Arvoisa rehtori! Toivotamme voimia lukuvuoden päättämistoimiin sekä hyvää kesää ja kesälomaa! Samalla rohkenemme kohdistaa huomiota tulevaan lukuvuoteen, jota valmistellaan monin osin jo ennen lomaa.
Uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta esiin nousee Opetushallituksen uskonnollisista tilaisuuksista tammikuussa 2018 antamien uusien ohjeiden soveltaminen lv 2018-19.
Ohjeissa todetaan: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” Lisäksi vinkataan: ”Koulu voi sopia, että oppilaille ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon.”
Tämä on hyvä malli kahden rinnakkaisen tilaisuuden organisoinnin sijaan. Silloin ei tarvitse järjestää jumalanpalvelusten ja hartauksien kanssa samanaikaista erillistä ei-uskonnollista toimintaa, jonka ”tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään”. Eikä huolehtia, ettei ”uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia”.
Kun ops-perusteiden mukaan opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”, on luonnollista, että uskonnonharjoitus, kuten jumalanpalvelukset ja aamuhartaudet, jäävät lukuvuoden työsuunnitelmien ja koulupäivien ulkopuolelle. Lainkaan mukaan koulun tehtäviin ei kuulu uskonnonharjoituksen tai uskonnollisten toimitusten, kuten ruokarukousten järjestäminen. Eivät ne kuulu aikuistenkaan työpäiviin ja siten suomalaiseen kulttuuriin. Uskonnonharjoitukset ovat perheen ja mahdollisen uskontokunnan asia.
Näin koulun henkilökunta voi yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa keskittyä koulun yhteisiin tehtäviin ja tilaisuuksiin. Opetukseen liittyvät opintokäynnit ja vierailut ovat asia erikseen. Niitä on hyvä järjestää monipuolisesti erilaisten kansalaisjärjestöjen, puolueiden ja myös uskonnollisten ja katsomuksellisten yhteisöjen kanssa.
Kun uskonnonopetuksessakin ops:n mukaan tutustutaan myös uskonnottomuuteen, Vapaa-ajattelijain liiton ja yhdistysten edustajat ovat valmiita vierailemaan kokemusasiantuntijoina oppitunneilla ja teemapäivissä.
Samalla toivon, että kouluissa edistetään uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien oppilaiden pääsyä elämänkatsomustiedon opetukseen – erityisesti niissä kouluissa, joissa ei ole vielä ollut aineen opetusryhmiä. Uusia ryhmiä voidaan muodostaa, kun kartoitetaan uuden lukuvuoden tilanne eri luokkatasojen oppilaiden perheiden kanssa. Eka luokalle tehdyn, ryhmän puuttumisen vuoksi pakotetun valinnan ei tarvitse olla pysyvä koko peruskoulun ajan. Kesä on hyvä aika oppilaalle siirtyä uskonnonopetuksesta elämänkatsomustietoon.
Opetusryhmien ja et-oppilaiden määrän lisääntyminen lukuvuonna 2018-19 on samalla valmistautumista elämänkatsomustiedon vapauttamiseen kaikkien valittavaksi.
Lukiolain valmistelun yhteydessä ET:n avaamista ovat kannattaneet muun muassa lapsiasiavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Kuntaliitto ja Lukiolaisten liitto, sekulaarijärjestöjen lisäksi. Vaikka avaaminen ei sisälly hallituksen esitykseen lukiolaista, myös eduskunnassa on laajapohjaista tukea muutokseen, joka tapahtunee ennen pitkää sekä peruskoulun että lukion kohdalla.
Ystävällisin terveisin
Uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta esiin nousee Opetushallituksen uskonnollisista tilaisuuksista tammikuussa 2018 antamien uusien ohjeiden soveltaminen lv 2018-19.
Ohjeissa todetaan: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” Lisäksi vinkataan: ”Koulu voi sopia, että oppilaille ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon.”
Tämä on hyvä malli kahden rinnakkaisen tilaisuuden organisoinnin sijaan. Silloin ei tarvitse järjestää jumalanpalvelusten ja hartauksien kanssa samanaikaista erillistä ei-uskonnollista toimintaa, jonka ”tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään”. Eikä huolehtia, ettei ”uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia”.
Kun ops-perusteiden mukaan opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”, on luonnollista, että uskonnonharjoitus, kuten jumalanpalvelukset ja aamuhartaudet, jäävät lukuvuoden työsuunnitelmien ja koulupäivien ulkopuolelle. Lainkaan mukaan koulun tehtäviin ei kuulu uskonnonharjoituksen tai uskonnollisten toimitusten, kuten ruokarukousten järjestäminen. Eivät ne kuulu aikuistenkaan työpäiviin ja siten suomalaiseen kulttuuriin. Uskonnonharjoitukset ovat perheen ja mahdollisen uskontokunnan asia.
Näin koulun henkilökunta voi yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa keskittyä koulun yhteisiin tehtäviin ja tilaisuuksiin. Opetukseen liittyvät opintokäynnit ja vierailut ovat asia erikseen. Niitä on hyvä järjestää monipuolisesti erilaisten kansalaisjärjestöjen, puolueiden ja myös uskonnollisten ja katsomuksellisten yhteisöjen kanssa.
Kun uskonnonopetuksessakin ops:n mukaan tutustutaan myös uskonnottomuuteen, Vapaa-ajattelijain liiton ja yhdistysten edustajat ovat valmiita vierailemaan kokemusasiantuntijoina oppitunneilla ja teemapäivissä.
Samalla toivon, että kouluissa edistetään uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien oppilaiden pääsyä elämänkatsomustiedon opetukseen – erityisesti niissä kouluissa, joissa ei ole vielä ollut aineen opetusryhmiä. Uusia ryhmiä voidaan muodostaa, kun kartoitetaan uuden lukuvuoden tilanne eri luokkatasojen oppilaiden perheiden kanssa. Eka luokalle tehdyn, ryhmän puuttumisen vuoksi pakotetun valinnan ei tarvitse olla pysyvä koko peruskoulun ajan. Kesä on hyvä aika oppilaalle siirtyä uskonnonopetuksesta elämänkatsomustietoon.
Opetusryhmien ja et-oppilaiden määrän lisääntyminen lukuvuonna 2018-19 on samalla valmistautumista elämänkatsomustiedon vapauttamiseen kaikkien valittavaksi.
Lukiolain valmistelun yhteydessä ET:n avaamista ovat kannattaneet muun muassa lapsiasiavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Kuntaliitto ja Lukiolaisten liitto, sekulaarijärjestöjen lisäksi. Vaikka avaaminen ei sisälly hallituksen esitykseen lukiolaista, myös eduskunnassa on laajapohjaista tukea muutokseen, joka tapahtunee ennen pitkää sekä peruskoulun että lukion kohdalla.
Ystävällisin terveisin
Vastaukset 85
Vanhimmat
Voimia myös koko henkilölunnalle ja oppilaille myös.
Tällainen vastaava kirje on toivottu myös päiväkotien johtajille. Hyvä idea.
Päiväkodeissa paahdetaan hommia juhannukseen asti. Ja sen jälkeenkin monissa, mutta joissakin kesätauko.
Ensi viikolla.
Hyvä! Pienestä kirkon painostus alkaa.
Vanhemmilta saman suuntaista kannustusta.
Rohkeasti vaan!
Kyllä, huoltajien kannattaa tuoda esiin mielipiteensä.
Mainittakoon että rehtorit eivät ole kesälomalla ensi viikolla.
Otollinen aika ilmoittaa toivomuksia uskonnollisten tilaisuuksien lopettamisesta.
Sekä uskonnon vaihdosta elämänkatsomustietoon.
Mallin vaihdos!
Jatkoa teemaan: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/06/06/ruokarukoiluttaminen-pois-paivakodeista-ja-kouluista/
Tämä ei onneksi koske yhtä montaa koulua kuin uskonnoliset tilaisuudet.
Kannustusta rehtoreille voivat antaa mm. oppilaiden vanhemmat, oppilaat/opiskelijat, kunnan opetustoimi ja opetuslautakunnan jäsenet, henkilöstö sekä kuntalaisina (kun koulutuksen järjeestäjä on kunta) myös muut ihmiset vaikka heille ei olisi lastakaan. Myös yhdistykset vooivat ottaa kantaa ja lähettää toivomuksia.
Hyvää toimintaa: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/
Parempi heittää kommentia jo kesäkuussa, vaikka toki elokuussakin, koulujen alkaessa on hyvä.
Ei se synny synnyttämättä.
Omassa Ylikoskea jaanaavassa jankkausketjussaan foorumin antivapari "ei ymmärrä",
että malli jossa
a) uskonnolliset tilaisuudet ja toimituksen koulusta on poistetu, mutta koulussa saa kertoa mm. jostain uskonnollisesta iltatilaisuudesta sekä muitakin tilaisuuksista
ON PAREMPI KUIN malli jossa
b) uskonnolliset tilaisuudet ja toimituksen koulussa jatkuvat ja niistä tiedotetaan.
Siirtyminen b:stä a-vaihtoehtoon on iso harppaus. Sen toteuttamiseksi on pieni myönnytyts, että (toistaiseksi) iltatilaisuuksissta saisi kertoa (niin kuin monisa muistakin asioista).
Antiapari tekeytyy jankkauksessaan "puhtaksi ja aatteeliseksi", mutta on käytännössä "ahdas ja puuttellinen" ja muutakin.
Rehtorit ovat vielä töissä. Asiaa voi tukea koulun ulkopuolelta. Voi myös kysyä, onko rehtori saanut ko. kirjeen.
Tämän asian ajamista voi tukea liittymällä vapaa-ajattelijoihin: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/
Tilanteen seuraaminen katseella ei ole paras ratkaisu!
Katsomosta areenalle.
Kesälomalta palannut rehtori ehtii vielä tehdä parannuksen.
Voi päättää, että ei pidetä niitä jumalanpaveluksia - niin ei tarvi järjestää sitä samanaikaista ei-uskonnollista erityisohjelmaakaan. Kaikki toiminta voi olla yhteistä, katsomusneutraalia, yhdenvertaisesti.
Näistä asiosita olisi hyvä saada juttuja paikallislehtiin.
Piiloon!
Rippikoululeirin jälkeen voisi eroata kirkkosta, jos ei vaan usko. Samalla avautuu pääsy elämänkatsosmustietoon koulussa.
Rehtorien pitäisi edistää lapsen pääsyä oikeuksiinsa, kuten ET-opetukseen. Niinpä heidän pitäisi kartottaa alaluokilla, syntyyko uusi ET-ryhmä 1.-3. luokkien oppilaista, mikäli koulussa ei ole ollut ja ole ryhmää eka luokalla aloitttavalle. Nyt, pikaisesti eli heti.
Vielä ehtii. Torstaina oppilaat sisään..
Oppilaan huoltajat ehtivät tänäänkin ennen lukuden alkua ilmoittaa oppilaan siirtymisesta ET-opetukseen.
Kyllä, ensi viikolla kaikkien aineiden tunnit...
Näistä asioita voisi kysyä myös vanhempainilloissa. Toki paikassansa Wilmallakin.
Opetushallituksen tammikuussa 2018 antaman ohjeen mukaan koulu voi päättää, että se ei sisällytä lukuvuoden ohjelmaan uskonnonharjoitustilaisuuksia. Samoin päiväkodit.
Se on tietenkin paras ratkaisu koko asiaan, sillä sitten ei tarvitse järjestää kahta rinnakkaista ohjelmaa, uskonnonharjoitusta ja samanaikaista ei-uskonnolllista ohjelmaa.
OPS:n mukaan koulun toiminnan tulee olla uskonnollisesti, puoluepoliittisesti ja kaupallisesti sitouttamatonta. Harva koulu nostaa esiin vain yhden puolueen tai yrityksen näkemyksiä...
Vielä ehtii ilmoittaa koululle, että oppilas osallistuu vain ei-uskonnolliseen ohjelmaan (ei aamuhartauksiin eikä jumalanpalveluksiin kirkossa).
Ja vielä ehtii myös ilmoittaa, että oppilas siirtyy elämänkatsomustiedon opetukseen nyt alkaneena lukuvuotena.
Jos lapsi erotetaan kirkosta lukuvuoden aikana, on luontevaa saman tien siirtymisesta et-opetukseen. (Olen elämänkatsomustiedon aineenopettajana toimiessani saanut uuden oppilaan ryhmään vielä maaliskuussakin..
Huoltaja voi rehtorin kanssa aivan hyvin kysyä, keskustella ja suositella...
Toki myös luokan opetajan ja luokanvalvojan kanssa.
Keskustelua myös toisten vanhempien kanssa...
Yleensä koulu/rehtori tekee päätöksen uskonnollisista tilaisuuksista, joka järjestämisestä tai järjestämättömyydetä, koko lukuvuodeksi. Voi toki olla, että kevätlukukauden osalta tilanne on vielä avoin.
Olisi mukava saada tietoa kouluista ja lukioista, joissa ei enää lv 2018-19 ympätä lukuvuoden päiväohjelmaan evl jumalanpalveluksia. Laittakaa joko tähän ketjuun tai lähettäkää sähköpostilla minulle.
Viime vuosina esim. Tikkurilan lukio ei ole jumalanaplveluksia ohjelmaansa liittänyt.
Soittokierros...
Miksi avoin kirje rehtorille SUOMI24.ssa? Olette todellakin vähemmistö, ja ilmeisesti heikkolahjaisiakin. Epätoivoista näpertelyä nämä teidän taistolaistyyliset julkilausumat.
Kirje on julkaistu ja lähtenyt muualla. Eikö saisi täällä mainita?
Saa mutta on vaan niin noloa ja säälittävää.
Miki rehtoreille lähetetyn kirjeen julkaisu myös täällä on mielestäsi noloa? Onko foorumi niin surkea? Kirjoitit kuitenkin..
Kirkon roikkuminen kiinni kouluissa ja päiväkodeissa on noloa ja säälittävää.
Vaparit hakee täällä toisistaan uskoa aatteeseensa jonka tietävät olevan vain uskonnon korvaaja. Se on noloa ja säälittävää.
Niin kirjoitinkin koska olette niin noloja ja surkeita että tulen tekemään kaikkeni tukeakseni oikeasti vapaasti ajattelevia ja saadakseni ihmiset pois polulta joka saa heidät vaihtamaan paskan paskempaan. Liittymisen teidän vassarikerhoon.
Onko uskonnonharjoituksesta vapautuneita lukioita ja kouluja?
Onhan niitä, varsinkin lukioita.
Paikkakuntakohtaisia eroja. Johtuvat myös rehtorien toiminnan eroista. https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/697901-elamankatsomustiedon-suosio-kasvaa-alaluokilla-oppilaiden-maarissa-suuria
Muun muassa Helsingissä kirkosta erotaan myös uskonnonopetuksen takia
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/697881-kirkosta-erotaan-myos-uskonnonopetuksen-takia
Nyt aika tsekata ja tarvittaessa perua kyseenalaisesti toteutettu katsomusaineiden yhteisopetus. Tällainen peruutus tehtiin juuri Turussa eräässä koulussa.
Tästä varmaan voisi avata omaa ketjuaan? En ole kuullutkaan jutusta.
On tosiaan oma aiheensa. Kuuluu toki rehtorien vallan piriin.
Rehtorin valtaa lisätty.
Rehtoroille rohkaisua! Tuntuvatselvästi kaipaavat tukea sanoa EI kiitos.
Niinhän se kouluissa menee, että seurakunnat ovat aktiivisia - yliaktiivisia - tarjoamaan, että "kai me voidaan tulla".... kun on ennekin, jo vuosikymmeniä, tultu.
Koulujen eka luokalle ilmoittaminen on varhennettu ja ainakin joissakin kunnissa se on nyt marraskuun alussa. Kirkkoon kuuluvan lapsen vapauttaminen elämänkatsomustiedon kiellosta (ET-kielto) hoituu erottamalla lapsi kirkosta. Toki rehtorin pitäisi kertoa, että elokuun 2019 tilanne ratkaisee katsomusaineen.
Rehtorien tapa kertoa ET-opetuksesta uuden ekaluokkalaisen vanhemmille on usein vaikuttava asia ET:n valinnassa/poisvalinnassa. Lain mukaan rehtorien pitäisi positiivisesti tukea lapsen pääsyä oikeuksiinsa eli ET-opetukseen.
Ekaluokkalaisten ilmoittamiset perusopetukseen ovat tammikuusas - jos eivät ole olleet jo syksyllä. Miten Teillä?
Kevät etenee jyrmyin askelin ja Suomi siirtyy kesäaikaan. Miten on edennyt jumalanpalvelusten jättäminen pois kolupäivän ja lukuvuoden ohjelmasta?
Tälläisen voisi lähettää tänä vuonnakin. Nyt jo myöhässä?
Rehtoreita on hyvä muistaa myös syyskulukauden alkaessa. Niin tiettävästi tapahtuikin.
Koulujen kirjatilaukset tehdään jo maaliskuussa. Silloin koulujen tulisi tietää, kuinka monta uskonnonkirjaa tai et-kirjaa tilataan seuraavaa lukuvuotta varten. Koulujen kannalta vaihdot et-opetukseen tulee liian myöhään, jos loppukeväällä tai kesällä tehdään ilmoitus. Heti alkuvuodesta kun rummutettaisiin vaihtoa, niin kirjatkin saataisiin oppilaille oikein, eikä ylimääräisiä ussankirjoja tulisi turhaan nurkkiin pyörimään. Kalliitakin kun ovat.
Ekaluokkalaisten kouluun ilmoittautuminen lähestyy. NYT on aika lopettaa ET:n syrjiminen ja toimia aktiivisesti sen puolesta, että ET-ryhmä saadaan perustettua. Siinä pitää ottaa yhteyttä myös 2. ja 3. luokan oppilaiden huoltajiin.
Suomessa on vileä 50 kuntaa ja laskemattomia kouluja, joissa ei ole ET-oppetusta ollenkaan.
Se alkaa NYT olla päällä, Tammikuussa. Tsemppiä. Sinnikkyyttä.
Onko tämä lähetetty kaikille rehtoreille? Juttu on vanha, entäs viime vuonna ja tänä vuonna? Ei se riitä, että kerran kymmenessä vuodessa jotain.
Viime vuonna on. Ei kuitenkaan päiväkotien johjtajille. Ei kun sähköpostiosoitteita keräämaan ja listaamaan. Porukalla saa enemmän ja nopeammin aikaan. Lähetä liittoon.
Päiväkoteja on satoja, jossei tuhansia. Niiden sähköpostiosoitteiden kokoaminen on kova urakka. Voit osallistua talkoisiin. Kunta kerrallaan.
Jännä nähdä Educa-messuilla, tuleeko kirjeen saaneilta rehtoreilta kiitosta tai jotain muuuta? Keskustelemisiin.
Rehtoribarometri kertoi monien rehtorien kokemasta uupumisesta.
Voisivatko Suomen rehtorit paremmin, jos he eivät enää liittäisi oppilaitoksen toimintaan uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia tai hartaustilaisuuksia kirkossa eikä omissa tiloissa sekä samaan aikaan Opetushallituksen ohjeiden mukaisia rinnakkaisia ei-uskonnollisia tilaisuuksia tai muuta ohjelmaa, esimerkiksi retkiä, jotka on valmisteltu hyvin ja joista on tiedotettu hyvin, ajoissa ja syrjimättömällä tavalla niin, että huoltajat voivat tehdä aidon valinnan ei-uskonnollisen ja uskonnollisen ohjelman välillä? Onko tässä yksi keino rehtorien ja päiväkodin johtajien uupumisen ehkäisyyn?!
Juurikin näin. Rehtorit voivat helpottaa stressiä - omaansa ja muiden - lopettamalla uskonnollisten tilaisuuksien ja niiden vaihtehtojen organisoinnin ja ymppäämisen koulupäiviin.
Auttaako Korona-virus siihen, että koulujen ja päiväkotien ei tarvitse järkkäillä uskonnollisia tilaisuuksia eikä siten niille rinnakkaisia ei-uskonnolisia tilaisuuksiakaan.
Aikooko kirkko ängetä pitämään aamunavauksia etäopetukseenkin?
NYT rohkaisua uskonnollisisgta tilaisuuksista luopumiseen. Onnistuhaan se digiloikan kanssakin.
Kirjeet on lähetetty vuonna 2018 ja 2019. Vuonna 2020 on kirjoitettu foorumeilla rehtorien kiireiden helpottumisesta, jos uskonnollisten tilaisuuksien ja samanaikaisten ei-uskonnolisen tilaisuukisen järjestelyvaiavt jätetään historiaan.
Rehtorien stressiä laskisi huomattavasti selkeä päätös jättää ensi lukuvuonna uskonnollisesti sitouttavat tilaisuudet liittämättä lukuvuoden toimintaan. Ei tarvi kysellä, ei tarvi järjestää uskonnollisesti sitouttmatonta onjelmaa vain osalle oppilaita, vaan voi keskittyä kaikille yhteiseen toimintaan.
Nyt haluaisin vinkata rehtoreille, että kun Opetushallituksen ohjeissa todetaan koulutuksen järjestäjän voivan päätyä siihen, että lukuvuoden ohjelmaan ei liitetä uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia, niin tämä tulee nostaa suositukseksi ensi lukuvuodelle.
Pitäisikö lähettää tämän vuoden kesäkirje? Harmi, että Opetushallituksen uutta ohjeta ei ole näkynyt ja kuulunut.
Toivon hartaasti että uskontoa opetetaan kouluissa jatkossakin.
Kuuluu meidän kulttuuriimme pysyvästi!!!!
Kuinka ajankohtainen tämä on nyt? Mikä on muuttunut vuodessa tai parissa? Kysynp vaa.
Pääpiirteissään sama peli jatkui kevääseen asti, vaikka koronakevät toi stopin kirkkojumalanpalvelustilaisuuksien koulupäivään ymppäämiseen.
Sisältä on valitettavasti edelleen täysin ajankohtainen lukuun ottamatta korona-viruksen tuomaa muutosta. Mutta se olikin keväällä olennainen muutos suhteessa uskonnollisiin tilaisuuksiin. Ilman kirkkokäyntejä pärjätään.
Tänä kesänä kirjettä ei siis ole lähetetty. Nyt hyvä aika luopua uskonnollisten tilaisuuksien liittämisestä koulutyöhön.
Tämä on siis jo yli kahden vuoden takaa. toivottavasti rehtorien rohkaisua jatketaan myös ensi vuonna. Uudenvuoden tervehdys!?
Lähtökohtana seuraavalle kirjeellä voisi olla ylimääräisen stressin helpottaminen opettajien, rehtorin, vanhempien, oppilaiden, avi:n.
Tuo avaushan on jo vuodelta 2018. Miten nyt vuonna 2021. Kysyn vaa.
Uskonnolliset tilaisuudet eivät kuulu kunnan koulutuksen ja kasvatuksen lakisääteisiin tehtäviin. Varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden mukaan kasvatus ja opetus on ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Toisaalta perustuslakivaliokunta on vuonna 2014 katsonut, että uskonnollisia tilaisuuksia ”saa järjestää” eli niitä ei voi kieltää eikä niitä ole pakko järjestää. Tämän perusteella Opetushallitus on ohjeistanut 12.1.2018, että jos uskonnollinen tilaisuus tai toimitus järjestetään, sille pitää olla vastaava ei-uskonnollinen vaihtoehto. Samalla Opetushallitus nostaa esille kaksi mahdollisuutta siirtää uskonnolliset tilaisuudet päiväkoti- ja koulupäivien ulkopuolella.
Keväinen kirje. Vinkki helpotukseen. Kyllä.
Pitäisikö tästä tehdä kirje kuntien koulutoimelle eikä vain rehtoreille?