USAn keskuspankin kulta

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005691106.html

Tuossapa Iltis - uutinen New Yorkin katujen alla olevasta USAn keskuspankin kultavarastosta, joka ainakin jutun mukaan maailman suurin lajissaan (kaikkihan amerikkalaisten omasta mielestä on siellä suurinta ollut aina ...). Käsittääkseni USAn keskuspankki on edelleen yksityispankki:

Unohda Fort Knox, tältä näyttää 250 miljardia dollaria kultaharkkoina – IS vieraili maailman suurimmassa kultaholvissa

Julkaistu: 23.5. 7:08

Kulta New Yorkin katujen alle peruskallioon louhittuun piiloon on varastoitu neljännes maailman kullasta.
Kivenheiton päässä Wall Streetin finanssikortteleista sijaitsee Yhdysvaltain keskuspankin New Yorkin varantopankin rakennus, jonka kellarikerrokset kätkevät sisäänsä melkoisen aarteen. Viisi kerrosta ja parikymmentä metriä katutason alapuolella sijaitsee holvi, jossa säilytetään noin neljännestä koko maailman virallisesti rekisteröidystä kullasta.

Kyseessä on maailman suurin yksittäinen kultavarasto – suurempi kuin Kentuckyn Fort Knox, jota moni elokuvia katsonut pitää kultavarkaiden ykköskohteena. Tällä hetkellä New Yorkin katujen alla on noin puoli miljoonaa kultaharkkoa jotka painavat yhteensä noin 6 200 tonnia.

Kullan arvo vaihtelee, mutta pankin mukaan varastoidun kullan arvo liikkuu 240 ja 260 miljardin dollarin välillä. Mihinkään tavalliseen kellariin harkkoja ei siis kannata varastoida.

Holviin kuljetaan tyylikkään, 1920-luvulla rakennetun pankkirakennuksen kautta. Turvajärjestelyt ovat luonnollisesti tiukat: holvissa ei saa kuvata eikä kännykkää saa vierailun aikana edes ottaa esille taskusta. Jopa piirtäminen on tiloissa kielletty.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Holvissa on itse asiassa kolme kerrosta, joista kulta on säilötty alimmaiseen. Ylläolevassa kerroksessa säilytettiin pankin käteisvaroja ennen kuin toiminnot siirrettiin uuteen paikkaan New Jerseyn osavaltioon. Kolmannessa kerroksessa säilötyt arvopaperit ja velkakirjat taas ovat nykyisin verkossa. Yläkerrosten tilat toimivat nyt varastoina ja toimistoina.

Lyhyen hissimatkan jälkeen edessä avautuu käytävä, joka johtaa jyhkeän teräsoven luokse. Oven molemmilla puolilla on mekaaniset numerolukot; toisen lukon yhdistelmä on viranomaisilla ja toisen holvista huolehtivilla työntekijöillä.

Holvin ovena toimii 90 tonnia painava terässylinteri.
Holvin ovena toimii 90 tonnia painava terässylinteri. (KUVA: Federal Reserve Bank of New York)

Pääosa holvin lukkomekanismeista on mekaanisia ja peräisin 1920-luvulta. Yksinkertainen järjestelmä on todettu turvalliseksi, koska sitä ei pysty hakkeroimaan.

Sekä pääovessa että jokaisessa sisäovessa on numerolukkojen lisäksi hieman koomiselta näyttävä pieni munalukko, jonka tarkoituksena ei ole suojata holvia, vaan toimia sinettinä. Jokaiseen holvissa vierailuun tarvitaan siis ainakin kolme ihmistä.

Holvin erottaa meistä usean metrin paksuinen, teräksestä ja betonista valmistettu kehikko, joka pankin mukaan painaa 140 tonnia. Kehikon sisällä ovena toimiva terässylinteri painaa sekin 90 tonnia, joten pelkillä käsivoimilla tätä ovea ei suljeta.

Tätä varten oviaukon molemmilla puolilla on tukevat teräspyörät, joita kääntämällä sylinteri ensin sulkeutuu ja laskeutuu sitten pari senttiä lattian sisään. Tuloksena on täysin ilma- ja vesitiivis holvitila. Pankin mukaan sisälle lukkojen taakse jäävälle ihmiselle arvioidaan riittävän happea noin 72 tunniksi, mutta tätä ei ole koskaan testattu käytännössä.

Tilan vesitiiviyttä meinattiin joutua kokeilemaan vuonna 2012, kun Sandy-hurrikaani pyyhkäisi New Yorkin yli ja nosti veden moniin kaupungin maanalaisista tunneleista. Vedenpinta kuitenkin jäi lopulta pari korttelia pankista.

Kultavarasto on louhittu Manhattanin peruskallion sisään niin, että sekä seinien takana että lattian alla on kiveä. Holvin katto taas on vahvistettu kolmen metrin teräskerroksella.

Pankin mukaan ainoa ”murtautumisyritys” holviin tapahtui vuoden 1995 elokuvassa Die Hard – Koston enkeli. Elokuvassa kultavarkaat poraavat tiensä holviin läheisestä metrotunnelista.

Noin 10 metriä varaston yläpuolella tosiaan kulkee metrotunneli, ja junan äänet voi kuulla holvin sisälle. Kallion, betonin ja teräksen läpi pääseminen olisi kuitenkin vaikeaa: pankista arvioidaan, että parhaallakin saatavilla olevalla poralla vartijat kuulisivat varkaiden äänet 1–2 kuukautta ennen perille pääsemistä.

Kulta punnitaan jykevällä, 1920-luvulta peräisin olevalla vaa’alla.
Kulta punnitaan jykevällä, 1920-luvulta peräisin olevalla vaa’alla. (KUVA: Federal Reserve Bank of New York)

Kalliolattian ansiosta painavia kultaharkkoja on täällä mahdollista pinota päällekkäin enemmän kuin monessa muussa varastossa. Esimerkiksi Englannin keskuspankin holvissa Lontoossa kulta on varastoitu pienempiin eriin ja sitä on liikuteltava paikasta toiseen, jotta alla oleva maa-aines ei painuisi.

Täällä vierailijoita odottaa holvin osastoilla lattiasta kattoon saakka pinottu kultaseinämä. Kirkkaassa valaistuksessa kulta hehkuu kuin aarresaduissa.
166
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

jutun loppuosa:

Kultaharkko painaa keskimäärin reilut 12 kiloa, mutta tuntuu nostettaessa paljon painavammalta. Elokuvissa varkaat heittelevät kultaharkkoja toisilleen, mutta tosielämässä tämä ei helposti onnistuisi.

Kultaharkon tuttu muoto on kehitetty sellaiseksi, että sitä on helppo nostella. Jokaiseen harkkoon on merkitty sarjanumero sekä harkon kokoa ja kullan puhtautta osoittava luku. Kulta punnitaan suurella, 1920-luvulta peräisin olevalla vaa’alla.

Puhdas kulta olisi hyvin pehmeää, joten jokaiseen harkkoon on lisätty pieni määrä kovempaa metallia, esimerkiksi hopeaa. Keskimäärin kultaharkot ovat noin 500 000 dollarin arvoisia. Kaltereiden takana näkyy kuitenkin myös paljon pienempiä malleja.

Ensimmäisenä vastaan tulevassa osastossa on pankin mukaan noin 5 000 kultaharkkoa, joiden yhteen laskettu arvo on markkinatilanteesta riippuen 2,6–2,9 miljardia dollaria. Vieraat pääsevät kurkistamaan myös 1960-luvulla rakennettuun lisäholviin, jonka kahdessa osastossa harkkoja on lähes 150 000, arvoltaan hurjat 74 miljardia dollaria.

Kultaharkkoihin on painettu sarjanumero ja tieto kullan puhtaudesta.
Kultaharkkoihin on painettu sarjanumero ja tieto kullan puhtaudesta. (KUVA: Federal Reserve Bank of New York)

Suurin osa tänne varastoidusta kullasta ei kuulu Yhdysvalloille: sen omistamasta kullasta New Yorkissa on vain noin viisi prosenttia, joka tekee alle prosentin täällä säilytettävästä kullasta.

Suurin osa kullasta tuotiin tänne ennen ja jälkeen toisen maailmansodan Euroopan ollessa kaaoksessa. Eniten varastoitavaa täällä oli 1960-luvun puolivälissä, jolloin kultaa oli noin 12 000 tonnia.

Kullan myynnin ja ostamisen katsotaan myös olevan helppoa, kun osapuolten kultavarat on varastoitu samaan paikkaan. Kulta kuuluu valtiollisille keskuspankeille ja kansainvälisille rahalaitoksille, jotka käyttävät Yhdysvaltain keskuspankin muitakin palveluja. Yksityinen omistaja tai pankki ei kultaansa tänne voi tuoda.

Kultaharkkojen säilyttämisestä ei peritä lainkaan maksua, sillä tallettajat maksavat pankille myös muista palveluista. Kullan siirtämisestä tililtä toiselle ja tallettamisesta tai nostamisesta peritään kuitenkin maksu: 1,75 dollaria kultaharkkoa kohden.

Vuoden 2001 terrori-iskun jälkeen pankissa jouduttiin erikoiseen tilanteeseen, kun viereisen vaurioita saaneen rakennuksen pelättiin romahtavan pankin päälle, ja pankkirakennus oli määrä evakuoida. Tässä vaiheessa tajuttiin, että rakennuksen ulko-ovissa ei ole lukkoja, koska pankkia ei oltu suunniteltu jätettäväksi ilman vartiointia. Nykyisin ovissa on kunnolliset lukot.
Koska varasto on rakennettu peruskallion päälle, voidaan painavia kultaharkkoja pinota runsaasti päällekäin.
Koska varasto on rakennettu peruskallion päälle, voidaan painavia kultaharkkoja pinota runsaasti päällekäin. (KUVA: Federal Reserve Bank of New York)

Johannes Kotkavirta, New York

Äänestä

Kommentoi aloitusta


jaakkoensiopasila1 kirjoitti:

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005691106.html

Tuossapa Iltis - uutinen New Yorkin katujen alla olevasta USAn keskuspankin kultavarastosta, joka ainakin jutun mukaan maailman suurin lajissaan (kaikkihan amerikkalaisten omasta mielestä on siellä suurinta ollut aina ...). Käsittääkseni USAn keskuspankki on edelleen yksityispankki:

Unohda Fort Knox, tältä näyttää 250 miljardia dollaria kultaharkkoina – IS vieraili maailman suurimmassa kultaholvissa

Julkaistu: 23.5. 7:08

Kulta New Yorkin katujen alle peruskallioon louhittuun piiloon on varastoitu neljännes maailman kullasta.
Kivenheiton päässä Wall Streetin finanssikortteleista sijaitsee Yhdysvaltain keskuspankin New Yorkin varantopankin rakennus, jonka kellarikerrokset kätkevät sisäänsä melkoisen aarteen. Viisi kerrosta ja parikymmentä metriä katutason alapuolella sijaitsee holvi, jossa säilytetään noin neljännestä koko maailman virallisesti rekisteröidystä kullasta.

Kyseessä on maailman suurin yksittäinen kultavarasto – suurempi kuin Kentuckyn Fort Knox, jota moni elokuvia katsonut pitää kultavarkaiden ykköskohteena. Tällä hetkellä New Yorkin katujen alla on noin puoli miljoonaa kultaharkkoa jotka painavat yhteensä noin 6 200 tonnia.

Kullan arvo vaihtelee, mutta pankin mukaan varastoidun kullan arvo liikkuu 240 ja 260 miljardin dollarin välillä. Mihinkään tavalliseen kellariin harkkoja ei siis kannata varastoida.

Holviin kuljetaan tyylikkään, 1920-luvulla rakennetun pankkirakennuksen kautta. Turvajärjestelyt ovat luonnollisesti tiukat: holvissa ei saa kuvata eikä kännykkää saa vierailun aikana edes ottaa esille taskusta. Jopa piirtäminen on tiloissa kielletty.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Holvissa on itse asiassa kolme kerrosta, joista kulta on säilötty alimmaiseen. Ylläolevassa kerroksessa säilytettiin pankin käteisvaroja ennen kuin toiminnot siirrettiin uuteen paikkaan New Jerseyn osavaltioon. Kolmannessa kerroksessa säilötyt arvopaperit ja velkakirjat taas ovat nykyisin verkossa. Yläkerrosten tilat toimivat nyt varastoina ja toimistoina.

Lyhyen hissimatkan jälkeen edessä avautuu käytävä, joka johtaa jyhkeän teräsoven luokse. Oven molemmilla puolilla on mekaaniset numerolukot; toisen lukon yhdistelmä on viranomaisilla ja toisen holvista huolehtivilla työntekijöillä.

Holvin ovena toimii 90 tonnia painava terässylinteri.
Holvin ovena toimii 90 tonnia painava terässylinteri. (KUVA: Federal Reserve Bank of New York)

Pääosa holvin lukkomekanismeista on mekaanisia ja peräisin 1920-luvulta. Yksinkertainen järjestelmä on todettu turvalliseksi, koska sitä ei pysty hakkeroimaan.

Sekä pääovessa että jokaisessa sisäovessa on numerolukkojen lisäksi hieman koomiselta näyttävä pieni munalukko, jonka tarkoituksena ei ole suojata holvia, vaan toimia sinettinä. Jokaiseen holvissa vierailuun tarvitaan siis ainakin kolme ihmistä.

Holvin erottaa meistä usean metrin paksuinen, teräksestä ja betonista valmistettu kehikko, joka pankin mukaan painaa 140 tonnia. Kehikon sisällä ovena toimiva terässylinteri painaa sekin 90 tonnia, joten pelkillä käsivoimilla tätä ovea ei suljeta.

Tätä varten oviaukon molemmilla puolilla on tukevat teräspyörät, joita kääntämällä sylinteri ensin sulkeutuu ja laskeutuu sitten pari senttiä lattian sisään. Tuloksena on täysin ilma- ja vesitiivis holvitila. Pankin mukaan sisälle lukkojen taakse jäävälle ihmiselle arvioidaan riittävän happea noin 72 tunniksi, mutta tätä ei ole koskaan testattu käytännössä.

Tilan vesitiiviyttä meinattiin joutua kokeilemaan vuonna 2012, kun Sandy-hurrikaani pyyhkäisi New Yorkin yli ja nosti veden moniin kaupungin maanalaisista tunneleista. Vedenpinta kuitenkin jäi lopulta pari korttelia pankista.

Kultavarasto on louhittu Manhattanin peruskallion sisään niin, että sekä seinien takana että lattian alla on kiveä. Holvin katto taas on vahvistettu kolmen metrin teräskerroksella.

Pankin mukaan ainoa ”murtautumisyritys” holviin tapahtui vuoden 1995 elokuvassa Die Hard – Koston enkeli. Elokuvassa kultavarkaat poraavat tiensä holviin läheisestä metrotunnelista.

Noin 10 metriä varaston yläpuolella tosiaan kulkee metrotunneli, ja junan äänet voi kuulla holvin sisälle. Kallion, betonin ja teräksen läpi pääseminen olisi kuitenkin vaikeaa: pankista arvioidaan, että parhaallakin saatavilla olevalla poralla vartijat kuulisivat varkaiden äänet 1–2 kuukautta ennen perille pääsemistä.

Kulta punnitaan jykevällä, 1920-luvulta peräisin olevalla vaa’alla.
Kulta punnitaan jykevällä, 1920-luvulta peräisin olevalla vaa’alla. (KUVA: Federal Reserve Bank of New York)

Kalliolattian ansiosta painavia kultaharkkoja on täällä mahdollista pinota päällekkäin enemmän kuin monessa muussa varastossa. Esimerkiksi Englannin keskuspankin holvissa Lontoossa kulta on varastoitu pienempiin eriin ja sitä on liikuteltava paikasta toiseen, jotta alla oleva maa-aines ei painuisi.

Täällä vierailijoita odottaa holvin osastoilla lattiasta kattoon saakka pinottu kultaseinämä. Kirkkaassa valaistuksessa kulta hehkuu kuin aarresaduissa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu