Riittäisi kysyntää maailmalla, mutta poimijoita ei löydy – kymppi tai kaksi tunnissa ei tunnu riittävän palkaksi
Suomen metsissä riittää luonnon antimia muillekin kaupiteltavaksi. Kuusenkerkkiä havittelevat ostajat jäävät silti usein nuolemaan näppejään, sillä metsään ei saada riittävästi poimijoita.
Katse kiinnittyy kuusenoksien vaalean vihreisiin päihin. Ne näyttävät aivan tavallisilta neulasilta, mutta ovat väriltään muita raikkaampia. Tuntumaltaan ne ovat melko pehmoisia – sellaisia, jotka eivät pistele kielellä.
Kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan. Ne maistuvat aavistuksen suolaisilta.
Monelle kuusenkerkän maku on tutumpi makeammista herkuista, kuten siirapista ja kuohuviinistä. Iso osa suomalaista ei ole silti kuusenkerkistä kuullutkaan.
Maailmalla kuusenkerkille riittäisi kysyntää. Nordic. Suomen metsistä saisi niitä hetkessä myytyä 45 000 kiloa. Kuusenkerkkiä ei ole kuitenkaan ehditty kaupallistaa Suomessa kysynnän vaatimassa tahdissa. Yksi merkittävimmistä esteistä on työntekijäpula. Suomalaisia on vaikea saada metsään urakoimaan. Suomalaisten luomumetsien kuusenkerkät ovat kysyttyjä maailmalla.
Noin 90 prosenttia Suomen metsistä täyttäisi luomumetsän kriteerit. Vain osa niistä on virallisesti sertifioituja. Metsämme on luomumetsiä, itse laitan kaiken oman tuhkan ja vähän naapureidenkin metsiini. Olisi myös silppu mitä tahansa hyvää lannoitetta, ruoho, risut, mitä nyt kasvimaaltakin tulee ja muualta. Helpottaisi levitystä kun jauhaisi pieneksi, ja liukenemista sitten metsiin. Kuin tuhkakin, siihen vähän hiekkaa sekaa sekaan niin on riittoisampaa, sikäli että tulee tasaisemmin. Ihan onnistuu oikeinkin hyvin traktorin tai mönkijän keskipako kylvökoneella, missä vain metsässä pääsee kulkemaan. Ja lentokylvöä paljon käytetään kun isompaa alaa. Talvisin moottorikelkka ahkioineen on mainio myös, siinä samalla toinen huiskii sen lapiolla.
Yksi kuusenkerkkien hyödyntämisen suurimmista esteistä on poimijapula.
Kuusenkerkistä valmistetaan muun muassa teetä, siirappia, kuohuviiniä ja kosmetiikkaa.
Niitä saa kerätä vain maanomistajan luvalla.
Näppärä poimija tienaa tunnissa parikymppiä tai enemmänkin, mutta monella tienesti jää noin kymmeneen euroon. Kerkistä maksetaan poimijoille keskimäärin viisi euroa kilolta, puhtaana käteen.
https://yle.fi/uutiset/3-10236902
Olisi ainakin terveellistä liikuntaa, ei tarvita sauvakävelyä päälle.
Suomen metsissä riittää luonnon antimia muillekin kaupiteltavaksi. Kuusenkerkkiä havittelevat ostajat jäävät silti usein nuolemaan näppejään, sillä metsään ei saada riittävästi poimijoita.
Katse kiinnittyy kuusenoksien vaalean vihreisiin päihin. Ne näyttävät aivan tavallisilta neulasilta, mutta ovat väriltään muita raikkaampia. Tuntumaltaan ne ovat melko pehmoisia – sellaisia, jotka eivät pistele kielellä.
Kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan. Ne maistuvat aavistuksen suolaisilta.
Monelle kuusenkerkän maku on tutumpi makeammista herkuista, kuten siirapista ja kuohuviinistä. Iso osa suomalaista ei ole silti kuusenkerkistä kuullutkaan.
Maailmalla kuusenkerkille riittäisi kysyntää. Nordic. Suomen metsistä saisi niitä hetkessä myytyä 45 000 kiloa. Kuusenkerkkiä ei ole kuitenkaan ehditty kaupallistaa Suomessa kysynnän vaatimassa tahdissa. Yksi merkittävimmistä esteistä on työntekijäpula. Suomalaisia on vaikea saada metsään urakoimaan. Suomalaisten luomumetsien kuusenkerkät ovat kysyttyjä maailmalla.
Noin 90 prosenttia Suomen metsistä täyttäisi luomumetsän kriteerit. Vain osa niistä on virallisesti sertifioituja. Metsämme on luomumetsiä, itse laitan kaiken oman tuhkan ja vähän naapureidenkin metsiini. Olisi myös silppu mitä tahansa hyvää lannoitetta, ruoho, risut, mitä nyt kasvimaaltakin tulee ja muualta. Helpottaisi levitystä kun jauhaisi pieneksi, ja liukenemista sitten metsiin. Kuin tuhkakin, siihen vähän hiekkaa sekaa sekaan niin on riittoisampaa, sikäli että tulee tasaisemmin. Ihan onnistuu oikeinkin hyvin traktorin tai mönkijän keskipako kylvökoneella, missä vain metsässä pääsee kulkemaan. Ja lentokylvöä paljon käytetään kun isompaa alaa. Talvisin moottorikelkka ahkioineen on mainio myös, siinä samalla toinen huiskii sen lapiolla.
Yksi kuusenkerkkien hyödyntämisen suurimmista esteistä on poimijapula.
Kuusenkerkistä valmistetaan muun muassa teetä, siirappia, kuohuviiniä ja kosmetiikkaa.
Niitä saa kerätä vain maanomistajan luvalla.
Näppärä poimija tienaa tunnissa parikymppiä tai enemmänkin, mutta monella tienesti jää noin kymmeneen euroon. Kerkistä maksetaan poimijoille keskimäärin viisi euroa kilolta, puhtaana käteen.
https://yle.fi/uutiset/3-10236902
Olisi ainakin terveellistä liikuntaa, ei tarvita sauvakävelyä päälle.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tuollainen olisi oivaa puuhaa kansalaistilin tienaamiseen. Samalla kertyisi demokratiapisteitä.
Paidassasi on pisteitä.
"kymppi tai kaksi tunnissa ei tunnu riittävän palkaksi"
Tuntipalkallako niitä kuusenkerkkiä kerätään? Sehän kelpaa sitten huonompikuntoisellekin työttömälle duuniksi.
<<<<Näppärä poimija tienaa tunnissa parikymppiä tai enemmänkin, mutta monella tienesti jää noin kymmeneen euroon. Kerkistä maksetaan poimijoille keskimäärin viisi euroa kilolta, puhtaana käteen.>>>
"kymppi tai kaksi tunnissa ei tunnu riittävän palkaksi"
Jos tuosta ei saa käsitystä, että kyse on tuintipalkasta, sitten ei mistään.
Avauksen tekijä on tainnut taas sekoittaa omaa kirjoitustaan lainattuun (ilman lähdemainintaa) ja tuloksena on sitten mitä on:)
Kuusenkerkkiä kilo. Paljonko se on litroissa?
Sitäpaitsi. " Lupa kerkkien keräämiseen täytyy saada maanomistajalta, sillä kerkkien napsiminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin".
Siittä vaan pankkolesta menee kaikessa rauhassa niitä kerkkiään keräilemään...
Siinä olisi oivaa hommaa myös laittomille maahantunkeutujille, mutta meinaatteko, että yksikään lähtee pankkolestan kaveriksi kerkkejä poimimaan..?
Niinpä.
Ei kai laittomasti maahan tulleita voi laittaa mihinkään töihin? Ainakaan laillisesti.
Siikaisista olevasta jutusta tuli esiin, että paristakymmenestä kerääjästä valtaosa lähimmässä vastaanottokeskuksessa asuvia. Lisäksi oli ainakin kaksi eläkeläistä.
Kannattaa lukea mitä uutisessa luki.
Palkavaatimukseni kyseisestä jopista on n. 6000 e/kk. Enemmänkin voi toki maksaa. Porvarilla on kyllä varaa.
Muistaakseni joskus kerroit torppasi lämmityksen hoituvan maalämmöllä. Sitä nyt ihmettelen, jotta mistä sulle tuhkaa kertyy traktorikuormittain.
>>>>itse laitan kaiken oman tuhkan ja vähän naapureidenkin metsiini.<<<<
Jos määrän näet. niin olet eri epeli.
Tuhkaa pitää olla melkoinen määrä, jotta sitä voisi levittää metsään hyötytarkoituksessa. Muutama pirtin uunissa poltettu klapi ei vielä kovin suuta määrää tuhkaa tuota. Taidatkin levitellä mielikuvitustuhkaa mielikuvitusmetsään.
Nolo pilata hommaa, mutta EI OLE JOKAMIEHENOIKEUS. Siitä sitten anelemaan lupia kuusen VUOSIKASVUN viemiseen. Heruukohan massoille helposti?
https://yle.fi/uutiset/3-8946798
Tuskin. Kerkkien kerääminen jo itsessään vaikuttaa sellaiselta vihreiden ja muiden hörhöjen hommalta, että herää epäilyksiä, mitkä ovat keruuluvan anojien todelliset motiivit.
Kuusen vuosikasvu ? Miten sen käsität. Eikö vuosikasvu ole ylöspäin ja kuuseen tulee sitten seuraavina vuosina niihin oksat sojottaan sivuille. Vuosikasvaimet oksien päissä kannattaa kerätä ylitiheistä puista ja mielellään niiden tuuheista alaoksista. Ei nämä jos poistaa haittaa kuusen kasvua.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/turvapaikanhakijat-tienasivat-taskurahaa-keraamalla-kuusenkerkkaa-pelastus-lappilaisyritykselle-23735948/
Metsä kun opitaan, sieltä löytyy monelaista lääkkeeksikin ja ennaltaehkäisyyn moneen vaivaan.
Vuosikasvua on oksienkin vuosittaiset pituusjatkot. Ne lisäävät puun "energiakenttää", jolla runko vahvistuu. Metsiä harvennetaankin juuri siksi, että oksat saisivat mahdollisimman paljon valoa. Ylöspäin kasvaminen ei ole tiheässä metsässä ongelma, mutta noista pelkästään latvuksensa varassa energiansa keränneistä puista kasvaa vain laihoja riukuja. Nälkää näkevät afrikkalaisetkin ovat yleensä pitkiä, vaikka laihoja ovatkin, jos ymmärrät vertauksen.
Omille ajatuksellesi "metsän lääkkeistä" voit saada tukea vihreiden eduskuntaryhmässä, mutta minun kantaani se ei hetkauta.
Ei nämä ole mielipide eikä puolue kysymyksiä. Ei niitä nyt joka vuosi oteta samasta puusta, siten ei haittaa ole kuusen kasvulle. Seuraavana vuonna on uudet sivukasvut.
Kuusen tapa on tihentää vain sivukasvuja kun leikataan, eli yhä enemmän tulee
aurinkoa pintaa ottavaa neulas alaa, toki ettei runkoa myöten kynitä
Kyllä lääketeollisuus ollut ja yhä enemmän on metsästä saamassa myös raaka-aineensa.
Kuten muukin teollisuus.
http://www.biotalous.fi/laakkeita-puusta/
https://yle.fi/uutiset/3-8877260
Kuusi on hyvä pihapuukin, vaikka sitä on hyljeksitty ja moitittu synkäksi. Sitä voi leikata mielensä mukaiseksi, eikä antaa pihapuuna kasvaa suureksi, vaikka pensaana pitää korkeuden. Meillä uusimmat kuusi istutukset pihalle vuosin takaa, muutamia laitoin, tuollaisia toistametrin mittaisina, olen pari kertaa leikannut sivuja, latvoja en vielä ole leikannut, jolla saa kasvun ylöspäin rajattua. Saavat kasvaa pituutta n 3 metriä, sitten jokunen kymmensenttiä poikki. Tuuhistuu vuosissa komeaksi, voi halutussaan tehdä sellaisia rykelmiäkin. Jos vaikka pihasta haluaa eristää jonkin kohdan näitä n metrin-toista välein, siihen leikkaa niin ettei aitana ole. Kuusimiehen mukaan olen leikannut marraskuussa. Ei sotke oikeastaan lainkaan neulasilla, kuin suursotkija mänty. Siperiankuusi on komeampi pihapuuna metsäkuuseen verraten. On lyhyempi oksainen ja hennommat. Ja näitä kuusen lajeja taitaa olla kymmenittäin. Maalikko ei välttämättä eroja edes huomaa. mm semmoinen kuin omorikakuusi, jota käytetään juolukuusena paljon. Jos kuusi alkaa neulasia tiputtaan ja kuivumaan, se heti nurin vain, kun jonkin verran herkkä taudeille ja sienille. Korjaakin itseään jos saanut pakkasta liikaa.
Raudaskoivu on kuusen hyvä kaveri metsissä, viihtyvät yhdessä. koivu suojaa pakasilta, jos kasvukautena hallaa.
Aivan oikein. Jos halutaan kasvattaa vain runkopuita asian voi käsittää noin. Mutta meidän hallituksen ykköshanke BIOTALOUS esim. polttoaineet, lienee kiinnostunut ainoostaan biomassan tuotosta. Silloin keskittyminen pelkästään runkoon voi antaa heikomman tuloksen.
Mutta joka tapauksessa luvan varaista hommaa ja metsänomistajan luvalla saa taimikoista kerätä kaiken vuosikasvun(latvankin).
Mutta jokamiehenoikeutta siitä ei tule, ja nyt kun asiaa nostetaan näin tapeetille "rikastumisena" uskon, että valvonta kasvaa ja juttuja nousee.
Jos havupuun "lehtiä" l. neulasia kerätään puusta rajusti, ei kasva runkokaan. Ei synny tarpeeksi energiaa(sokereita), sitä varten tarvitaan YHTEYTTÄMISTÄ myös havupuissa. Ja samalla syntyy hapentuotantoa(hiilinielut), korreloi siis myös neulasten määrään.
Metsän lääkevaikutus avautuu ihan maalaisjärjellä. Puu varastoi kavuunsa tarvitsemia kivennäisiä, hivenaineita suoloja ja muita yhdisteitä juuristoon talveksi, ja keväällä lämpötilan noustessa nuo puun ravinteet alkavat virrata takaisin runkoa pitkin oksiin ja latvukseen, jossa se kasvu tapahtuu. Koivulla mahla virtaa ja pihkapuullakin solukossa käy melkoinen lorina.
Puu ja sen kasvu ei siitä juuri hetkahda, jos ihminen itselleen osan oksankerkistä tai mahlasta rapsaisee, ja kun niissä on paljon kasvuvoimaa, niin hyvää ne tekee ihmisellekin.
Vihreiden eduskuntaryhmässä puut nähdään halailua varten, ja nekin vain puistoissa, ei heillä riitä edes uskallusta mennä kymmentä metriä kauemmas asfaltoidulta tieltä metsää ja sen elämää katsomaan. Jos eivät eksyisi niin ainakin loukkaavat itsensä epätasaisessa maastossa kulkiessaan, luonnossa liikkuminen kun vaatii tasapainoa ja ymmärrystä. Metsien suojelu on paljon mukavampaa näyttöpäätteeltä vaatimuksia esittäen, kuin menemällä metsään tutustumaan oikeaan luontoon j aymmärtämään miten metsän ekosysteemit eri kierron vaiheissa oikeasti toimivat. Se ikimetsä kun onkin biodiversiteetiltään köyhä, valoton kuusien hämärtämä sammalkenttä. Uudistettu metsä taas kuhisee lintuja, perhosia, sudenkorentoja jne jo parin vuoden päästä istutuksesta. Erilaisia kasveja, heiniä, ahomansikkaa, vadelmaa jne työntyy valon vaikutuksesta jokapuolelta
Täällä keitettiin siirappia kuusenkerkistä ja hyvää on. Terveellistäkin.
Kaikkea sitä ihminen suuhunsa panee. Hu-heijaati. Paljon saa syödä että nälkä lähtee. Jätetään kuusen kärkkäset puutiaisille, metsoille. teerille ja metsän oraville. Niin on parempi.
Vai että työvoimapula.
Kyseinen Ylen mainitsema yrittäjä ei ilmoita edes nettisivulla ostavansa kuusenkerkkiä, joten huono valittaa, ettei saa raaka-ainetta.
Googlettelin "kuusen kerkeän ostaja" ei löydy ostajia, ainoastaan artikkeleja, joissa valitellaan olematonta kerääjäpulaa.
Haiskahtaa koko juttu hallituksen parjaamiskampanjaan; 'LAISKA, TYÖTÄVIEROKSUVA, LOINEN', jota lindström on valjastettu vetämään liittyvältä.
Pitkäaikaistyöttömille, joutomiehille,laiskureille, köyhille, osatyökykyisille aina ehdotetaan ilossa suin risusavotoita, kerkkien poimintaa, marjametsää, työkokeiluita. Kun ovat niin soffan pohjan, velttouden ja oluen lipityksen pilaamia jotta. Sitä vain ihmettelen ettei kukaan kehota johtajia ja hyväpalkkaisia ihmisiä luppoajallansa marjanpoimintaan ja kerkkiä keräilemään. Tai vaihtamaan hyväpalkaista työtänsä vapaaehtoisesti marjanpoimintaan ja risusavottahommiin. Menevät mieluummin golf-kentälle ja purjeveneilemään ulapoille. Uskoisin kuitenkin, että kantaväestön osalta puhuttaessa juuri työttömät ja vähätuloiset siellä metsissä enimmäkseen puolukoiden ja mustikoiden perässä kulkevatkin. Hyvätuloiset yleensä hakevat ulkomaalaisten poimimat marjat torilta ja kaupoista.
Itse olen johtavassa asemassa. Kerään joka kesä kymmeniä litroja niin lakkaa, mustikkaa, puolukkaa kuin vadelmaakin ja siihen päälle vielä sangollisen kaarnikkaa ja karpaloa. Sieniäkin tulee kerättyä ihan hyvät määrät ja kun kalastankin itse ahkerasti niin aikalailla se luppoaika kuluu noissa mainitsemissasi askareissa. Golfia en pelaa eikä purjevene odota satamassa, pienehköllä pulpettiveneellä verkon laskuun, nuotalle tai uistelemaan mennään.
Kun seuraa ketä sinne metsään, tai sitten vesille, menee, niin kaksi ryhmää erottuu edukseen. Maaseudun eläkeläiset ja/tai kohta eläköityvät, ja sitten me hyväkuntoiset ja -tuloiset mökkiläiset. Ei meitä tarvitse sinne ehottaa, menemme ihan vapaaahtoisesti. Ei siellä niitä työttömiä ja vähätuloisia näe. Ei edes tuossa Helsingin edustan Sipoonkorvessa, jonen pääsee tarvittaessa vaikka julkisilla kulkuvälineillä. Tai fillarilla Helsingistä, vain n. 20 km suuntaansa.
On meillä hyvätuloisilla metsiäkin, joita itse hoidamme.
Hyvä kunnon kohentaja.
Pitäkää juntit kerkkänne. Työntäkää ne vaikka hanuriinne.
Puolen vuoden kuluttua tulemme taas hakemaan omat joulukuusemme, sillä mehän olemme ne jo maksaneetkin.
metsät on täynnä punkkeja borrelioosin kerä. en lähtisi poimimaan vaikka maksaisit 100 euroa tunnissa. ilman tauti riskejä olisin kiinostunut vaan nyt en.
Lesta unohtui mainita.
Ja oma sokeritauti...