Vai käymmekö?
Kun palstamme on täynnä näitä loogisesti ajattelevia ihmisiä, niin esitän yhden kysymyksen joka on jäänyt vaivaamaan. (Esitän sen nyt jonkin verran uudesti muotoiltuna ja kokonaan irroitettuna alkuperäisestä aiheestaan.)
Nimittäin kerran eräs loogikko kirjoitti minulle täällä, että jos jätän omaan arvoonsa kokonaan henkilön, joka vähättelee minua, eikä millään suostu tasavertaiseen kommunikaatioon, niin ei ole ihme, että koen sukupuoleni vuoksi olevani alistettu. Hmmm...
Eli jos normaalissa arjessani en tule jonkun ihmisen kanssa toimeen, omista todellisista, moninaisista yrityksistäni huolimatta ja vähitellen jättäydyn erilleen tästä henkilöstä, niin onko se todellakin huono päätös? Ja miten se liittyy sukupuoleni alistukseen?
Kun palstamme on täynnä näitä loogisesti ajattelevia ihmisiä, niin esitän yhden kysymyksen joka on jäänyt vaivaamaan. (Esitän sen nyt jonkin verran uudesti muotoiltuna ja kokonaan irroitettuna alkuperäisestä aiheestaan.)
Nimittäin kerran eräs loogikko kirjoitti minulle täällä, että jos jätän omaan arvoonsa kokonaan henkilön, joka vähättelee minua, eikä millään suostu tasavertaiseen kommunikaatioon, niin ei ole ihme, että koen sukupuoleni vuoksi olevani alistettu. Hmmm...
Eli jos normaalissa arjessani en tule jonkun ihmisen kanssa toimeen, omista todellisista, moninaisista yrityksistäni huolimatta ja vähitellen jättäydyn erilleen tästä henkilöstä, niin onko se todellakin huono päätös? Ja miten se liittyy sukupuoleni alistukseen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
...että sukupuoli ei alistu, korkeintaan notkahtaa. Taipuu, mutta ei katkea.
...ihan oikeasti, minä häippäisen työmatkalle hetkeksi.
Koita pärjätä niiden ei-tasavertaisten kommunikaattoreiden kanssa.
Jos jonkun kanssa ei saa kontaktia aikaan, on järkevää pyyhkiä hänet mielestään ja toimia omin päin. On täysin turhaa tuntea mitään riippuvuussuhdetta sellaiseen ihmiseen. Anna hänen tehdä seuraava aloite, jos asiallinen suhde teidän välillänne on tarpeen, mutta älä missään vaiheessa osoita mieltäsi.
Juuri tällä tavalla olen nykyään toiminut ja joku sanoo, ettei ole ihme että koen sukupuoleni vuoksi alistamista ja tätä asiayhteyttä ihmettelen. Katsotaan nyt löytääkö joku tästä loogisen asiayhteyden, koska itse en löydä.
Ei ole siun häpiäsi, jos joku ei halua sinun kanssasi toimeen tulla riippumatta siitä miten paljon olet yrittänyt asian eteen tehdä - kyllä se on sen toisen häpiä!
Tällaisisa tapauksissa kannatta vaan antaa ajan kulua ja olla ystävällinen ja kohdella sitä toista hyvin, huolimatta miten ilkiä se on - kyllä sitä alkaa ajan myötä keljuttaa ja hänen oma käytöksensä kääntyy häntä itteä vastaan, niin se on. Erilleen ei kannata jättäytyä, se on virhe. Se joka itsensä ylentää, se alennetaan eli se joka toista vähättelee on ennen pitkään itse se vähäinen!
Hyvää päivänjatkoa sinulle jorojukka-kukka ja toivottavasti se aurinkokin vielä tänään kurkistelisi pilvenreunan takaa ja hymyilisi meille kaikille!
j.pukkilan mielestä kommunikaatio ei voi koskaan olla täysin tasavertainen
sosiaalinen status luo eroa kommunikaatioon
sosiaalista statusta ilmentävät mm. koulutus ja raha
kommunikaatio on sitä tasavertaisempaa mitä lähempänä kommunikoijien sosiaalinen status tai yhteiskunnallinen asema ovat...
"
jättäydyn erilleen tästä henkilöstä, niin onko se todellakin huono päätös
"
Siis tällainen. Järkevää toimintaa.
... ei kannata vastata ihan jokaiseen provoon, joita palstalla viljellään ihan riittämiin. Minusta se osoittaa mielen hallintaa ja -vahvuutta, jos kykenee jättämään kiusaksi tarkoitetut viestit omaan arvoonsa. Huumori toimii joskus, mutta ei aina. Ei liity eikä ole alistumista vaan loogista toimintaa. Olen ollut huomaavinani, että kiusaajasi ovat vähentyneet, ellei peräti poistuneet. Hyvin toimittu :)