Mitäpäs jos tehtäisiin perheellisistä

Ahaa, tämä "urapapit sitä, eliittiruustinnat tätä" -henkilö aktivoitui jälleen.

No, meidän kirkossamme on perheellinen pappi, jolla on kosolti hallinnollisiakin hommia mutta hyvin hän jaksaa hoitaa ne normaalit papin hommat, siis liturgiat, vigiliat, ehtoopalvelukset ja kirkkokahveilla istumiset sekä joka toinen viikko ortodoksiakerhon vetäminen ja sen sisällön valmistelu. Siihen päälle sitten muut toimitukset, katumuksen sakramentit ja sielunhoidolliset keskustelut, joita kyllä näkee jo ihan vigilioiden yhteydessä / jälkeen plus sitten erikseen varattavina aikoina. Itselläni oli Suuren Paaston aikana oikeinkin pitkä hengellinen keskustelu hänen kanssaan synnintunnustuksen jälkeen, eikä hänellä ollut kiire mihinkään.
Tähän päälle myös keväisin ja syksyisin järjestettävät retket sun muut seurakunnan toiminnot.
Vaimo hoitaa tiiviisti lapset ainakin jumalanpalvelusten ja kirkollisten rientojen yhteydessä, jotta papilla on tarpeeksi aikaa ja mahdollisuus olla Isä omalle seurakunnalleen. Esimerkillinen ruustinna siis, todellista eliittiä, antaa miehelleen täysin voimin mahdollisuuden toteuttaa kutsumustaan pappina. Ikävää, että joka kirkossa ei ole samalla tavalla ilmeisesti? Olisiko alkuperäisellä kirjoittajalla mahdollisuus siirtyä toiseen kirkkoon, vai onko nyt kyse jostain itäsuomalaisesta pikkuseurakunnasta vähine kirkkoineen? Täällä pk-seudulla on mistä valita, ja kehyskunnat päälle. Hyvät papit kaikissa paikoissa. T. Tyytyväinen