaikkapa pommitusten saattotehtävät kaukana vihollisalueella.
- Steppenwulf
Puolustus_vai_hyökkäys kirjoitti:
Pitäisi tehdä vielä tarkempaa selvitystä koneiden tuhoamispaikoista mm. rintamalinjojen suhteen. Lähellä rintamaa osuman saaneella koneella on vielä useinkin mahdollisuus päästä omalle puolelle, jolloin kone menetetään mutta lentäjää todennäköisesti ei. Yleensäkin pitäisi selvittää, miten koneita pääosin käytettiin, sillä kotiseudun kaupungin hävittäjäpuolustus antaa varmasti aivan erilaisia suhteita kuin vaikkapa pommitusten saattotehtävät kaukana vihollisalueella.
"Pitäisi tehdä vielä tarkempaa selvitystä koneiden tuhoamispaikoista mm. rintamalinjojen suhteen."
Tämä on tietenkin totta. Vuodelta 1941 ei löydy kovinkaan montaa tapausta jossa suomalainen lentäjä jäi sotavangiksi (yhden Pisillä alasammutun tiedot löytyy sotavankeudessa kuolleiden listalla joita nimiä olikin sitten vain kolme). Hävittäjälaivueista (silloin 24,26,28,32) ei menetetty yhtään lentäjää sotavangeiksi, 8 hävittäjälentäjää kaatui ja kaikkiaan 18 hävittäjäkonetta tuhoutui sotatoimissa, niistä 16 ilmalennoilla.
Vuonna 1942 samat laivueet menettivät sotatoimissa 16 konetta, 8 lentäjää kaatui ja ensimmäinen jäi sotavangiksi. Vuonna 1943 hävittäjälaivueet (24,26,28,32, 34) menettivät 18 konetta (17 lennoilla) , 10 lentäjää kaatui ja 2 jäi sotavangiksi. Ja viimeisenä jatkosodan vuonna hävittäjälaivueet menettivätkin sitten sotatoimissa jo 52 konetta (46 taistelulennoilla), 25 lentäjää kaatui ja 7 jäi sotavangiksi.
Selvästi näkee tilastoissa että suomalaiset hävittäjälentäjät joutuivat todella ahtaalle viimeisenä kesänä: tappiot kasvoivat, lentäjiä kuoli yli puolet taistelulennoilla tuhoutuneiden koneiden määrästä ja yhä useampi jäi sotavangiksi.
Saksan ja NL:n tappiosuhde lentokoneissa vuosina 1943-44 oli noin 1:3.5. Tämä fakta (sekä se että yhä useammin NL:n konetappioiden syynä oli pikemminkin ilmatorjunta kuin saksalaishävittäjä) romuttaa myyttejä suomalais-saksalaisten hävittäjälentäjien virtuoosimaisuudesta neuvostoliittolaisiin verrattanu.
- Kriittinen-arvio
Hyvin monesta tapauksesta voi sanoa että ilman tarkempaa ajan ja paikan määritystä ja ilmatorjunnan tietoja etteivät suomalaiset ole olleet välttämättä edes alasampujina. Laatokan Karjalasta löytyy enemmän mahdollisuuksia. Esim listan loppupäässä oleva käykööt esimerkkinä. Luutnantti Radtshenknon(195 IAP) La-5 joutui 1.8.44 Loimolassa todennäköisemmin juuri mersukoneella lentäneen luutnantti Kalliomäen alasampumuksi Kaartojoella. Kannaksella 11.heinäkuuta Äyräpää-Vuosalmella ampui Kyösti Karhila alas La-5 koneen. Koska muilla suomalaisilla eikä Osasto Kuhlmeyllä ollut ilmavoittoväitteitä sillä suunnalla (eikä muuallakaan) La-5 koneista menee luutnamtti Miljajevin (159 IAP) sotavankeuteen joutuminen todennäköisesti Karhilan piikkiin. Sen sijaan samoilla Äyräpään seuduilla alasammutun Jak-9 (luutnantti Skljarenko 14 GIAP, eli 14.kaartin hävittäjälentorykmentti) tapaus on auki ellei sotapäiväkirjoista löydy merkitään. Karhilalla on ilmavoittoväite mutta Tuomiokoskella niitä oli kaksi samassa ilmataistelussa.
- Kriittinen-arvio
Miten aioitaan selittää tämä varma fakta jotenkin Suomen ilmavoimille edullisella mahdollisella tavalla?
Faktatiedot: Suomalaisia lentäjiä jäi jatkosodassa sotavangiksi 26 ja neuvostoliittolaisia "vain" vajaat 7 kertaa enemmän eli n. 170 (heidänkin joukossaan loikkareita). Molemmilla osapuolilla oli omat perääntymis- ja etenemisvaiheensa. NL teki vielä enemmän vihollismaan sisäosiin pommituslentoja joten tässäkin suhteessa olisi parempi jo puhua 1:6 suhteessa lentäjäsotavankeihin.
Jos Suomi siis menetti 210 konetta sotatoimissa niin silloin NL on niitä menettänyt jatkosodassa n. 1 200. Meidän ilmatorjunta ja hävittäjälentäjät kuitenkin väittivät "varmoina" ja "varmennettuina" tapauksina n. 2 700 koneen alasampumiset. Lisäksi ei suinkaan läheskään kaikkia 210 suomalaiskonetta ammuttu alas edes ilmalennoilla. Lisäksi vähintäin 10% menetyksistä johtui teknisistä ongelmista, huonosta säästä, suunnistusongelmista jne. Suomalainen it ja hävittäjät ovat ampuneet alas vain noin 1 000 viholliskonetta. Siis reilu 35% väitetyistä. - historian-faktat
Kiinnittäkääpä huomiota kesän 1944 vangittujen lentäjien joukko-osastoihin. Kannaksella yhtä lukuunottamatta kaikki olivat 13. ilma-armeijan lentäjiä. Tämä viittaa siihen että sotatoimissa päävastuu oli selvästi 13.ilma-armeijalla ja mm. Itämeren laivaston ilmavoimien lentäjiä ei yhtään ollut vangittujen joukossa. Kaikkiaan vain yhden lentäjän yksikkö näyttäisi olleen Leningradin ilmapuolustuksen yksikön (Airacobralla lentänyt 103.Kaartin hävittäjälentorykmentin) kaveri.
- Anonyymi
Itämeren Laivaston Il-4 koneeseen kuulunut saatiin sotavangiksi Porgassa, Syvärille 21.kesäkuuta 1944. Myös 113 BAD:n Il-4 koneet osallistuivat jonkin verran Laatokan Karjalan sotatoimiin joka on huomioitava.
Leningradin Ilmapuolustuksen pääpaino oli Leningradin suurkaupungin suojaaminen. Kannaksella se toimi osin pommikoneiden saattotehtävissä. Kun puna-armeija eteni Viipuriin jäivät PVO:n yksikköjen lentokentät liian kauaksi rintaman taakse. Koko kesä-heinäkuun 1944 kävi PVO ilmasotaa saksalaisia vastaan ja sen tappioista melkoinen osa johtui saksalaisista yksiköistä jotka eivät kuuluneet Osasto Kuhlmeyhin.
- Wetterhoff
Tämä on muuten mykistyttävä tieto. En ole koskaan aiemmin kuullut näitä lukemia eli sitä miten lopultakin vähän neuvostoliittolaisia lentäjia jäi suomalaisten vangeiksi jatkosodassa. Määrä ei ole kuin 50% suurempi kuin talvisodassa vaikka jatkosodassakin NL suoritti syvälle Suomen alueella pommituslentoja samoin kuin kesällä 1944 hyökkäysvaiheessa selustan pommituksia.
Nämä tiedot lyövät kyllä korville väitteitä suuresta määrästä alasammuttuja neuvostolentokoneita. Näet esim. Saksan itärintamalla yleensä sotavangiksi jääneiden lentäjien määrä korreloi aika hyvin lentokonetappioita taisteluissa. Lisäksi jatkosodan aikana pitkälle yli toistakymmentä loikkari siirtyi Suomen puolelle. Toisaalta Geust on arvioinut että kaikkiaan sotavangeiksi (loikkarit mukaan lukien) jäi n. 200 lentäjää koska Suomi luovutti Saksalle parikymmentä lentäjää (mm. Vlasovin armeijan lentojoukkojen perustamista varten, mukana etupäässä vähemmistökansallisuuksia).
Taisteluissa sotavangeiksi jääneitä lentäjiä aika lähellä tuo 170 eikä varmasti enempää kuin 180.- Görlitz
Ei vaan jatkosodassa oli 175 tapauksta sotavangeista joihin sisältyy näitä samoja Saksalle luovutettuja lentohenkilöstöön kuuluvia. Lisäksi on useita tapauksia jossa sotavankeja saatu saksalaisalueelta. Kun huomioidaan loikkaritapaukset laskee todelliset sotavankitapaukset suomalaisten alueella noin 165:een. Tästä on lisäksi vähennettävä erityistapaus joulukuulta 1943 jolloin Li-2 kuriirikoneen yhteydessä vangittiin peräti 16 miestä. Eli tämä huomioiden vertailukelpoinen lentohenkilöstöön kuuluvien määrä vajoaa jonnekin 150-155 välille. Se on vain 6 kertaa se määrä (26) mitä suomalaisia lentäjiä ja lentokoneen miehistöön kuuluneita jäi jatkosodassa sotavangiksi.
Siis tässä ilmasodan vertailussa suhdeluku on 1:6.
- Burlakov
Vuonna 1944 neuvostolentäjät eivät olleet niin huonoja kuin ylimielisesti on väitetty. Tosiasiat kuten suomalaisten kasvaneet tappiot ilmasodassa viittaavat siihen että tasoero lentotaidossa oli kaventunut. NL suoritti Kannaksella ja Laatokan Karjalassa kesäkuun alusta aina elokuun alkuun noin 33 000 sotalentoa ja tappiot ovat olleet melko maltilliset noin 1% lennoista.
- G.A.Gripenberg
Neuvostoliittolaisista koosteista löytyy 19.kesäkuuta 1944 Kannakselta ainakin 22 lentokoneen menetys (tuhoutunut, ammuttu alas tai "poiskirjattu"). Lisäksi kolme Jak-9 hävittäjää merkitty vaurioituneiksi. Kuitenkin tuolta päivältä saadaan vain yksi lentäjä sotavangiksi. Tämä luutnantti Borisov Pe-2 koneesta joka tippui Hiitolaan.
10 Il-2 konetta kirjattu pois (niistä ainakin yhden syy ilmatorjunta)
- 8 Airacobraa
- 2 La-5
- 1 Jak-9
- 1 Pe-2 (ainakin)
- kolme vaurioitunutta Jak-9 konetta
Yhteensä siis 22 konetta kirjattu raporteissa menetyksiin. Ja vain yksi lentäjä sotavangiksi.
Lisäksi esim 2.heinäkuuta koosteet näyttivät VVS:lle 4 menetettyä hävittäjäkonetta aamupäivällä ja 10 Il-2 konetta illalla. Yhtään lentäjää ei sotavangiksi. Siinä on kaksi taistelupäivää jolta varmennettuja menetyksiä 36 ja vain yksi lentäjä jäänyt sotavangiksi. Pitäisikö tästä tehdä johtopäätökset että yhtä sotavankia kohden on menetetty taisteluissa 30-40 lentokonetta? Tuskin sentään. Mutta vaikea on noin pienelle sotavankiotoksella ja ilmasodan luonne huomioiden (puna-armeija eteni kesäkuussa 10 km päivässä eikä lentäjiä sotavangeiksi tuossa tilanteessa helpoisti otettu. Useimmat lentäjät jotka ilmataisteluissa ammuttiin alas pyrkivät kyllä omalla puolelleen jos oli vähänkin mahdollisuuksia. Ja 2 minuutin lento toistakymmentä kilometriä pois alueelta jossa uhka jäädä sotavangiksi. - Gruntvik
Tämä syvällä vihollisen alueella tapahtunut lentosotatoimi näkyi myös Luftwaffen tappiolistassa Battle of Britainin (BoB) henkilöistötappioissa:
2 585 lentohenkilöstöön kuuluneiden kaatuminen tai katoaminen ja 925 jääminen sotavangiksi. Tulkitsen nuo lukemat siten että 2 585 lentomiehistöön kuulunutta on menehtynyt ja niiden lisäksi 925 jäi sotavangiksi. Siis kaikista peruuttamattomista tappioista 26.3% oli sotavankeja. Lisäksi haavoittuneita 735. Eli kokonaistappioistakin sotavangiksi jääneet muodostivat peräti 21.8%. Taistelut käytiin pääasiassa Kanaalin yllä ja Britannian itäosissa. Käytännössä Britannian laivasto kontrolloi vesiä niin että suurin osa veteen laskuvarjolla hypänneistä joko hukkui tai jäi brittien sotavangiksi - Felix-Karvajalka
Sotavankimääristä päätellen suomalainen ilmatorjunta ja hävittäjät ovat ampuneet kesällä 1944 alas siten alle 200 neuvostoliittolaista konetta. Väittivät mokomat siat ampuneensa alas jopa tuhat. Suomalaisten valehtelu vetää vertoja vuoden 2001 MM-hiihtokisojen dopingskandaalille.
- Tempest
Kyllä se alasammuttujen määrä on jossain 300 ja 400 koneen tienoilla ja niistä Osasto Kuhlmey 30-40.
Tosin pudotusväitteitä hävittäjälentäjillä ja ilmatorjunnalla on ollut hieman yli 1 000. - Anonyymi
Tempest kirjoitti:
Kyllä se alasammuttujen määrä on jossain 300 ja 400 koneen tienoilla ja niistä Osasto Kuhlmey 30-40.
Tosin pudotusväitteitä hävittäjälentäjillä ja ilmatorjunnalla on ollut hieman yli 1 000.VVS:n lentäjät pitivät suomalaisia vaarattomina tapauksina juuri senkin takia että suomalaisten koneet olivat heikompia ja koneita vähän. Eteenkin Brewster-lentäjien väitteet 1942-43 herättävät eniten epäilyjä. Vuonna 1944 bf-109 joutuivat keskimäärin vain 20-25 koneella (taisteluvalmiit) kamppailemaan 350-400 vihollishävittäjäkonetta vastaan. Ja tässä vaiheessa VVS:n lentäjien taso oli noussut. Muutamien "ässien" alasampumiset ja haavoittumiset kertoi siitä että leikki oli kaukana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
VVS:n lentäjät pitivät suomalaisia vaarattomina tapauksina juuri senkin takia että suomalaisten koneet olivat heikompia ja koneita vähän. Eteenkin Brewster-lentäjien väitteet 1942-43 herättävät eniten epäilyjä. Vuonna 1944 bf-109 joutuivat keskimäärin vain 20-25 koneella (taisteluvalmiit) kamppailemaan 350-400 vihollishävittäjäkonetta vastaan. Ja tässä vaiheessa VVS:n lentäjien taso oli noussut. Muutamien "ässien" alasampumiset ja haavoittumiset kertoi siitä että leikki oli kaukana.
Silkkaa pötyä.
Kyllä punalentäjät pitivät suomalaisia kovina vastustajina.Niin usein tuli kärsään.
Ja kesällä -44 oli vaikean alun jälkeen keskimäärin 50-60 Mersua toimintakunnossa.
Saatiin 101 Mersua täydennyksenä. Lisäksi vaikeimpana aikana laivue ( 34) Focke-Wulfeja.
- Anonyymi
Tässä jää nyt huomioimatta se, että punailmavoimien koneet lähtivät yleensä pakoon, jos sattuivat kohtaamaan suomalaisia hävittäjiä. Vaikea on silloin saada alasampumisia, kun vihollinen tehokkaasti pakenee.
- Anonyymi
Pelkkää sinivalkoista satua. Sitä paitsi esim uusille lentäjille esitelmöinyt kapteeni Hans Wind mainitsi usein että lentueen johtaja tekee päätöksen jäädäänkö ilmataisteluun. Hävittäjien yksi tärkeä tehtävä oli suojata esim tiedusyeöukoneita eikä käydä ilmassa koiratappeluja.
Suomen Ilmavoimat oli aivan liian heiveröinen vastus Neuvostoliiton ilmavoimille. Liian vähän lentäjiä ja koneita. Suuri osa lentokoneista auttamatta liian vanhanaikaisia.
- Anonyymi
Kannaksella suomalaiset saivat 1944 suurhyökkäyksen yhteydessä vain 25 lentomiehistön jäsentä sotavangiksi. Määrä lähes sama kuin mitä suomalaisia lentohenkilöstöä jäi sotavangiksi koko jatkosodan aikana. Ja osapuolten konetappiotkin miltei samat. Suomi menetti Geustin mukaan 272 lentokonetta sotatoimitappioina jatkosodassa ja Neuvostoliiton lentokonetappiot sotalennoilla Kannaksella ja Viipurinlahdella 1.6-4.9.44 myös noin 270 konetta.
Tässä tapauksessa saadut lentomiehistösotavangit antoivat siten mittasuhteet lentokotappioille. Talvisodassa tilanne oli erilainen sillä suurin osa neuvostoliittolaista lentokonemenetyksistä näyttää olleen pommikoneita. NL lensi myös pitkälle tammikuuhun pommikoneilla syvälle Suomeen ilman mitään hävittäjäsuojaa. Siksi lentohenkilöstöä saatiin paljon konemärään nähden. - Anonyymi
Näitä lukiessa olen ankaran pohdinnan jälkeen tehnyt seuraavan johtopäätöksen:
Neuvostotappiot olivat riittävän kovia ja puna-armeijalaiset pääsivät Lappeenrantaan vain sotavankeina.- Anonyymi
Kun menet nukkumaan öisin päässäsi jyskyttää kiusallinen kysymys: kuinkahan rajusti suomalaiset liioittelivat pudotusväitteillään? 🤣
Nuku rauhassa. Suomalaisten pudotusväitteistä Kannaksella ja Viipurinlahdella kesällä 1944 tuskin juuri enempää kuin 20% piti paikkaansa. Unohda poikavuosinasi kuulemasi lapselliset sankaritarinat. Your wet dream is over. 😂
- Anonyymi
Monen sotaa käyneen maan taisteluissa lennoilla menettämien lentokoneiden ja miehistön jäsenien lukuja vertaamalla havaitaan taisteluissa menetetyn koneen miehistötappioksi keskimäärin 50-65%. Lopullinen lukemaan vaikutti olosuhteet, ammuttiinko kone alas kauas linjojen taakse vai ei. Samoin lento-olosuhteilla ja teknisillä syillä suuri merkitys. Muilla kuin taistelulennoilla oli miehistötappioprosentti selvästi alhaisempi
NL menetti yleensä konetta kohden 60% miehistöstä sotalennoilla. Esim 100 yksipaikaisen hävittäjäkoneen menetys johti yleensä noin 60 lentäjän tappioon. Miehistötappiot erityisen suuret maataistelukoneilla (lentäjä, ampuja). 100 Il-2 koneen menetys johti usein noin 130-140 miehistön jäsenen menetykseen sotalennoilla sillä koneita ammuttiin alas matalilla korkeuksilla. - Anonyymi
Neuvostoliiton konetappiot Suomea vastaan olivat luultua paljon pienemmät. Tämä ärsyttää Suomen Sisun kumipäänatseja. Suomalaiset eivät olleet ilmasodassa niin hyviä kuin mitä kuviteltiin. Tämä epäilemättä rassaa muutenkin heikolla itsetunnolla varustettuja väinämöisiä.
- Anonyymi
Jos huomioidaan missä ilmasotaa käytiin ( omalla puolella, rintaman päällä, vihollisen puolella) ja rintaman liike, on saadut lentomiehistöön kuuluneet sotavangit kohtainen indikaattori tappioiden suuruusluokasta olemassa. Jos saadaan 25 miehistöön kuulunutta sotavangiksi on mahdottomuus että vastapuoli on menettänyt 900 lentokonetta joista yli 100 pommikonetta. Pikemminkin on uskottavampaa että tappiot ovat olleet luokkaa 200-300 lentokonetta.
- Anonyymi
Neuvostoliittolaisia lentomiehistöön kuuluvia jäi sotavangiksi noin 6 kertaa enemmän kuin suomalaisia jatkosodassa. On huomioitava että eteenkin 1941 NL teki syvälle Suomeen pommitusretkiä yhä ilman hävittäjäsuojaa jolloin mahdollisuus joutua sotavangiksi kasvoi.
Vaikuttaa aika uskottavalta että osapuolten tappiosuhde ilmasodassa on ollut pikemminkin luokkaa 1:5 kuin älytön väite suomalaisten 1:30 voittosuhteesta.
Jos ja kun sotatoimitappiot Suomelle olivat 272 lentokonetta (sis myös taisteluissa pakkolaskun tehneet ja poiskirjatut vaurioituneet) on NL:n olleet 1400 suomalaisia vastaan. Niistäkin suuri osa ei pudonnut suomalaisten toimesta. On jokseenkin selvää että hiljaisella Suomen rintamalla NL menetti enemmän koneita muista syistä kuin vihollisvaikutuksesta. Tämä havaitaan myös asemasodan ajalta tutkimalla Karjalan Rintaman lentokonepoistumaa ja niiden syitä. - Anonyymi
"Jatkosodassa saatiin taas yhteensä noin 64 000 neuvostovankia, joista ainakin 170 lentäjää."
Katsoin taannoin Lars Westerlundin listaa näistä "170 lentäjästä". Mukana oli mm 16 henkeä Li-2 kuriirikoneesta jolloin lentomiehistöihin kuuluvien määrä putoaa noin 155. Niistä vähennettävä puolen tusinaa loikkaria jolloin määrä putoaa jo alle 150:n. Mukana näytti olleen myös saksalaisten toiminta-alueelta saatuja muutama jolloin suomalaiset eivät saaneet edes 150 todella lentomiehistöihin kuulunutta vangiksi jatkosodassa.
Sotalennoilla menetettyjä koneita tuskin on ollut edes 5 kertaa enemmän mitä suomalaiset itse menettivät ja koko Suomessa hellitty kuva valtavan suuresta ilmasodan voittosuhteesta kutistuu huomattavasti.- Anonyymi
Saathan sinä kertoa arvailujasi, mutta ei fanaattisesti Venäjää fanittavan homppeli-Putinistin löydöillä epämääräisistä lähteistä ole mitään totuusarvoa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saathan sinä kertoa arvailujasi, mutta ei fanaattisesti Venäjää fanittavan homppeli-Putinistin löydöillä epämääräisistä lähteistä ole mitään totuusarvoa!
Luftwaffen ja Neuvostoliiton ilmajoukkojen taistelutappioiden suhdelukema lentokoneissa oli 1942-45 säännöllisesti 1:3,5 ja 1:3,7 välillä.
Tämä sama suhdelukema näyttää olleen myös Suomen rintaman ilmasodassa missä vain suomalaisia lentojoukkoja oli. Hävittäjien välisissä taisteluissa tappioiden suhdeluku oli vuoden 1942 puolivälistä jatkosodan loppuun 1:2,5 ja 1:3 välillä. Kukaan ilmasotaa tutkinut ei pane paljoa painoa suomalaislentäjien väitteillä. Lentäjämme uskottelevat muille (ja itselleen) pärjänneensä paremmin kuin mikä oli todellisuus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luftwaffen ja Neuvostoliiton ilmajoukkojen taistelutappioiden suhdelukema lentokoneissa oli 1942-45 säännöllisesti 1:3,5 ja 1:3,7 välillä.
Tämä sama suhdelukema näyttää olleen myös Suomen rintaman ilmasodassa missä vain suomalaisia lentojoukkoja oli. Hävittäjien välisissä taisteluissa tappioiden suhdeluku oli vuoden 1942 puolivälistä jatkosodan loppuun 1:2,5 ja 1:3 välillä. Kukaan ilmasotaa tutkinut ei pane paljoa painoa suomalaislentäjien väitteillä. Lentäjämme uskottelevat muille (ja itselleen) pärjänneensä paremmin kuin mikä oli todellisuus.Kukaan ilmasotaa tutkinut ei pane painoa Venäjän Tiltu Tarkkispojan väitteile!
- Anonyymi
Jatkosodan ilmataisteluissa eteenkin syksystä 1942 lähtien suomalaislentäjien saavutukset olivat väitettyä paljon vaatimattomammat. Esim Hävittäjälentolaivue 24:n pudotusväitteistä vuonna 1943 vain 12% on pitänyt paikkaansa. 7/8 oli pelkkää ilmaa. Kannaksella kesäkuussa 1944 sama laivue oli yhtä epäuskottava pudotusväitteissään.
- Anonyymi
Eiköhän se taas ole pelkästään Tarkkispojan Stallari Tarkkispojan hellimä skenario, joka on mahdoton jo yksin siksi, että loppukesästä 1944 Stalin oikeasti halusi Suomesta pois ja Keski-Eurooppaan sekä kesän hyökkäysjoukot, että myös rintamajoukot ja rauha oli ainoa keino toteuttaa asia!
Tarkkispoika ei koskaan toivu siitä, että Suomi selvisi sodasta eroon vapaana, itsenäisenä ja demokraattisena maana!
Jatkossa seurasi jotakin vielä parempaa!
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991! hänen ikioman rytmiryhmänsä ”tutkimuksia”, joissa nimimerkit Stieglitz, Penna Tervo, Historian Faktat ja Kainalohiki laskee yhteen suurella vaivalla tuhansista dokuista, joita kukaan muu ei näe tai pysty tarkistamaan! Totuuden kanssa näillä ’tutkimuksilla’ ei ole mitään yhteyttä!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 465870
- 495361
- 493734
- 143685
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise993401- 313136
- 592894
- 582756
- 552413
- 381854