Laitetaan tuollainen otsikko, kielillä puhumiseen.
Pyhä Henki kirkastaa Kristusta ja Kristus ilmaisee pelastuksen Jumalantyönä meille, pelastuaksemme.
Meidät on pelastettu myös tekemään työtä, sillä ilman tekoja usko on mitätön.
Teoista tulee uskokin näkyviin.
Jeesus sanoo tahi sanoi, että uskovan on tärkeää tuottaa hedelmää.
Hän nouvoen tuo sanoissa esiin: "Isäni on viinitarhuri. = okei!
Minä olen viinipuu ja te olette oksat. = "tällainenkin oksa"!
Jokaisen oksan, joka kantaa hedelmää, Isäni puhdistaa, että se kantaisi
runsaamman hedelmän."
Mutta mitä sille oksalle tehdään, joka ei kanna hedelmää?
Se karsitaan ja heitetään tuleen.
On siinä tälle sapatille neuvot ja ohjeet, jos armonkansalainen sitäkin miettii.
Sapattinakin on lupa tehdä hyvää, Jumalankansalaisen opetuslapseudessaan.
ts. kieli toi esiin Hengen ilmoituksena ymmärrettäväsi lukijoille kirjoitukset.
Kirjoituksissa on se ideaali ilmoitustapa, ettei eksyttäisi syrjään.
......
Edenissä, kun Adam luotiin maan tomusta. Siihen Jumala puhalsi sieraimiin elämänhengen ja Adamista tuli elävä sielu, ja kas, ensimmäinen aamu - mihin Adam heräsi oli sapatti.
Mitä se Adamille kertoi? Eikös vain sitä, että kaikki oli valmista Jumalanpuolelta.
Kaikki oli virheetöntä ja ilman vikaa. Siis Jumalantyö oli Adamin silmien edessä ja oli lepo.
Tätä on luominen. Kaikki on luotu Kristukseen ja Hän on Sapatin Herra.!
Näin sapatin sanoma on, että kaikki Kristuksessa on valmista. Pelastus. Hän on verellä pessyt ja lunastanut meidät tässä ajassa kerran kokonaisvaltaiseen sapatinlepoon, kun iankaikkisen elämän armolahja annetaan, kun Elämänkirjan kohdalta nimi on julkituotu..
Täällä ajassa, jossa otsahiessä vielä arjen ja sapatinväliä kuljetaan, niin uskossa jokapäivä olemme Herran omia, pelastettuja, ja pelastettuna on hyvä myös erottaa Herransiunaama päivä rakentuakseen veljien ja sisarten kanssa yhdessä. [tietenkin terveys vaikuttaa, pystyykö kokoontumaan], mutta Herra meitä kutsuu vointimme mukaan, laulamaan, siunaamaan, rukoilemaan yhdessä. Rakentumaan ja Herra on siinä Sanassa tuomassa sisäiseen elämään sanoman sisältöä, jossa oksa Kristuksessa tuottaa hedelmänsä.
Näin sapatti kertoo, että kaikki on Jumalantyötä ja SapatinHerran askeleissa, uskonpolku on kotia kohti.
Näin ymmärrän, että sapatilla on maailmanaikaan sanomallinen merkityksensäkin joka puolelle tätä tellusta. Eihän kaikilla ole mitään vapaata, mutta Sanasta voidaan tuoda esiin, että Herra on kutsunut "pyhittämälleen" päivälle tarkoituksen.
Siellä yhdessä sitten vietetään Herran kuoleman muistoa , kun se on, myös muistutuksena tästä pelastussanoman Hengellisestä sisällöstä, jossa sijainen on kuollut ja peittää syntien paljouden, eli sen laittomuuden ajan, kun tietämättöminä on rikottu.
Synti on Jumalantahdon rikkomista, kirjoitusten mukaan. Suomeksi rakkaudettomia tekoja.
Siis kun olemme Kristuksessa, eletään Pyhän Hengen voimasta ja neuvoista uskossa Jumalanmielen mukaan, se oksan sanoma on: "Pelastus on Jumalantyö".
Siksi sapatti on lepoa, eikä omia töitä tarvitse siihen tuoda, on lupa levätä.
Ja levosta käsin, Kristus- puu - tuottaa oksiin voiman Hengen voimasta.
Oksa julistaa Jeesusta ja Jumalantahtoa, ettei enää syntiä tehden, vaan Hengessä vaeltaen kerromme Elämästä.
Jumala on Elämänantaja - antoi Pojalleen Elämän ja Poika antaa, kelle sen tahtoo.
Siis halullisille.
Kuolleet oksat eivät kanna elämää, vaan on talletettu tulelle ja siitäkin on IsoonKirjaan kirjoitettu muistiin, ettei eksytä vääriin tulkintoihin.
Elämä johtaa siihen elämään, joka kerran on iankaikkista ja kaikki entinen on mennyt.
Siellä lopullinen sapatinlepo on tosi.
Pyhä Henki kirkastaa Kristusta ja Kristus ilmaisee pelastuksen Jumalantyönä meille, pelastuaksemme.
Meidät on pelastettu myös tekemään työtä, sillä ilman tekoja usko on mitätön.
Teoista tulee uskokin näkyviin.
Jeesus sanoo tahi sanoi, että uskovan on tärkeää tuottaa hedelmää.
Hän nouvoen tuo sanoissa esiin: "Isäni on viinitarhuri. = okei!
Minä olen viinipuu ja te olette oksat. = "tällainenkin oksa"!
Jokaisen oksan, joka kantaa hedelmää, Isäni puhdistaa, että se kantaisi
runsaamman hedelmän."
Mutta mitä sille oksalle tehdään, joka ei kanna hedelmää?
Se karsitaan ja heitetään tuleen.
On siinä tälle sapatille neuvot ja ohjeet, jos armonkansalainen sitäkin miettii.
Sapattinakin on lupa tehdä hyvää, Jumalankansalaisen opetuslapseudessaan.
ts. kieli toi esiin Hengen ilmoituksena ymmärrettäväsi lukijoille kirjoitukset.
Kirjoituksissa on se ideaali ilmoitustapa, ettei eksyttäisi syrjään.
......
Edenissä, kun Adam luotiin maan tomusta. Siihen Jumala puhalsi sieraimiin elämänhengen ja Adamista tuli elävä sielu, ja kas, ensimmäinen aamu - mihin Adam heräsi oli sapatti.
Mitä se Adamille kertoi? Eikös vain sitä, että kaikki oli valmista Jumalanpuolelta.
Kaikki oli virheetöntä ja ilman vikaa. Siis Jumalantyö oli Adamin silmien edessä ja oli lepo.
Tätä on luominen. Kaikki on luotu Kristukseen ja Hän on Sapatin Herra.!
Näin sapatin sanoma on, että kaikki Kristuksessa on valmista. Pelastus. Hän on verellä pessyt ja lunastanut meidät tässä ajassa kerran kokonaisvaltaiseen sapatinlepoon, kun iankaikkisen elämän armolahja annetaan, kun Elämänkirjan kohdalta nimi on julkituotu..
Täällä ajassa, jossa otsahiessä vielä arjen ja sapatinväliä kuljetaan, niin uskossa jokapäivä olemme Herran omia, pelastettuja, ja pelastettuna on hyvä myös erottaa Herransiunaama päivä rakentuakseen veljien ja sisarten kanssa yhdessä. [tietenkin terveys vaikuttaa, pystyykö kokoontumaan], mutta Herra meitä kutsuu vointimme mukaan, laulamaan, siunaamaan, rukoilemaan yhdessä. Rakentumaan ja Herra on siinä Sanassa tuomassa sisäiseen elämään sanoman sisältöä, jossa oksa Kristuksessa tuottaa hedelmänsä.
Näin sapatti kertoo, että kaikki on Jumalantyötä ja SapatinHerran askeleissa, uskonpolku on kotia kohti.
Näin ymmärrän, että sapatilla on maailmanaikaan sanomallinen merkityksensäkin joka puolelle tätä tellusta. Eihän kaikilla ole mitään vapaata, mutta Sanasta voidaan tuoda esiin, että Herra on kutsunut "pyhittämälleen" päivälle tarkoituksen.
Siellä yhdessä sitten vietetään Herran kuoleman muistoa , kun se on, myös muistutuksena tästä pelastussanoman Hengellisestä sisällöstä, jossa sijainen on kuollut ja peittää syntien paljouden, eli sen laittomuuden ajan, kun tietämättöminä on rikottu.
Synti on Jumalantahdon rikkomista, kirjoitusten mukaan. Suomeksi rakkaudettomia tekoja.
Siis kun olemme Kristuksessa, eletään Pyhän Hengen voimasta ja neuvoista uskossa Jumalanmielen mukaan, se oksan sanoma on: "Pelastus on Jumalantyö".
Siksi sapatti on lepoa, eikä omia töitä tarvitse siihen tuoda, on lupa levätä.
Ja levosta käsin, Kristus- puu - tuottaa oksiin voiman Hengen voimasta.
Oksa julistaa Jeesusta ja Jumalantahtoa, ettei enää syntiä tehden, vaan Hengessä vaeltaen kerromme Elämästä.
Jumala on Elämänantaja - antoi Pojalleen Elämän ja Poika antaa, kelle sen tahtoo.
Siis halullisille.
Kuolleet oksat eivät kanna elämää, vaan on talletettu tulelle ja siitäkin on IsoonKirjaan kirjoitettu muistiin, ettei eksytä vääriin tulkintoihin.
Elämä johtaa siihen elämään, joka kerran on iankaikkista ja kaikki entinen on mennyt.
Siellä lopullinen sapatinlepo on tosi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Herran työ Golgatalla.
Pyhä Henki kirkastaa meille sovitusta.
Kurkistetaan senverran aikaa taakse, että jo ennen luomista Jumala Sanansa kautta päätti pelastaa tämän langenneen. Siksipä Hän ymmärrykseni mukaa loi luomakunnan myös todistamaan Hänestä. Meille luotiin "liha" - että kaikessa tässä lihassamme opimme kipujenkin kautta kilvoittelussa sen, että opimme, mitä usko ja mihin usko sijoittaa päämääränsä - eli Jumalaan. Hallitsijaansa. Okei, tuosta lähden liikkeelle.
Tullaan Eedeniin. Kaikki oli valmista ja Adam ensimmäisessä aamussa ja oli Jumalansiumaama päivä, erotettuna Adamia varten. Silläkin on sanomallinen merkitys tähän päiväänkin. Apostolinen seitsemännenpäivän helluntalaiset viettävät sapattia.
Okei, Adam oli siellä Edenissä, käyskentelemässä Herran kanssa.
Jumala antoi elämänohjeita paratiisiin elettäväksi. Siis jos Adam olisi näin elänyt, hän eläisi nytkin ja Eden eläisi puhtaana.
Siellä Edenissä, syö Adam- syö kaikista muista puista vapaasti. Eli vapaus oli.
Elämänpuukin oli siinä syötävissä. Sitten tuli alue, joka oli senverran hedelmistään kasvava puu, että kuului vain Jumalalle. Hän hallitsi KOKO puutarhaansa. Oltiin Hyvän ja pahantiedon alueella. Se on vaikeaa hallintaa ihmisille, teemme virheitä, sekä vääriä päätöksiä. Siksi "tuosta puusta älä syö"! Kuolet, jos siitä syöt.
Adam ei pysty hallitsemaan ja siksi kuolema on syöjän lopputulema ajassa.
Siis Eevaa ei vielä ollut, vaan Adam. Adamia "evästettiin", ja lopputulema Adamilla on se, minkä tiedämme.
Synti - siis kun rikottiin Jumalan neuvot ja ohjeet. Se teki Adamin alastomaksi, aseettomaksi.
Syntinen on rikkonut ja täydelliseen Pyhään hänestä ei ollut eläjäksi, siis elämään iankaikkisesti. Hänestä tuli kuolevainen. Sekin tätä aadameita opettaa - haudan äärellä seisominen. Muistuttaa synnin palkkaa.
Katoavaisuus.
Nyt Herra halusi aloittaa meille opin ja ohjeen. Tästä alkaa ihmiselle tämä sijais- uhriopetus. Sen keskipiste on Golgatalla, jossa todellinen uhrikaritsa peittää syntiemme paljouden ja opettaa meidän töitä ja Herran töitä.
Se on se kirkkaus - jota taivaasta valaistaa jalkojemme valoksi, askeleille kapealle elämänpolulle. Tuo kirkkaus tuo tavallaan Ristiltä - varjon Edeniin asti.
Se on varjolain aikaa. Vanhaliitto. Se lähtee Edenistä, kun Herra surmaa uhrikaritsan ja sen nahka peittää Adamin ja Evan alastomuuden.
Se on se Jumalantyö. Adamin oppiläksy syntiin, jonka hän aiheutti teoillaan.
Ei ollut kuulainen Herran sanalle.
Tuo sanoma jatkuu varjona, vanhan Herrankansan uhreissa. Synti - tultiin vaikka sen kyyhkyn kanssa papin luo. Laskettiin käsi uhrin päälle, kun oli synnit tunnustettu.
Eli synti - oli rikottu Jumalan Pyhä tahto. Ei eletty samanmielisesti Isän kanssa.
ja uhri kuoli. Synnintekijää muistutettiin ja hän näki synnin lopputuloksen kuolema.
Varjolainaika käy loppuaan kohti, kirjoitusten mukaan. Tullaan Golgatalle, Getsemanen kautta. Uhrikaritsa kävi rukoustaistelunsa ja "tapahtukoon Sinun tahtosi".
Tavallani kerron, kuinka minäkin olen osallinen tuon uhrikaritsan surmaamiseen.
Häntä ruoskittiin, syljettiin, painettiin orjantappurakruunu hänen päähänsä. jne.
Raamattu puhuu siitä enämpi. Mutta se on ihmisen työtä. Ihminen saattaa uhrikaritsansa kuolemaan, tappaa PYHÄN, jossa olisi ollut ELÄMÄ, tähän aikaan, kun kansa olisi uskonut HÄNTÄ. Nyt Elämä avataankin tuon Ristinkautta.
Minkä minä teen tänään lähimmäiselle, sen teen Häntä kohti. Rikkomisella lähimmäistä, lyön Luojaani. Sitä tarkoitan, kun surmaan uhrikaritsan.
Minun tarvitsee tehdä parannus, eli mielenmuutos. Kääntyä teoistani Herran voimasta elämää kohti. Se on Jumalan työ meissä ja siksi Pyhä Henki juuri kirkastaa meille Golgatan uhrin merkityksen. Minä teen sen ristin. Mutta ristillä ON uhrikaritsa ja se kertakaikkinen uhrikaritsa on elämä minulle. Tämä kertkaikkinen uhri kerran tehtynä on elämä.
Ja minua kutsutaan seuramaan tätä Uutta Adamia - Jeesusta, ja hän oli kuuliainen Isän tahdolle. Hän kirkastaa Isän rakkauden meille ja se on Jumalantyö ja kerran lopullinen sapatinlepo Herran omille.
Nyt on sapatti. Sapattina Jumalan sanoma seurakunnassa rakentaa Hengellistä huonetta.
Siellä tuetaan heikkoa, jonka liekki vain lepattaa. Hän on Kristuksen turva- lupauksen kaupungissa. Jumalan lupauksissa. Siellä kilvoittelijat laulavat kiitosta, rukoilevat, kantavat toistensa kuormia ja on se sapatti. Jumalantyö ja Sapatin Herra.
Leivänmurto muistuttaa, kuinka Jeesus ristillä huusi, se on täytetty. Meidät on lunastettu.
Uhrikaritsan veri peittää syntien paljouden. Siitä todistamme. SE on iankaikkisen elämän lahja - Sapatin Herran kädestä. Pelastus on Jumalantyö. Me saamme täten viettää sitä lepoa- sillä on kaikkialle maailmaan lupaus.
Jumala on erottanut ja PYHITTÄNYT levon Hänessä. Hän haluaa jakaa arjen ja Sapatin kanssamme, se kuuluu Jumalankansalle ja Hän laittaa Uudessaliitossa tahtonsa sydämeen, että askeleillamme olisi Valkeus, ettemme eksyisi.
Näin sapatinkertomaa - jatkui - Aikain alusta - Edeniin, varjoainaikaan ja tähän Golgatan Valkeuteen-
Niinhän se on!
Sunnuntai on kristittyjen pyhä- ja lepopäivä. Me kristityt emme vietä mooseksenuskonnollisten lauantaisapattia mitenkään.
Kristityt laulavat kerran Mooseksen ja Karitsan virttä.
Kymmenen käskyä todistaa ihmisen syyllisyyden, Jeesus kuolemallaan sovitti ihmisen rikkomukset.
Minäkin olen kristitty ja myönnän itseni syylliseksi kymmenen käskyn rikkomiseen. Toiset eivät myönnä että rikkovat muuta kuin yhdeksää käskyä.
Minä en ole rikkonut kymmentä käskyä, koska Mooseksen Laki johon ns. kymmenen käskyä kuuluvat, koski vain israelilaisille. Olen pakanakristitty eikä toisen valtion lait kuulu minulle eikä minua tuomita toisen kansan lakien mukaan.
Mooseksen virsi ei ole yhtä kuin Mooseksen Laki.
Onneksi olkoon! Paavali kuoli omalle itselleen koska hän uskoi kymmeneen käskyyn.
Room.7:4. Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle.
5. Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle,
6. mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.
7. Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse".
8. Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut.
9. Minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käskysana tuli, niin synti virkosi,
10. ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva minulle elämäksi, olikin minulle kuolemaksi.
11. Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta.
12. Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.
Oletko miettinyt, ketä tämä Israelin kansa seurasi? Jumalaa. Eikös vain??
Siis juutalaiset olivat Herran kansaa. Siksi Herra antoi juutalaisille oman lakinsa valoksi.
Siis Herralla on vain oma kansa. Siitä on hyvä lähteä aina liikkeelle.
Siellä ei ole ympäröivien kansakuntien uskontoja viemässä sanomaa.
Jopa kultainen sonnivasikka on epäuskon teko.
Mitä Mooses toi? Eikö Hän tuonut Jumlaan vanhurskaan ja Pyhän lakinsa kansalle.
Siis Jumala haluaa varjella kansaansa väärästä. Siitähän on kyse.
Minä olen Herra - sinun Jumalasi.
Eikö juuri tuollainen ole tärkein ilmoitus meillekin. Siksi me oksastetaan tuohon jaloon puuhun. jne. ts. se Jumalan tahdon ilmaisu..
Otetaan uskovan määritelmiin näkyviin se, mikä ja mitä on synti?
Raamattu kirjoituksissa määrittelee synniksi Jumalan lain rikkominen.
Siis tahalteen tehty synti. Onhan kirjoituksissa sanottu, että kun laittomuus lisääntyy, kylmenee useimpien rakkaus.
Ja myös - lain päämäärä on rakkaus. Eli noilla yhtälöillä on selvä päämäärä raamatussa.
Kyllä kristityillä pitäisi olla Abarahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala sydämessä.
Pyhä Henki voimana ja Kristuksen jalanjäljet seuratakseen niitä päämäärä.
Ei Pyhä Henki meissä vie laittomuuden tilaan, vaan liha siihen vie.
Ja jos laittomuuden tilassa ollaan, syntiä tehden, niin siinä olemme lain alla.
Mutta, jos Hengessä kuoletamme lihan teot, emme ole lain alla. ei laki siinä syytä meitä.
Näitä kannattaa mietiskellä. Kyllä Sana on selvä, mutta ihmiset tekevät selvän epäselväksi, koska rienaaja haluaisi kyseenalaistaa Jumalan tahdon pyhyyden.
Eli kristityt sydämessään tutkivat Jumalan tahtoa ja Hengessä vaeltavat Valkeuden tietä, ja usko sanoo Amenen, Jumalan tahdon tielle, eli on samanmielisiä Pyhyydestä, mikä taivaista lähtee.
On teillä lain kiivailijoilla jutut: "Paavali kuoli omalle itselleen koska hän uskoi kymmeneen käskyyn" Olette laittaneet käskyt Jumalan tilalle. Paavali uskoi Herraan Jeesukseen, ei kymmenen käskyn pelastavaan voimaan.
Se oli hänen ongelma, ei meidän. Uskomaton ihminen pelastuu...
ainakin uskonnollisilta harhoilta.
keri sammallaa! tutta pala kommallaa! eru milo vompali pali pali ruminallaa! sentte heme hemmaa! HEMMAA!! kele ranttaa sepa laaraa totta marlaa!! AAMMEEN!
Kielillä puhumista ja sapatista ei voi puhua samassa lauseessa. Sapatista ei Uusi Testamentti juurikaan kerro, mutta kyllä siitä kielillä puhumista kyllä mistä sapattiuskovat tyystin vaikenevat. Asiasta, mikä on varsin olennainen asia Raamatusta. Joskin heillä on siihenkin varmaan hyvä harhaoppinen selitys. Pyhä Henki oli vain kertaluontoinen suoritus, ei se enää vaikuta, vaan ollaan palattu aikaan ennen Jeesusta kun ei ollut mitään muuta kuin lain kilvoittelu.
Luepa Ap.t. 2 luku. Mitä siellä puhutaan?
Eikö juuri siitä, että Jumalantyönä ihminen pelastuu?
No, mitä pelastetun sydämessä on? Jumalan tahto, eli ollaan samanmieliset Herran kanssa. Näin minä sen ymmärrän.
Ja kun olemme samanmieliset, me olemme vapaat. Eli Suomeksi sydämessä on lepo.
Eikös vain?
Ja mitä lepo on uskovalle - opetuslapselle - Herran oman kansalaisoikeuden omistajalle?
So. "juuri sitä sapatinlepoa"!
Tämänpäivän ymmärrykseni mukaan, käsitän, että kuin Adam- luotiin ja heräsi ensimmäiseen aamuunsa, oli Jumalan erottama ja pyhittämästä päivästä Adamia varten kysymys. Kaikki on valmista, siihen ei ole mitään lisäämistä.
On nautintaoikeus Jumalan valmistamaan, ja siksi ollaan Edenissä.
Olemmehan edelleen Jumalanluomassa maailmassa. Ihmisten valinnat tekevät siitä tämännäköisen. Toiset syövät hyvän ja pahantiedonpuusta ja pyrkivät hallitsemaan, kuin Luoja. - tosin ilman valuuksia. Eikä siinä ole elämässä lepoa.
Sitten on valinta - että jättää tuon "hyvän ja pahan" Herran hoitoon ja syö elämänpuusta.
Silloinhan on tahto - seurata Sapatin Herraa! Eikös vain?
Tavallaan, kun Pyhä Henki - kirkstaa tuota Golgatan sijaistamme - josta kirjoitin, Hän on Sapatin Herra. Eli sana sapatti on ulottuvuuksiltaan Pyhän alueella, ts. Jumalan erottaman alueen sisällä, missä ei ole Herran puolelta pahaa, vaan Hänen käskynsä on suojaavat. Näin ymmärrän, kun armonkautta käymme arkeen ja Pyhään, elämä sen mukaan Hengen voimasta, ei omasta voimasta - se tuo vapauden. Olemme PYHÄSSÄ erotettuna sisällä ja se ei tuomitse meitä. So. Jumalan työ ja vapaus.
Lopullinen Sapatinlepo on sitten perillä. Eli Kristusta "Sapatin Herraa" seuraten, Hänen verensä kautta on sapatinlepoa sydämessä.
Laki ei syytä, koska Henki vie Valkeuden askeleissa meitä. ja Halleluja! Voisitko yhtyä ajatukseen, levosta. Ja kun siihen lisätään Taivaallinen määre - se on sapattia se.
Kielilläpuhuminen kohtauksena vastaa aivotoiminnaltaan orgasmia, samanlaista kontrollin menetystä. Ole hyvä vaan, mutta että ihan julkisesti....